Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
==Koko ja ulkonäkö==
 
==Koko ja ulkonäkö==
  
Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.  
+
[[Laulujoutsenet|Laulujoutsen]] on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.  
  
 
==Ravinto==
 
==Ravinto==
  
Laulujoutsen syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia
+
[[Laulujoutsen|Laulujoutsenet]] syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia
  
 
==Lisääntyminen==
 
==Lisääntyminen==
  
Joutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naars munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.
+
Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.
 +
 
 +
==Ääni==
 +
 
 +
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
  
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen

Versio 9. tammikuuta 2011 kello 16.50

Laulijoutsen.JPG

Koko ja ulkonäkö

Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.

Ravinto

Laulujoutsenet syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia

Lisääntyminen

Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.

Ääni

Kuuluva trumpettimainen toitotus.

Lähteet

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen