Hakutulokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  • Uitot Kiiminkijoella päättyivät 1958 ja peratut kosket ennallistettiin 1980-luvulla. Tämän jälkeen joen merkitys matkailu- ja v ==Kosket==
    2 KiB (286 sanaa) - 7. maaliskuuta 2010 kello 12.00
  • ...ella 30 kilometriä. Ennen vuoden 1944 alueluovutuksia, lähes koko joki oli Suomen puolella. ...lella suurimmat [[koski|kosket]] ovat [[Taivalköngäs]] ja [[Kiutaköngäs]]. Suomen puolella Oulankajokeen laskee lännestä [[Savinajoki]] ja [[Aventojoki]] s
    2 KiB (235 sanaa) - 24. helmikuuta 2011 kello 14.31
  • [[Luokka:Suomen kosket]]
    643 tavua (69 sanaa) - 5. maaliskuuta 2010 kello 10.49
  • [[Luokka:Suomen kosket]]
    1 KiB (134 sanaa) - 24. elokuuta 2010 kello 12.38
  • ==Kosket== [[Luokka:Suomen joet]]
    2 KiB (306 sanaa) - 18. heinäkuuta 2011 kello 10.18
  • '''Kukkolankoski''' on [[Tornionjoki|Tornionjoen]] kuuluisin ja Suomen ja samalla koko Pohjois-Euroopan suurin valjastamaton [[koski]], joka sijai [[Luokka:Suomen kosket]]
    2 KiB (201 sanaa) - 7. maaliskuuta 2010 kello 07.55
  • Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä. Veden virtauksiin kuten myös Suomen järvien kehitykseenkin on vaikuttuvat voimakkaasti maannousu, joka oli voi
    2 KiB (278 sanaa) - 11. maaliskuuta 2010 kello 15.27
  • ==Kosket ja padot== [[Luokka:Suomen joet]]
    4 KiB (485 sanaa) - 28. marraskuuta 2011 kello 19.22
  • ==Kosket ja voimalaitokset== Loimijoki virtaa Suomen parhaiden [[maanviljely]]salueiden halki ja [[savi]]pitoisten maiden takia
    5 KiB (723 sanaa) - 3. toukokuuta 2010 kello 17.01
  • [[Luokka:Suomen kosket]]
    2 KiB (246 sanaa) - 7. maaliskuuta 2010 kello 07.53
  • '''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[
    6 KiB (776 sanaa) - 20. syyskuuta 2013 kello 07.07
  • Kymijoki oli ennen Suomen etelärannikon merkittävin vaelluskalajoki. Vaelluskaloja nousi kaikkiin j ...lko hyvä. Kalojen dioksiinipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomen sisävesissä, mutta kuitenkin selvästi merikaloja alhaisempia. Elohopeapi
    10 KiB (1 173 sanaa) - 20. helmikuuta 2011 kello 16.32
  • ...na, esimerkiksi [[Tornionjoki]] ja [[Muonionjoki]] muodostavat suuren osan Suomen ja Ruotsin välisestä rajasta. *[[Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista]]
    12 KiB (1 656 sanaa) - 16. toukokuuta 2011 kello 18.36