Muokataan sivua Peledsiika
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | '''Peledsiika''' (''Coregonus peled'') on [[siperia]]lainen [[muikku]]a muistuttava lohikala. Suomeen tuotiin vuonna 1965 peledsiian mätimunina [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] lähistöllä sijaitsevasta kalanviljelylaitokselta. Tuonnin tarkoituksena oli saada vesistöihin sopiva [[siikalaji]], joka kasvattaisi kalaveden arvoa. | |
==Tuntomerkit== | ==Tuntomerkit== | ||
Hopeinen peledsiika muistuttaa nimestään huolimatta enemmän [[muikku]]a kuin [[siika]]a. Näistä lajeista selvin ero peledsiialla löytyy leuoista. Lajin leuat ovat lähes samanmittaiset, kun taas siialla yläleuka on selvästi alaleukaa pidempi ja muikulla päinvastoin. Suurikokoisten peledsiikojen ruumis on korkea, pienikokoisten matala. Kyljet ovat hopeanhohtoiset ja selkä on tumma, lähes musta. Vatsa puolestaan on vitivalkoinen. Pituus lajilla on tavanomaisesti 25–45 cm ja paino 300–1 500 g. Peledsiian pää on vartaloon nähden pieni ja laji on myös suomalaista siikaa pulleampi. | Hopeinen peledsiika muistuttaa nimestään huolimatta enemmän [[muikku]]a kuin [[siika]]a. Näistä lajeista selvin ero peledsiialla löytyy leuoista. Lajin leuat ovat lähes samanmittaiset, kun taas siialla yläleuka on selvästi alaleukaa pidempi ja muikulla päinvastoin. Suurikokoisten peledsiikojen ruumis on korkea, pienikokoisten matala. Kyljet ovat hopeanhohtoiset ja selkä on tumma, lähes musta. Vatsa puolestaan on vitivalkoinen. Pituus lajilla on tavanomaisesti 25–45 cm ja paino 300–1 500 g. Peledsiian pää on vartaloon nähden pieni ja laji on myös suomalaista siikaa pulleampi. | ||
| − | + | [[luokka:muut kalalajit]] | |
==Levinneisyys== | ==Levinneisyys== | ||
| − | Peledsiika on alun perin kotoisin siperialaisen | + | Peledsiika on alun perin kotoisin siperialaisen [[Ob]]joen keskijuoksulta olevasta [[Endyr]]järvestä, mutta se elää luontaisesti [[Vienanmeri|Vienanmereen]] laskevan [[Mezenjoki|Mezenjoen]] ja Itä-Siperiassa olevan [[Kolymajoki|Kolymajoen]] välisellä alueella. |
| − | Nykyisin sitä on kuitenkin istutettu eri puolille | + | Nykyisin sitä on kuitenkin istutettu eri puolille [[Eurooppa]]a. Sitä tavataan Länsi-Venäjällä, [[Baltian maat|Baltian maissa]], [[Puola]]ssa, [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tšekki|Tšekin tasavallassa]]. |
==Ravinto ja elintavat== | ==Ravinto ja elintavat== | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Peledsiian tärkeintä ravintoa on [[eläinplankton]]. Sen ohella se syö [[pohjaeläin|pohjaeläimiä]] ja pinnalla olevia hyönteisiä. Mahoista on löydetty poikkeuksellisesti myös vesikasveja ja kalanpoikasia. | Peledsiian tärkeintä ravintoa on [[eläinplankton]]. Sen ohella se syö [[pohjaeläin|pohjaeläimiä]] ja pinnalla olevia hyönteisiä. Mahoista on löydetty poikkeuksellisesti myös vesikasveja ja kalanpoikasia. | ||
| − | Peledsiika on varsinaisesti | + | Peledsiika on varsinaisesti järvikala, mutta tunnetaan myös jokimuoto, joka käyttäytyy vaelluskalan tavoin. Peledsiiat kerääntyvät syönnökselle sellaisiin paikkoihin, joissa ne pystyvät hyödyntämään tarvitsemaansa ravintoa koko avovesikauden ajan. Peledsiika on vapaan veden parvikala, joka välttää kasvillisuus alueita. Veden laadun suhteen se on vaatimattomampi kuin muut ''Coregonus''-suvun lajit. |
==Lisääntyminen ja elinikä== | ==Lisääntyminen ja elinikä== | ||
| − | Laji lisääntyy eri aikoina eri osissa levinneisyysaluetta. Lapin [[tekojärvi]]ssä se lisääntyy yleensä vasta joulukuussa jäiden alla. Siperiassa elää kantoja, jotka lisääntyvät jo syyskuussa. | + | Laji lisääntyy eri aikoina eri osissa levinneisyysaluetta. [[Lappi|Lapin]] [[tekojärvi]]ssä se lisääntyy yleensä vasta joulukuussa jäiden alla. Siperiassa elää kantoja, jotka lisääntyvät jo syyskuussa. |
[[Kutu]] tapahtuu 2–3 metrin syvyydessä hiekka- tai sorapohjalla. Jos kaikki menee hyvin, poikaset kuoriutuvat jo jäiden lähdön aikaan. Vastakuoriutunut poikanen on 8–9 millimetrin pituinen. | [[Kutu]] tapahtuu 2–3 metrin syvyydessä hiekka- tai sorapohjalla. Jos kaikki menee hyvin, poikaset kuoriutuvat jo jäiden lähdön aikaan. Vastakuoriutunut poikanen on 8–9 millimetrin pituinen. | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
==Merkitys ihmiselle== | ==Merkitys ihmiselle== | ||
| − | Suomeen tuodusta peledsiiasta ei tullut suosittua ruokakalaa, koska sitä ei pidetä yhtä makoisana, kuin kotimaisia muikkuja tai siikoja. Kun lisääntyminen pääsi alkuun pohjoisen tekojärvissä pyydettiin | + | Suomeen tuodusta peledsiiasta ei tullut suosittua ruokakalaa, koska sitä ei pidetä yhtä makoisana, kuin kotimaisia muikkuja tai siikoja. Kun lisääntyminen pääsi alkuun pohjoisen tekojärvissä pyydettiin verkoilla ja [[trooli]]lla vuosina 1992–93 150 tonnin vuosisaaliita. Tuolloin peledsiikaa markkinoitiin iskevämmällä nimellä polarmuikku. Luontaisen lisääntymisen päätyttyä saalismäärä on hiipunut. Esimerkiksi vuonna 1999 vuosisaalis jäi vain neljään tonniin. |
==Kalakannan hoito== | ==Kalakannan hoito== | ||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/peledsiika/| Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen sivut] | * [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/peledsiika/| Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen sivut] | ||
| − | |||
| − | |||