Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luo sivu ”Järvet” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
Osumat sivujen otsikoissa
- [[Tiedosto:Suuret_jarvet.jpg|thumb|300px|Suuret järvet sateliittikuvassa.]] '''Suuret järvet''' (''engl. Laurentian Great Lakes''; ''myös Isot järvet'') ovat viiden suurikokoisen järven muodostama järviryhmä. Pohjois-Ameri2 KiB (219 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 13.43
Osumat sivujen teksteissä
- [[Tiedosto:Suuret_jarvet.jpg|thumb|300px|Suuret järvet sateliittikuvassa.]] '''Suuret järvet''' (''engl. Laurentian Great Lakes''; ''myös Isot järvet'') ovat viiden suurikokoisen järven muodostama järviryhmä. Pohjois-Ameri2 KiB (219 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 13.43
- [[luokka:suomen järvet]]263 tavua (34 sanaa) - 12. heinäkuuta 2010 kello 20.17
- [[luokka:suomen järvet]]408 tavua (45 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.48
- [[luokka:suomen järvet]]515 tavua (58 sanaa) - 15. elokuuta 2011 kello 13.23
- ...ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja [[puro]]t ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifur Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä.2 KiB (296 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 09.19
- *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (212 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.17
- [[Luokka:Suomen järvet]]617 tavua (77 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.44
- ...simmäisen Salpausselän pohjoispuolella, jonka jälkeen alkaa Kymijoen lähes järvetön osuus Suomenlahteen. Pyhäjärvestä on yhteys [[Kimolan kanava]]n kautt [[Luokka:Suomen järvet]]714 tavua (101 sanaa) - 5. toukokuuta 2010 kello 12.05
- [[luokka:suomen järvet]]568 tavua (90 sanaa) - 11. toukokuuta 2010 kello 14.50
- ...aa vetensä [[lähde|lähteistä]]. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi [[Vostok (järvi)|Vostok]] [[Antarktis|Antarktiksella]]. ...vat usein erittäin suolaisia ([[Kuollutmeri]], [[Kaspianmeri]]). Tällaiset järvet ovat usein merenpinnan alapuolella.6 KiB (750 sanaa) - 8. elokuuta 2010 kello 14.29
- ...o.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi www.ymparisto.fi - Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (260 sanaa) - 2. maaliskuuta 2011 kello 15.13
- *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[luokka:Suomen järvet]]2 KiB (266 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.17
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (247 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.14
- [[luokka:Suomen järvet]]910 tavua (112 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.18
- [[Luokka:suomen järvet]]862 tavua (132 sanaa) - 5. kesäkuuta 2010 kello 12.07
- [[Luokka:Suomen järvet]]843 tavua (106 sanaa) - 18. elokuuta 2022 kello 07.55
- [[Luokka:Suomen järvet]]887 tavua (116 sanaa) - 18. toukokuuta 2010 kello 18.58
- [[Luokka:Suomen järvet]]1 KiB (137 sanaa) - 4. maaliskuuta 2011 kello 19.00
- [[luokka:suomen järvet]]1 KiB (145 sanaa) - 20. syyskuuta 2011 kello 15.58
- Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti [[Pielinen]], laskea osaksi Järvi-Suomea. ...järvi [[Saimaa]] (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten [[Puula]], [[Keitele]] ja [[Kallavesi]].3 KiB (351 sanaa) - 20. marraskuuta 2023 kello 10.32
- ...Pohjois-[[Atlantti]], josta se on levinnyt myös Pohjois-Amerikan [[Suuret järvet|suuriin järviin]]. Sitä tavataan myös Suomessa, mutta on siellä huippuh1 KiB (151 sanaa) - 12. maaliskuuta 2010 kello 16.24
- [[luokka:suomen järvet]]1 KiB (162 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 13.49
- Kasvupaikkoja ovat järvet ja joet.1 KiB (165 sanaa) - 6. huhtikuuta 2010 kello 10.34
- [[Luokka:Suomen järvet]]1 KiB (186 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.13
- [[luokka:Suomen järvet]]1 KiB (161 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.16
- * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (363 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.12
- [[luokka:suomen järvet]]1 KiB (181 sanaa) - 12. maaliskuuta 2010 kello 23.56
- [[Luokka:Suomen järvet]]1 KiB (153 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.11
- Lisäksi se on levinnyt laivojen mukana Pohjois-Amerikan [[Suuret järvet|Suuriin järviin]].1 KiB (156 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.38
- ==Järvet== ...ärvi. Koskella Paimionjokeen laskee [[Liipolanjärvi]]. Muuten alajuoksu on järvetön.4 KiB (485 sanaa) - 28. marraskuuta 2011 kello 19.22
- ...ssä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifur Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä.4 KiB (601 sanaa) - 29. marraskuuta 2011 kello 17.51
- *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (424 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.03
- Vesistöalueen suurimmat järvet ovat joen keski- ja latva-alueilla sijaitsevat [[Kalhamajärvi]], [[Iso Olv1 KiB (161 sanaa) - 29. kesäkuuta 2010 kello 18.05
- [[luokka:suomen järvet]]1 KiB (194 sanaa) - 28. marraskuuta 2011 kello 19.27
- [[Luokka:Suomen järvet]]1 KiB (199 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.00
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (214 sanaa) - 21. marraskuuta 2011 kello 21.43
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (218 sanaa) - 17. toukokuuta 2013 kello 16.33
- ...paristo.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Ymparisto.fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä]2 KiB (201 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.15
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (225 sanaa) - 11. syyskuuta 2011 kello 15.52
- 2 KiB (207 sanaa) - 6. maaliskuuta 2010 kello 12.46
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (202 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.14
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (270 sanaa) - 6. maaliskuuta 2011 kello 03.48
- *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen järvet]]4 KiB (528 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.14
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (278 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.19
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (307 sanaa) - 18. maaliskuuta 2012 kello 07.59
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (268 sanaa) - 9. kesäkuuta 2010 kello 22.53
- [[luokka:Suomen järvet]]2 KiB (260 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 20.32
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (277 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.22
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (285 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.18
- [[luokka:Suomen järvet]]2 KiB (281 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.04
- [[luokka:suomen järvet]]2 KiB (285 sanaa) - 3. maaliskuuta 2011 kello 15.26
- [[Luokka:suomen järvet]]2 KiB (284 sanaa) - 20. syyskuuta 2011 kello 18.11
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (342 sanaa) - 11. maaliskuuta 2010 kello 16.26
- [[Luokka:Suomen järvet]]2 KiB (265 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.12
- Joen suurin sivujoki on [[Palojoki (Porvoonjoki)|Palojoki]] sekä suurimmat järvet [[Mallusjärvi]], [[Isojärvi (Mäntsälä)|Isojärvi]] ja [[Sahajärvi]].2 KiB (306 sanaa) - 18. heinäkuuta 2011 kello 10.18
- ...ä, joten järvi on suomalaiseksikin suurjärveksi huomattavan matala (Suomen järvet ovat yleensäkin matalia). Oulujärven rannat ovat uimareille sopivia eli l [[Luokka:Suomen järvet]]5 KiB (668 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.10
- ...mutta hiekkarantaakin löytyy. Kesäisin rantavyöhykkeellä kasvaa lumpeita. Järvet ovat myös melko matalia, ja pohjanmuodoista on vaikea päätellä kalojen2 KiB (304 sanaa) - 8. huhtikuuta 2024 kello 15.17
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (313 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.21
- ...htöpaikkaa; Aittojoki (Alempaan järveen laskevan joen mutka), Koskenkorva (Järvet yhdistävän joen keskikohta) ja Järvenpäänlahti (Ylemmän järven pohjo2 KiB (348 sanaa) - 5. helmikuuta 2014 kello 15.50
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (332 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.11
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (408 sanaa) - 12. marraskuuta 2022 kello 10.51
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (365 sanaa) - 18. toukokuuta 2010 kello 19.04
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (348 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.21
- Laji on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, missä se asustaa [[Suuret järvet|Suurista järvistä]] pohjoiseen. Euroopassa kalaa ei tavata missään muua3 KiB (328 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.30
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (412 sanaa) - 12. heinäkuuta 2010 kello 14.00
- [[Luokka:Suomen järvet]]3 KiB (382 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.39
- ...a virtapaikkojen yleisin kalalaji. Muutamat Satakunnan ja lounaisen Hämeen järvet kuuluvat myös sen levinneisyyden piiriin, mutta meressä se on vain satunn3 KiB (412 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.15
- === 5 Järvet ja pisteiden laskeminen === === 6 Järvet ===12 KiB (1 517 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 12.07
- Niitä on myös siirretty mm. Pohjois-Amerikan [[Suuret järvet|Suuriin järviin]], Etelä-Amerikkaan ja Uuteen Seelantiin.4 KiB (458 sanaa) - 15. heinäkuuta 2010 kello 17.21
- [[Luokka:Suomen järvet]]4 KiB (498 sanaa) - 6. huhtikuuta 2011 kello 17.26
- ...lää oikeastaan vain istukkaana. Levinneisyys Amerikassa rajoittuu [[suuret järvet|Suurten järvien]] ja [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] länsipuolella olevi4 KiB (469 sanaa) - 21. marraskuuta 2011 kello 21.30
- ...tus tulla lähinnä grafiikkaparannus Propilkki 1:stä, jossa olisi suuremmat järvet ja animoidut hahmot. Hahmojen animointi nähtiin sen verran työläänä, e4 KiB (533 sanaa) - 14. maaliskuuta 2010 kello 19.18
- Pilkkijän kannalta otollisimpia [[istutus]] vesiä pienehköt [[järvi|järvet]] ja [[lampi|lammet]]. Niissä kirjolohen etsiminen ei käy liian työlää4 KiB (551 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 16.48
- ...teellisimpia elinympäristöjä ovat suuret, kivikkoiset tai kiinteäpohjaiset järvet, kun jokirapu puolestaan suosii virtavesiä. Tyypillinen syvyys on 0,5–44 KiB (600 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 15.45
- ...n välillä. Jos kaikki poikaset jäisivät eloon ja kehittyisivät aikuisiksi, järvet olisivat tupaten täynnä kalaa. Suuri osa mädistä ja pikkukaloista pää4 KiB (605 sanaa) - 18. huhtikuuta 2024 kello 17.31
- * [http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/jarvet.htm Suomen suurimmat järvet] (sijaintikunnat, saarten lukumäärät) [[Luokka:Suomen järvet|*]]14 KiB (1 537 sanaa) - 3. marraskuuta 2023 kello 07.08
- ...nen]]. Se on Euroopan yleisin [[ravut|rapu]] ja sen esiintymisaluetta ovat järvet ja virtaavat vedet pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa Ranskasta Venäjä5 KiB (764 sanaa) - 19. marraskuuta 2021 kello 17.50
- ...desta, vaikka isutuksesta niiden elämän vasta pitäisi alkaa. Silti joet ja järvet ovat täynnä kalastajia, joille saalis on kaikista tärkeintä, mutta kala6 KiB (789 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.56
- Nieriän levinneisyysalue kattaa pohjoista napapiiriä ympäröivät järvet, joet ja rannikkoalueet kaikilla mantereilla. Erillään eläviä kantoja l6 KiB (744 sanaa) - 29. maaliskuuta 2011 kello 13.39
- * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48455&lan=FI Suomen järvet] [[Luokka:Suomen järvet]]12 KiB (1 569 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 15.26
- ...Ruotsissa ja Venäjällä. Yhdysvalloissa sitä harrastetaan lähinnä [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueella, jonne sen toivat suomalaiset, ruotsalaiset ja7 KiB (942 sanaa) - 18. huhtikuuta 2024 kello 10.57
- ...eisyys kattaa maan eteläosan sekä Pohjanlahden rannikon läheiset suurehkot järvet. Muikkua tavataan jonkin verran myös Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolas9 KiB (1 140 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.30
- ...selästä virtaavasta Kalkkisten koskista alkaa järvireitti, jonka suurimmat järvet ovat [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]], [[Konnivesi]] ja [[Pyhäjärvi Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus mereen. [[Valkealan reitti]] yhtyy jokeen [[Harjunjoki|Harjunjoken10 KiB (1 173 sanaa) - 20. helmikuuta 2011 kello 16.32
- Lähes kaikki matalat järvet ovat myös tummavetisiä, poikkeuksiakin toki löytyy.9 KiB (1 395 sanaa) - 25. marraskuuta 2023 kello 12.15
- Pilkkijän kannalta otollisimpia [[istutus]] vesiä pienehköt [[järvi|järvet]] ja [[lampi|lammet]]. Niissä kirjolohen etsiminen ei käy liian työlää10 KiB (1 323 sanaa) - 12. elokuuta 2010 kello 05.29
- * [http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/jarvet.htm Suomen suurimmat järvet] (sijaintikunnat, saarten lukumäärät)15 KiB (1 670 sanaa) - 2. maaliskuuta 2010 kello 07.30
- *[[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]], [[Suuret järvet|Suurten järvien]] lasku-uoma Yhdysvalloissa12 KiB (1 656 sanaa) - 16. toukokuuta 2011 kello 18.36
- mutta loppuvaiheessa Mikko teki järvet alusta loppuun itse. Järviä tehtiin melko vain korjata Propilkki 1:n suurin puute, eli sallia isommat järvet kuin vain28 KiB (3 940 sanaa) - 16. maaliskuuta 2022 kello 13.32
- Lähes kaikki matalat järvet ovat myös tummavetisiä, poikkeuksiakin toki löytyy.48 KiB (6 848 sanaa) - 27. elokuuta 2014 kello 11.12