Muokataan sivua Pielisjoki


'''Pielisjoki''' on [[Vuoksen vesistö]]n [[Pielisen reitti]]in kuuluva virta ja suurin [[Saimaa]]seen virtaava [[joki]]. Sen kautta [[Pohjois-Karjala]]n suurin järvi [[Pielinen]] laskee [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkään]]. Pielisjokea on kanavoitu. [[Joensuu]] on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu.

Pielisjoen katsotaan syntyneen [[Uimaharju]]n murtuessa Pielisen vesimassojen painosta jääkauden jälkeen.

Pielisjoki koki suuren muutoksen 70-luvun alussa jolloin Kuurnan uusi kanava valmistui ja vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi kuurnan kanavan yläpuolella niin että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle. 
 
== Sivujoet ==

* [[Koitajoki]]
* [[Iiksenjoki]]
* [[Kuusoja]]

== Kanavat ==
[[Kuva:kuurna.jpg|thumb|280px|Tukkinippujen hinaajia Kuurnan voimalan ja kanavan yläpuolella 2007]]
[[Kuva:monninsilta.jpg|thumb|280px|Mönnin silta ja Pielisjoki kevätiltana.]]
Pielisjoki sai 1870-luvulla 10 sulkukanavaa. 

=== Vanhoja kanavia ===

* Saapaskosken kanava ([[1878]]), sulku jäänyt pois Kuurnan kanavan valmistuttua 1971<ref>[http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/saapaskoskif.html Suomen kanavat: Saapaskosksen kanava]</ref>
* Häihän kanava ([[1879]])
* Haapavirran kanava, [[Kontiolahti]] ([[1883]])
* [[Jakokosken museokanava|Jakokosken kanava]], [[Kontiolahti]], ([[1878]]), toimii nyt museokanavana.
* [[Utra]]n kanava, [[Joensuu]], ([[1832]] suluilla varustettu kanava, ensimmäisen laatuaan maassamme<ref>[http://pielisjoenkoulu.jns.fi/pielisnet/utran_kanava.htm Utran kanava Pielisjoen koulun sivuilla]</ref>), seuraavan kanavan työt aloitettiin [[1874]])

=== Käytössä olevat kanavat ===

* [[Kaltimon kanava]], [[Eno]], ([[1879]], nykyinen kanava [[1958]]). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Suomen suurin (9 m)(1879 rakennettu vanha Kaltimon kanava sijaitsee noin 2km ylävirtaan nykyisestä).
* [[Kuurnan kanava]], [[Kontiolahti]], ([[1876]], nykyinen kanava [[1971]]), pudotuskorkeus 5,6 metriä, yksi sulku (1876 rakennettu vanha Kuurnan kanava sijaitsee noin 1km ylävirtaan nykyisestä)
* [[Joensuun kanava]] (ensimmäinen kanava [[1877]], toinen [[1923]], nykyinen kanava [[1971]], pudotuskorkeus 0,3 m<ref>[http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/joensuuf.html Suomen kanavat: Joensuun kanava]</ref>)

Kaikkien kolmen kanavien sulut ja Pielisjoen avattavat sillat on automatisoitu 2000-luvulla: niissä on itsepalvelu- ja kauko-ohjaus. Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta.

== Voimalaitokset ==

* UPM-Kymmene Oyj Energia Kaltimon Voimalaitos ([[UPM Kymmene]] valmistui 1950-luvulla. 

* Kuurnan voimalaitos ([[Pohjois-Karjalan Sähkö]] Oy) (1968).


* Uimasalmen maantie- ja rautatiesilta, Eno, Uimaharju
* Kaltimon silta, Enon kirkonkylä, (1924) 
* Kaltimon voimalaitoksen silta, Eno
* [[Mönni]]n silta, Kontiolahti, ([[2006]])
* Kuurnan voimalaitoksen silta, Kontiolahti (1971)
* Pekkalan silta, Joensuu, ([[1983]])
* rautatiesilta, Joensuu, ensimmäinen silta ([[1894]])
* Itäsilta ja Länsisilta, Joensuu ([[1864]])
* Suvantosilta; Joensuu, ([[1974]]), pituus 542 metriä

=== Suunniteltuja siltoja ===

[[Kuva:Penttila22.jpg|thumb|280px|Pielisjoki-näkymä Penttilän suuntaan kesäkuun iltana 2007.]]

Joensuussa suunnitellaan siltaa [[Sirkkala|Sirkkalasta]] keskustaan Yläsatamakadun päähän. 

Pekkalan sillan rinnalle ollaan suunnittelemassa uutta kolmikaistaista siltaa liikennettä parantamaan.<ref>[http://www.tiehallinto.fi/joensuunkehatie Tiehallinnon tiedote 1.6.2006]</ref>
 
Lisäksi suunnitteilla on kevyen liikenteen silta [[Penttilä]]n ja keskustan välille.

==Asutusta joen rannassa==
Pielisjoen rannassa on muun muassa seuraavat taajamat, kylät ja kaupunginosat:
: Enossa: [[Uimaharju]], [[Paukkaja]], [[Eno]]. 
: Kontiolahdessa: [[Jakokoski]], [[Paihola]], [[Kulho (kylä)|Kulho]], [[Lehmo]], [[Kupluskylä]]. 
:Joensuussa: [[Utra]], [[Ranta-Mutala]], [[Iiksenniitty]], [[Karsikko]], [[Sirkkala]], [[Penttilä]].

== Karelia-soutu ==

Heinäkuussa järjestettävä retkisoutu [[Karelia-soutu]] kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin.

== Lähteet ==

{{tynkä/Vesialue}}

[[Luokka:Suomen joet]]