Ero sivun ”Lahna” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(14 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kehitteillä oleva artikkeli}}
+
{{Taksonomia/eläimet
[[Tiedosto:Lahna2.JPG|thumb|250px|right|Ongella saatu 33 -senttinen lahna]]
+
| nimi = Lahna
 +
| status = Elinvoimainen<ref>http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/135696/0 {{en}}</ref>
 +
| kuva = Lahnalaiturilla.JPG
 +
| kuvateksti= Lahna laiturilla
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| yläkunta =
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| alakunta =
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| pääjakso_auktori =
 +
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = Luukalat ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''
 +
| lahko = [[Karppikalat]] ''Cypriniformes''
 +
| heimo = [[Särkikalat]] ''Cyprinidae''
 +
| suku = ''[[Lahnat]]'' ''Abramis''
 +
| laji = ''brama''
 +
| kaksiosainen = Abramis brama
 +
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
 +
| commonscat = Abramis brama
 +
| wikispecies = Abramis brama
 +
}}
 +
 
 
'''Lahna''' (''Abramis brama''), (''ruots. braxen, engl. bream)'' on [[särkikalat|särkikalojen]] heimoon kuuluva kalalaji.<ref name=wikipedia>{{verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahna|Nimeke=Wikipedia.fi/wiki/Lahna}}</ref>
 
'''Lahna''' (''Abramis brama''), (''ruots. braxen, engl. bream)'' on [[särkikalat|särkikalojen]] heimoon kuuluva kalalaji.<ref name=wikipedia>{{verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahna|Nimeke=Wikipedia.fi/wiki/Lahna}}</ref>
[[Tiedosto:Pienilahna.JPG|thumb|right|250px|Ongella saatu pieni lahna]]
 
  
 +
__TOC__
 
== Tuntomerkit ==
 
== Tuntomerkit ==
  
Rivi 13: Rivi 36:
  
 
Suomenennätyslahna, joka oli saatu Vesijärvestä, painoi 11,5 kg ja oli 82 cm pitkä ja 44 cm korkea.<ref name=luonnossa>http://www.luonnossa.net/Saaliskalat/Lahna/lahna.html</ref>
 
Suomenennätyslahna, joka oli saatu Vesijärvestä, painoi 11,5 kg ja oli 82 cm pitkä ja 44 cm korkea.<ref name=luonnossa>http://www.luonnossa.net/Saaliskalat/Lahna/lahna.html</ref>
 +
[[Tiedosto:Lahna2.JPG|thumb|250px|right|Ongella saatu 33 -senttinen lahna]]
 +
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
 +
 +
Lahnaa tavataan järvissä, joissa on syvänteitä talven viettoa varten<ref name="luonnossa"/>, matalissa merenlahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Se liikkuu parvissa. Lahna elää suurimmassa osassa Eurooppaa ja sen pohjoisimmat esiintymisalueet ovat napapiirin pohjoispuolella.<ref name="wikipedia"/><ref name="rktl"/>
 +
 +
Suomessa parhaat lahnakannat elävät Etelä- ja Keski-Suomen järvissä. Pohjoisimmat yksittäiset lahnajärvet sijaitsevat Sodankylän  alueella, mutta yleisti lahnaa tavataan vain Oulujoen vesistöalueelle asti, koska lahna ei pidä kylmyydestä.<ref name=mk>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.metsastys-kalastus.com/kalastus/lahna.html|Nimeke=www.metsastys-kalastus.com}}</ref> Pohjoisimmat esiintymät ovat yleensä istutusten aikaansaamia, sillä lajia on kotiutettu lukuisiin uusiin vesiin siirtoistutuksin. Lahnakannat ovat yleensä sitä tiheämmät, mitä rehevämmästä järvestä on kyse, mutta myös lahnojen keskikoko on pienempi. Lahna onkin runsastunut rehevöitymisen myötä monissa järvissä sekä Saaristomerellä, että Suomenlahdella ja ulkosaaristossa.<ref name="rktl"/>
 +
 +
Lahnan talvehtiminen tapahtuu syvänteissä, mikäli niissä on happitilanne hyvä. Lahna sietää jonkin verran myös rehevöitymisen aiheuttamaa huonoa happitilannetta. Tällöin se pysyy hapekkaammassa matalassa vedessä.<ref name="luontoportti"/>
 +
 +
== Ravinto ==
 +
 +
Lahnan ravintoa on poikesena eläinplankton, mutta aikuisena se syö nilviäisiä sekä toukkia. Kun lahna imee ravintoa pohjamudasta,  näyttää, että se seisoisi päällään. Mikäli ravintoa on vähän, saattaa lahna joutua syömään eläinplanktonia. <ref name="wikipedia"/><ref name="rktl"/>
 +
 +
== Kasvu ==
 +
 +
Lahnan kasvu (cm)
 +
 +
{| class="{{prettytable}}" float="right"
 +
|-
 +
! Ikä (vuotta)
 +
! Huono kasvu
 +
! Kohtalainen
 +
! Hyvä kasvu
 +
|-
 +
| 3 v
 +
| 8
 +
| 13
 +
| 19
 +
|-
 +
| 4 v
 +
| 10
 +
| 17
 +
| 24
 +
|-
 +
| 5 v
 +
| 12
 +
| 20
 +
| 29
 +
|-
 +
| 6 v
 +
| 15
 +
| 25
 +
| 33
 +
|-
 +
| 7 v
 +
| 17
 +
| 30
 +
| 38
 +
|-
 +
| 8 v
 +
| 20
 +
| 34
 +
| 42
 +
|-
 +
|}<ref name=ahven>http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/lahna.html</ref>
 +
 +
Lahna on pitkäikäinen ja suhteellisen hidaskasvuinen. <ref name="rktl"/>Lahnan kasvu vaihtelee eri vesissä riippuen yleensä sopivan ravinnon määrästä ja lahnakannan tiheydestä.<ref name="ahven"/>
 +
 +
Rehevien vesistöjen tiheiden kantojen lahnat saattavat olla viisitoistavuotiaana ainoastaan puolikiloisia. Paremmissa olosuhteissa kasvaneet lahnat saavuttavat samassa ajassa 1,5-2 kilon painon. <ref name="rktl"/>
 +
 +
== Lisääntyminen ==
 +
 +
Lahnan kutu ajoittuu touko-kesäkuulle. Kutu tapahtuu matalissa vesissä kasvillisuuden seassa, jolloin mäti tarttuu vesikasveihin. Kutu voi olla niin kovaa, että vesi kuplii. Yleensä poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua.<ref name="wikipedia"/>
 +
 +
Kutu voi tapahtua 2–3 ryhmässä viikon tai parin välein.<ref name="luontoportti"/>
 +
 +
Kudun aikana koiraan ihossa on siellä täällä kutukyhmyjä. Kudun aikana ne pitävät kovaa loisketta. Suuressa naarassa on noin 300000 mätimunaa, jotka siis takertuvat pohjakasveihin.<ref name="luonnossa"/> 
 +
 +
== Lahnakantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus ==
 +
[[Tiedosto:Pienilahna.JPG|thumb|left|250px|Ongella saatu pieni lahna]]
 +
Suomessa lahnakantoja on hoidettu sekä istutuksilla että rauhoituksilla. Monen järven lahnakanta on peräisin 20-120 vuoden takaisista istutuksista. Emoja tai nuoria kaloja siirtämällä lajia onkin ollut helppo kotiuttaa uusiin vesistöihin. Kannan hoitomenetelminä tulee kyseeseen kalastuksen oikeanlaatuinen järjestely. Monissa Etelä-Suomen voimakkaasti rehevöityneissä järvissä tiheä ja huonokasvuinen lahnakanta osaltaan ylläpitää rehevöitymistä. Särjen ohella lahna onkin veden laadun parantamiseen tähtäävän hoitokalastuksen tärkeimpiä kohdelajeja. Lahnan arvostus/käyttö talouskalana on viime vuosikymmeninä laskenut ja monet nopeakasvuisetkin lahnakannat ovat jääneet vajaasti hyödynnetyiksi. Tehokas pyynti parantaa jäljellejäävien lahnojen kasvua, jolloin niiden käyttöarvo ruokakalana kasvaa.<ref name="rktl"/>
 +
 +
== Lahna ruokakalana ==
 +
 +
Hyväkuntoinen, -kokoinen ja lihvana lahna on maukas ruokakala. Lahnan vuotuinen kokonaisssaalis on noin 3 miljoonaa kiloa, mistä suurin osa on vapaa-ajan kalastajien saamaa. Särkikaloille ominaiseen tapaan lahnassa on runsaasti ruotoja. Kunnollisen kokoisissa, yli kiloisissa kaloissa niistä ei ole suurta haitaa.<ref name="ahven"/>
 +
 +
== Videoita ==
 +
 +
{| class="{{prettytable}}"
 +
|-
 +
| {{#ev:youtube|loH7yp8tAsg}} || {{#ev:youtube|irNQbLTLXlY}}
 +
|-
 +
|}
 +
 +
== Katso myös ==
 +
 +
*[[Lahnan onginta]]
 +
*[[Lahnan kalastusopas]]
 +
*[[Särkilahna]]
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
 +
 +
=== Viitteet ===
  
 
{{viitteet}}
 
{{viitteet}}
 +
 +
[[Luokka:särkikalat]]

Nykyinen versio 9. kesäkuuta 2012 kello 12.54

Lahna
Lahnalaiturilla.JPG
Lahna laiturilla
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen<ref>http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/135696/0 Malline:En</ref>
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:Luukalat Osteichthyes|| Yläluokka || __ || Luukalat Osteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:KarppikalatCypriniformes|| Lahko || __ || KarppikalatCypriniformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:SärkikalatCyprinidae|| Heimo || __ || SärkikalatCyprinidae {{#if:LahnatAbramis|| Suku || __ || LahnatAbramis {{#if:brama|| Laji || __ || brama

Lahna (Abramis brama), (ruots. braxen, engl. bream) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.<ref name=wikipedia>Wikipedia.fi/wiki/Lahna. {{#if:|Viitattu |}}</ref>

Tuntomerkit[muokkaa]

Lahna on väriltään hopeinen tai kuparin värinen.<ref name="wikipedia"/> Sen evät ovat tummanharmaat. Ruumiinmuodoltaan litteä ja korkea lahna on suurikokoisimpia alkuperäisistä särkikaloistamme. Lahnan suu avautuu torvimaiseksi sen ruokaillessa pohjalta. Varsinkin nuorena lahna sotkeutuu helposti pasuriin tai sulkavaan. Pasurista lahna on erotettavissa mm. suuremman peräevänruotojen lukumäärän sekä pienempien suomujensa perusteella. Sulkavan pitkä peräevä ja sen ylöspäin suuntautunut suu erottavat sen puolestaan lahnasta. Lahnalla peräevänruotoja on 26-34kpl, pasurilla 22-26kpl ja sulkavalla 35-44kpl. Suomuja lahnalla kylkiviivassa on yli 49kpl ja pasurilla alle 49kpl.<ref name=rktl>Riistan- ja kalastutkimuslaitos. {{#if:|Viitattu |}}</ref>

Koko[muokkaa]

Tavallisesti lahna on kooltaan 500-2000g ja 25–50cm. Se kasvaa harvoin yli 5 -kiloiseksi.<ref name=luontoportti>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/lahna. {{#if:|Viitattu |}} </ref>Lahna voi kuitenkin kasvaa jopa kymmenen kiloa painavaksi. <ref name=ksml>http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/kalat/lahna/23709</ref>

Suomenennätyslahna, joka oli saatu Vesijärvestä, painoi 11,5 kg ja oli 82 cm pitkä ja 44 cm korkea.<ref name=luonnossa>http://www.luonnossa.net/Saaliskalat/Lahna/lahna.html</ref>

Ongella saatu 33 -senttinen lahna

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa]

Lahnaa tavataan järvissä, joissa on syvänteitä talven viettoa varten<ref name="luonnossa"/>, matalissa merenlahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Se liikkuu parvissa. Lahna elää suurimmassa osassa Eurooppaa ja sen pohjoisimmat esiintymisalueet ovat napapiirin pohjoispuolella.<ref name="wikipedia"/><ref name="rktl"/>

Suomessa parhaat lahnakannat elävät Etelä- ja Keski-Suomen järvissä. Pohjoisimmat yksittäiset lahnajärvet sijaitsevat Sodankylän alueella, mutta yleisti lahnaa tavataan vain Oulujoen vesistöalueelle asti, koska lahna ei pidä kylmyydestä.<ref name=mk>www.metsastys-kalastus.com. {{#if:|Viitattu |}}</ref> Pohjoisimmat esiintymät ovat yleensä istutusten aikaansaamia, sillä lajia on kotiutettu lukuisiin uusiin vesiin siirtoistutuksin. Lahnakannat ovat yleensä sitä tiheämmät, mitä rehevämmästä järvestä on kyse, mutta myös lahnojen keskikoko on pienempi. Lahna onkin runsastunut rehevöitymisen myötä monissa järvissä sekä Saaristomerellä, että Suomenlahdella ja ulkosaaristossa.<ref name="rktl"/>

Lahnan talvehtiminen tapahtuu syvänteissä, mikäli niissä on happitilanne hyvä. Lahna sietää jonkin verran myös rehevöitymisen aiheuttamaa huonoa happitilannetta. Tällöin se pysyy hapekkaammassa matalassa vedessä.<ref name="luontoportti"/>

Ravinto[muokkaa]

Lahnan ravintoa on poikesena eläinplankton, mutta aikuisena se syö nilviäisiä sekä toukkia. Kun lahna imee ravintoa pohjamudasta, näyttää, että se seisoisi päällään. Mikäli ravintoa on vähän, saattaa lahna joutua syömään eläinplanktonia. <ref name="wikipedia"/><ref name="rktl"/>

Kasvu[muokkaa]

Lahnan kasvu (cm)

Ikä (vuotta) Huono kasvu Kohtalainen Hyvä kasvu
3 v 8 13 19
4 v 10 17 24
5 v 12 20 29
6 v 15 25 33
7 v 17 30 38
8 v 20 34 42

<ref name=ahven>http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/lahna.html</ref>

Lahna on pitkäikäinen ja suhteellisen hidaskasvuinen. <ref name="rktl"/>Lahnan kasvu vaihtelee eri vesissä riippuen yleensä sopivan ravinnon määrästä ja lahnakannan tiheydestä.<ref name="ahven"/>

Rehevien vesistöjen tiheiden kantojen lahnat saattavat olla viisitoistavuotiaana ainoastaan puolikiloisia. Paremmissa olosuhteissa kasvaneet lahnat saavuttavat samassa ajassa 1,5-2 kilon painon. <ref name="rktl"/>

Lisääntyminen[muokkaa]

Lahnan kutu ajoittuu touko-kesäkuulle. Kutu tapahtuu matalissa vesissä kasvillisuuden seassa, jolloin mäti tarttuu vesikasveihin. Kutu voi olla niin kovaa, että vesi kuplii. Yleensä poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua.<ref name="wikipedia"/>

Kutu voi tapahtua 2–3 ryhmässä viikon tai parin välein.<ref name="luontoportti"/>

Kudun aikana koiraan ihossa on siellä täällä kutukyhmyjä. Kudun aikana ne pitävät kovaa loisketta. Suuressa naarassa on noin 300000 mätimunaa, jotka siis takertuvat pohjakasveihin.<ref name="luonnossa"/>

Lahnakantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus[muokkaa]

Ongella saatu pieni lahna

Suomessa lahnakantoja on hoidettu sekä istutuksilla että rauhoituksilla. Monen järven lahnakanta on peräisin 20-120 vuoden takaisista istutuksista. Emoja tai nuoria kaloja siirtämällä lajia onkin ollut helppo kotiuttaa uusiin vesistöihin. Kannan hoitomenetelminä tulee kyseeseen kalastuksen oikeanlaatuinen järjestely. Monissa Etelä-Suomen voimakkaasti rehevöityneissä järvissä tiheä ja huonokasvuinen lahnakanta osaltaan ylläpitää rehevöitymistä. Särjen ohella lahna onkin veden laadun parantamiseen tähtäävän hoitokalastuksen tärkeimpiä kohdelajeja. Lahnan arvostus/käyttö talouskalana on viime vuosikymmeninä laskenut ja monet nopeakasvuisetkin lahnakannat ovat jääneet vajaasti hyödynnetyiksi. Tehokas pyynti parantaa jäljellejäävien lahnojen kasvua, jolloin niiden käyttöarvo ruokakalana kasvaa.<ref name="rktl"/>

Lahna ruokakalana[muokkaa]

Hyväkuntoinen, -kokoinen ja lihvana lahna on maukas ruokakala. Lahnan vuotuinen kokonaisssaalis on noin 3 miljoonaa kiloa, mistä suurin osa on vapaa-ajan kalastajien saamaa. Särkikaloille ominaiseen tapaan lahnassa on runsaasti ruotoja. Kunnollisen kokoisissa, yli kiloisissa kaloissa niistä ei ole suurta haitaa.<ref name="ahven"/>

Videoita[muokkaa]

loH7yp8tAsg}} irNQbLTLXlY}}

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

<references />