Muokataan sivua Siika
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
'''Siika''' (''Coregonus lavaretus'') on pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa elävä parvikala. Suomessa esiintyy luonnonvaraisesti viittä eri siikamuotoa, joita on joskus pidetty erillisinä [[laji|lajeina]]. Puhutaan pohjasiiasta, karisiiasta, vaellussiiasta, järvisiiasta ja planktonsiiasta. Lisäksi Suomeen on istutettu Siperiasta tuotua [[peledsiika]]a (''Coregonus peled''), joka on selvästi eri lajia kuin muut Suomen siiat. Pohjois-Lapin järvissä tavattavista "kääpiöityneistä" siikamuodoista käytetään myös nimeä reeska ja rääpys. Kookkaiksi kasvavista merikutuisista siioista on käytetty myös nimeä saaristosiika. | '''Siika''' (''Coregonus lavaretus'') on pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa elävä parvikala. Suomessa esiintyy luonnonvaraisesti viittä eri siikamuotoa, joita on joskus pidetty erillisinä [[laji|lajeina]]. Puhutaan pohjasiiasta, karisiiasta, vaellussiiasta, järvisiiasta ja planktonsiiasta. Lisäksi Suomeen on istutettu Siperiasta tuotua [[peledsiika]]a (''Coregonus peled''), joka on selvästi eri lajia kuin muut Suomen siiat. Pohjois-Lapin järvissä tavattavista "kääpiöityneistä" siikamuodoista käytetään myös nimeä reeska ja rääpys. Kookkaiksi kasvavista merikutuisista siioista on käytetty myös nimeä saaristosiika. | ||
Rivi 29: | Rivi 4: | ||
Siialla on hopeanväriset kyljet ja harmaat evät. Lisäksi sillä on selkäevän ja pyrstöevän välissä | Siialla on hopeanväriset kyljet ja harmaat evät. Lisäksi sillä on selkäevän ja pyrstöevän välissä | ||
− | lohikaloille ominainen rasvaevä. Siian pää ja suu ovat pienehköt muuhun ruumiiseen nähden. Pieni siika saattaa muistuttaa ulkonäöltään erehdyttävästi [[muikku]]a | + | lohikaloille ominainen rasvaevä. Siian pää ja suu ovat pienehköt muuhun ruumiiseen nähden. Pieni siika saattaa muistuttaa ulkonäöltään erehdyttävästi [[muikku]]a. |
Ulkonäöltään eri siikamuodot ovat lähellä toisiaan ja ruumiinrakenteen erot ovat pieniä. Eri muotojen erottelussa käytetään perustana etummaisten kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärää. Siivilähampaiden lukumäärä vaihtelee lajista riippuen alle 20:stä yli 40:een. | Ulkonäöltään eri siikamuodot ovat lähellä toisiaan ja ruumiinrakenteen erot ovat pieniä. Eri muotojen erottelussa käytetään perustana etummaisten kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärää. Siivilähampaiden lukumäärä vaihtelee lajista riippuen alle 20:stä yli 40:een. | ||
Rivi 49: | Rivi 24: | ||
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
− | Poikasiässä siika syö [[plankton|eläinplanktonia]]. Harvasiivilähampaiset muodot siirtyvät kasvaessaan syömään kalanpoikasia ja pohjaeläimiä kuten surviaisentoukkia, hankajalkaisia, vesikirppuja, kotiloita ja simpukoita. Myös pienet kalat kelpaavat ravinnoksi siialle. Tiheäsiivilähampaiset muodot kuten järvi- ja planktonsiika syövät koko ikänsä pääasiassa planktonravintoa. Mikäli muikkuja on paljon, järvi- ja planktonsiiat joutuvat kamppailemaan tehokkaampien muikkujen kanssa eläinplanktonista Siiat saattavat syödä myös oman lajin sekä muiden kalojen mätiä. | + | Poikasiässä siika syö [[plankton|eläinplanktonia]]. Harvasiivilähampaiset muodot siirtyvät kasvaessaan syömään kalanpoikasia ja pohjaeläimiä kuten surviaisentoukkia, hankajalkaisia, vesikirppuja, kotiloita ja simpukoita. Myös pienet kalat kelpaavat ravinnoksi siialle. Tiheäsiivilähampaiset muodot kuten järvi- ja planktonsiika syövät koko ikänsä pääasiassa planktonravintoa. Mikäli muikkuja on paljon, järvi- ja planktonsiiat joutuvat kamppailemaan tehokkaampien muikkujen kanssa eläinplanktonista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ | Nimeke = RKTL - Siika | Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos | Kieli = Suomi}}</ref> Siiat saattavat syödä myös oman lajin sekä muiden kalojen mätiä. |
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
Rivi 56: | Rivi 31: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == |