Muokataan sivua Kyrkösjärvi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | '''Kyrkösjärvi''' on [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] [[tulva|tulvien]] säännöstelemiseksi rakennettu [[tekojärvi]]. Se kuuluu [[Seinäjoen valuma-alue]]eseen ja sijaitsee Seinäjoen ja [[Ilmajoki|Ilmajoen]] alueella. Kyrkösjärven tekojärven vesipinta-ala on 640 hehtaaria ja sen [[valuma-alue]] on 82 000 hehtaaria. Alun perin järvi oli 1960-luvulla pieni soinen lampi, mutta ruoppauksen ja [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoen]] uudelleenohjaamisen jälkeen siitä tuli tulvavesien säännöstelyallas. Allas täytettiin ensimmäisen kerran 1980. Rantaviivaa järvellä on noin 19 kilometriä. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | '''Kyrkösjärvi''' on | ||
| − | 1960-luvulla | ||
| + | Järven rannalla on uimapaikka ja kauempana turvevoimalaitos, joka tuottaa vastapaineprosessilla sähköä ja kaukolämpöä. Järven rannoilla kasvaa lähinnä havumetsää, mutta paikoin rannat ovat räme- ja sekametsävaltaisia. Vesi on ruskehtavaa humuspitoista, soista vettä. Kyrkösjärvellä on myös paljon suuria ajelehtivia ja paikoilleen jumittuneita turvesaarekkeita sekä turvelauttoja. | ||
| − | + | Kyrkösjärvellä kalastusta on harjoitettu jo kymmenien vuosien ajan. Kyrkösjärvi tunnetaan erityisen hyvin kuhan vetouistelusta ja ison hauen virvelikalastuksesta. Kyrkösjärven kuhakanta on viime vuosien aikana pysynyt samanlaisena. Keskimääräinen kuha painaa noin 600 grammaa, mutta Kyrkösjärvestä saadaan vuosittain 5–8-kiloisiakin. | |
| + | Lisäksi järveen on istutettu kirjolohta. Järven ahvenet ovat pienikokoisia, mutta niitä on paikoin runsaasti. Talvella järvestä pilkitään pääosin ahventa. | ||
| + | Tunnetuimmat kalapaikat ovat Kyrkösjärven keskellä sijaitseva kapeikko, voimalasta tuleva lämpövesiputki, sekä pohjoispuolen uimarannat. | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| − | + | *{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67003&lan=fi | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 26.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = environment.fi | Viitattu = 24.1.2009 }} | |
| + | === Viitteet === | ||
| + | {{Viitteet}} | ||
| − | + | {{Tynkä/Seinäjoki}} | |
| − | + | {{tynkä/Vesi}} | |
| − | |||
| − | [[ | + | [[Luokka:Seinäjoen järvet]] |
| − | [[Luokka:Suomen | + | [[Luokka:Ilmajoki]] |
| + | [[Luokka:Suomen tekojärvet]] | ||
| + | [[Luokka:Kyrönjoen vesistö]] | ||