Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
 
==Koko ja ulkonäkö==
 
==Koko ja ulkonäkö==
  
[[Laulujoutsenet|Laulujoutsen]] on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.  
+
[[Laulujoutsenet|Laulujoutsen]] on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.
  
 
==Ravinto==
 
==Ravinto==
Rivi 17: Rivi 17:
 
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
 
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
  
 +
==Levinneisyys==
 +
 +
Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa
 +
Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 +
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen
 +
 +
[[Luokka:Artikkelit]]
 +
[[Luokka:muut vedeneläjät]]

Nykyinen versio 5. helmikuuta 2011 kello 10.15

Laulijoutsen.JPG

Koko ja ulkonäkö[muokkaa]

Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.

Ravinto[muokkaa]

Laulujoutsenet syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia

Lisääntyminen[muokkaa]

Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.

Ääni[muokkaa]

Kuuluva trumpettimainen toitotus.

Levinneisyys[muokkaa]

Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.

Lähteet[muokkaa]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen