Järvi-Suomi

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Järvi-Suomen maisemia Nilsiän Tahkovuorelta nähtynä

Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. Kokonaisuus nimeltä Itäinen Järvi-Suomi on yksi Suomen maisemamaakunnista. Nimitys erottaa Itäisen Järvi-Suomen läntisemmän Suomen järvialueista. Termin Järvi-Suomi otti maantieteellisesti määritellyn alueen merkityksessä käyttöön maantieteilijä J. G. Granö 1930-luvun alussa.

Järvi-Suomen rajat eivät ole selväpiirteiset, mutta se rajoittuu sitä reunustaviin korkeampiin, vähävesistöisiin alueisiin ja vedenkajiin. Näitä ovat etelässä Salpausselät, luoteessa Suomenselän vedenjakajaseutu, pohjoisessa Maanselkä ja koillisessa Vaara-Karjala (myös Vaara-Suomi). Lounaassa raja on kaikkein epäselvin, sillä Järvi-Suomi liittyy saumattomasti Hämeen järvimaahan. Joskus Hämeen järvimaa lasketaan kokonaisuudessaan kuuluvaksi Järvi-Suomeen, kun taas eräät maisemamaakuntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös Päijänteen kuuluvaksi Hämeeseen. Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti Pielinen, laskea osaksi Järvi-Suomea.

Saimaannorppa

Nimensä mukaisesti Järvi-Suomi tunnetaan lukuisista järvistään. Siihen kuuluu Suomen puolinen Vuoksen vesistöalue lähes kokonaisuudessaan sekä suuri osa Kymijoen vesistöalueesta. Suomen suurin järvi Saimaa (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten Puula, Keitele ja Kallavesi. Vaihtelevan maaston ansiosta suurten järvien lisäksi on monia pieniä vesistöjä ja järvissä on paljon kaikenkokoisia saaria. Myös Suomen suurin saari [[Soisalo] sijaitsee täällä. Korkeuseroissa on enemmän vaihtelua kuin muualla Etelä-Suomessa, joskaan ei enempää kuin muutamia kymmeniä metrejä.

Ilmasto Järvi-Suomessa on suotuisa ja talvet sisämaan alueeksi suhteellisen leutoja. Metsämaat ovat paljolti tuoreita kankaita, ja muutenkin maa on viljavampaa kuin Suomenselän ja Vaara-Karjalan karuilla alueilla. Suhteessa Järvi-Suomen maa-alasta on suurempi osuus metsää kuin muualla Suomessa, vastaavasti soita on vähemmän. Alueen eläinlajeista on saimaannorppa luultavasti tunnetuin.


Lähteet[muokkaa]

[[Luokka:Kal