Muokataan sivua Palvoo saatanaa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
{{Taksonomia/eläimet | {{Taksonomia/eläimet | ||
| nimi = Kiiski | | nimi = Kiiski | ||
| status = Elinvoimainen | | status = Elinvoimainen | ||
| − | | kuva = | + | | kuva =kiiski.jpg |
| leveys = 250 | | leveys = 250 | ||
| kuvateksti = | | kuvateksti = | ||
| Rivi 27: | Rivi 26: | ||
}} | }} | ||
| − | '''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernuus'') on pieni | + | '''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernuus'') on pieni kala, jota esiintyy runsaslukuisena lähes koko Suomessa. Se muistuttaa ulkonäöltään hieman kuhaa tai ahventa, mutta eroaa näistä värityksen ja yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. Kiiski on ahvenkaloistamme pienin, sillä se kasvaa yleensä korkeintaan 15 senttimetrin pituiseksija painaa korkeintaan 40 grammaa. Kiisken piikikkään pään alaosassa on liman täyttämiä kuoppia ja sen ihoa peittää voimakas limakerros. Suomenennätys kiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa. Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa. |
== Ulkonäkö == | == Ulkonäkö == | ||
| Rivi 35: | Rivi 34: | ||
== Levinneisyys == | == Levinneisyys == | ||
| − | Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. | + | Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. Itämeressä kiisken elinalue ulottuu kauemmaksi rannikosta kuin muiden sisävesikalojen. Kiiski hyötyy lievästä rehevöitymisestä, mutta sen lisääntyminen heikkenee rehevöitymisen pahentuessa. |
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
| − | Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään | + | Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään siika- tai muikkukantoja. Toisaalta kiiskeä saalistavat monet petokalat kuten, [[ankerias|ankeriaat]], [[made|mateet]], [[kuha|kuhat]], [[ahven|ahvenet]] ja [[hauki|hauet]]. |
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat [[mäti|mätinsä]] useammassa erässä parin viikon välein. | + | Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat [[mäti|mätinsä]] useammassa erässä parin viikon välein. Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta. . Kiiski saavuttaa sukukypsyyden 1-3 vuoden iässä, jolloin sen pituus on 6-12 cm. Nopeakasvuiset koiraskalat voivat olla sukukypsiä jo vuodenkin ikäisenä. |
== Kalastus ja käyttö == | == Kalastus ja käyttö == | ||
| Rivi 57: | Rivi 56: | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
| − | + | http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski | |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | * Suomen- ja | + | * Suomen- ja Englannin kielinen wikipedia. |
* Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0) | * Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0) | ||
| − | * | + | * http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kiiski/ |
| − | * | + | * http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski |
| − | |||
[[luokka:ahvenet]] | [[luokka:ahvenet]] | ||
{{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}random&cat{{-}}10027&pos{{-}}-45}} | {{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}random&cat{{-}}10027&pos{{-}}-45}} | ||