Muokataan sivua Kymijoki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | {{Joki | |
| + | | joen_nimi = Kymijoki | ||
| + | | kuva = Kymijoki_1.jpg | ||
| + | | kuvateksti = Kymijoen Langinkoskenhaara [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]] | ||
| + | | alkulähde = [[Päijänne]] | ||
| + | | laskupaikka = [[Suomenlahti]] | ||
| + | | maat = [[Suomi]] | ||
| + | | pituus = 204 | ||
| + | | lähdekorkeus = 78,2 | ||
| + | | virtaus = Keskimäärin 282 m3/s.<ref name="www.mmm.fi"/> Ääriarvoja 65...816 | ||
| + | | valuma-alue = | ||
| + | }} | ||
| − | '''Kymijoki''' ( | + | '''Kymijoki''' ({{k-sv|Kymmene älv}}) on [[Kymijoen vesistö]]n [[laskujoki]] Suomessa. Se sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]], [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakson]] ja [[Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudenmaan]] maakuntien alueella. Joki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä [[Päijänne|Päijänteestä]] ja laskee [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] viitenä suuhaarana. Kymijoessa on monia [[vesivoima]]loita ja ennen se oli tärkeä [[uitto|puutavaran kuljetusväylä]]. Sen varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat [[Heinola]], [[Kouvola]] ja joen suistoalueella sijaitseva [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]. Kymijoessa on maailman saastunein tutkittu joen pohja{{lähde}}. |
== Maantiede == | == Maantiede == | ||
| − | Päijänteen eteläosan Asikkalanselästä virtaavasta Kalkkisten koskista alkaa järvireitti, jonka suurimmat järvet ovat [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]], [[Konnivesi]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärvi]]. Heinolan keskusta sijaitsee kohdassa, jossa [[Jyrängönvirta]]-niminen Kymijoen osa alkaa Ruotsalaisesta. [[Mäntyharjun reitti]] laskee [[Lintukymi (joki)|Lintukymi]]-nimisenä Pyhäjärveen. | + | Päijänteen eteläosan Asikkalanselästä virtaavasta [[Kalkkinen|Kalkkisten]] koskista alkaa järvireitti, jonka suurimmat järvet ovat [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]], [[Konnivesi]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärvi]]. Heinolan keskusta sijaitsee kohdassa, jossa [[Jyrängönvirta]]-niminen Kymijoen osa alkaa Ruotsalaisesta. [[Mäntyharjun reitti]] laskee [[Lintukymi (joki)|Lintukymi]]-nimisenä Pyhäjärveen. |
| − | Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus mereen. [[Valkealan reitti]] yhtyy jokeen [[Harjunjoki|Harjunjokena]] [[Kuusankoski|Kuusankosken]] ja | + | Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus mereen. [[Valkealan reitti]] yhtyy jokeen [[Harjunjoki|Harjunjokena]] [[Kuusankoski|Kuusankosken]] ja [[Valkeala]]n rajalla, jonka jälkeen on joen laajentuma Kuusaanlampi. Joki virtaa Kuusankosken taajaman läpi, jossa on puistomaisia rantoja. Ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] jälkeen joen varrella ovat [[Koria]]n, [[Myllykoski (Kouvola)|Myllykosken]] ja [[Inkeroinen (Kouvola)|Inkeroisten]] taajamat. Joki virtaa tällä alueella pääasiassa peltojen keskellä.<ref name="www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi">http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/KymijokiKHS1997.pdf</ref> Myllykosken eteläpuolella jokeen virtaa idästä Sorsajoki. Anjalankosken padon alapuolella levenee [[Anjalanlahti|Anjalanlahden]] suvanto. [[Huruksela]]n kylässä joesta erkanee useita pieniä sivuhaaroja ja jokeen yhtyy toiselta puolelta Junkkarinjärvestä laskeva Juotjoki. Joen länsipuolella on joen laajentuma [[Muhjärvi]]. |
| − | Ahvionkosken jälkeen seuraa alajuoksun ainoa asumaton alue | + | Ahvionkosken jälkeen seuraa alajuoksun ainoa asumaton alue [[Kouvola]]n (ent. [[Anjalankoski|Anjalankosken]]) ja [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] rajalla. Ahvionkosken alapuolella joesta erkanee länsipuolelle 20–30 metriä leveä Piuhanhaara, joka yhtyy takaisin jokeen Kultaankoskien alapuolella. Kultaankoskien jälkeen Kymijoessa on useita haaroja, joista joki jakautuu läntiseen Hirvikoskenhaaraan ja itäiseen Pernoonhaaraan. Nämä jokihaarat jakaantuvat edelleen viiteen mereen laskevaan suuhaaraan. Suuhaarasta riippuen Kymijoen pituus on 184–204 kilometriä.<ref>http://www.kymijoki.fi/</ref> |
| − | Hirvikoskenhaara virtaa [[Tammijärvi|Tammijärveen]], jonka pohjoispäähän virtaa Tallusjoki. Tammijärven eteläpuolella joki jakautuu edelleen useisiin haaroihin. Hevossaari erottaa Tammijärvestä Suvijärven ja Vuohijärven. Teutjärvestä virtaava Teutjoki yhtyy Kymijokeen Suvijärvessä. Mereen laskevat Ahvenkoskenhaara Ahvenkoskenlahteen | + | Hirvikoskenhaara virtaa [[Tammijärvi|Tammijärveen]], jonka pohjoispäähän virtaa Tallusjoki. Tammijärven eteläpuolella joki jakautuu edelleen useisiin haaroihin. Hevossaari erottaa Tammijärvestä Suvijärven ja Vuohijärven. Teutjärvestä virtaava Teutjoki yhtyy Kymijokeen Suvijärvessä. Mereen laskevat Ahvenkoskenhaara Ahvenkoskenlahteen [[Ruotsinpyhtää]]n ja [[Pyhtää]]n rajalla ja Pyhtäänhaara Purolanlahteen Pyhtäällä. |
| − | Pernoonhaara jakautuu Kotkassa läntiseen Koivukosken- ja itäiseen Korkeakoskenhaaraan, joista Koivukoskenhaara edelleen Langinkosken- ja Huumanhaaraan. Luonnontilaisena Koivukoskenhaara oli virtaamaltaan suurempi, mutta nykyään suurin osa virtaamasta ohjataan Korkeakoskenhaaraan. Langinkoskenhaara laskee Keisarinsatamaan, Huumanhaara Huumanpohjaan ja Korkeakoskenhaara Sunilanlahteen. | + | Pernoonhaara jakautuu Kotkassa läntiseen Koivukosken- ja itäiseen Korkeakoskenhaaraan, joista Koivukoskenhaara edelleen Langinkosken- ja Huumanhaaraan. Luonnontilaisena Koivukoskenhaara oli virtaamaltaan suurempi, mutta nykyään suurin osa virtaamasta ohjataan Korkeakoskenhaaraan.<ref name="www.mmm.fi">[http://www.mmm.fi/attachments/5fKUe12Gd/5nnIKplbw/Files/CurrentFile/831-2007_Kymijoki.pdf Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet]</ref> Langinkoskenhaara laskee Keisarinsatamaan, Huumanhaara Huumanpohjaan ja Korkeakoskenhaara Sunilanlahteen. |
| + | |||
| + | Kymijoen virtaama on yleensä suurin kevään lumensulamisjaksosta alkukesään. Keskivirtaamalla veden virtaus Pyhäjärvestä mereen kestää kolme vuorokautta. Joen keskisyvyys on 9,5 metriä. Susikosken alapuolelta on mitattu 27 metrin syvänne.<ref>http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=43780&lan=FI</ref> | ||
| − | |||
== Luonto == | == Luonto == | ||
| − | Kymijoki oli ennen Suomen etelärannikon merkittävin vaelluskalajoki. Vaelluskaloja nousi kaikkiin jokihaaroihin, mutta Korkeakoskenhaarassa [[Korkeakoski (Kotka)|Korkeakoski]] oli luonnollinen este nousulle. Muita jokihaaroja pitkin kalat nousivat Anjalankoskelle (Ankkapurhalle) saakka. Tärkeimmät vaelluskalat olivat [[lohi]], [[taimen]], [[siika]], [[nahkiainen]], [[ankerias]], [[vimpa]], [[toutain]] ja [[kuore]]. Patojen, perkausten ja teollisuuden jätevesien vuoksi vaelluskalakannat romahtivat ja hävisivät lähes kokonaan 1950-luvun alkuun mennessä. Vedenlaadun paraneminen, kalaportaiden rakentaminen ja kalanistutus ovat elvyttäneet kalakantoja. Merilohi nousee jokeen ja lisääntyy nykyisin taas luontaisesti. Kymijoen alkuperäinen oma lohikanta ei säilynyt ja lohenistutuksiin valittiin nevanlohi, joka oli maantieteellisesti lähin säilynyt kanta. | + | Kymijoki oli ennen Suomen etelärannikon merkittävin vaelluskalajoki. Vaelluskaloja nousi kaikkiin jokihaaroihin, mutta Korkeakoskenhaarassa [[Korkeakoski (Kotka)|Korkeakoski]] oli luonnollinen este nousulle. Muita jokihaaroja pitkin kalat nousivat Anjalankoskelle (Ankkapurhalle) saakka. Tärkeimmät vaelluskalat olivat [[lohi]], [[taimen]], [[siika]], [[nahkiainen]], [[ankerias]], [[vimpa]], [[toutain]] ja [[kuore]]. Patojen, perkausten ja teollisuuden jätevesien vuoksi vaelluskalakannat romahtivat ja hävisivät lähes kokonaan 1950-luvun alkuun mennessä. Vedenlaadun paraneminen, kalaportaiden rakentaminen ja kalanistutus ovat elvyttäneet kalakantoja. Merilohi nousee jokeen ja lisääntyy nykyisin taas luontaisesti. Kymijoen alkuperäinen oma lohikanta ei säilynyt ja lohenistutuksiin valittiin nevanlohi, joka oli maantieteellisesti lähin säilynyt kanta.<ref name="www.mmm.fi"/> |
==Historia== | ==Historia== | ||
| − | Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen, mutta maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa ne mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja Pyhäjärven kautta Kymijokeen noin 4 900 eaa. Kymijoen osa ensimmäiseltä Salpausselältä mereen oli syntynyt jo aikaisemmin. Ennen [[Vuoksi|Vuoksen]] syntymistä noin 4 000 eaa. myös [[Saimaa]]n vedet virtasivat Kymijokeen. Päijänteen nykyinen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1 000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. Pieni [[Nummenjoki]] on ollut jääkauden jälkeen yksi Kymijoen suuhaaroista. | + | Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen, mutta [[maannousu|maankohoamisen]] ollessa voimakkaampaa pohjoisessa ne mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja Pyhäjärven kautta Kymijokeen noin 4 900 eaa. Kymijoen osa ensimmäiseltä Salpausselältä mereen oli syntynyt jo aikaisemmin. Ennen [[Vuoksi|Vuoksen]] syntymistä noin 4 000 eaa. myös [[Saimaa]]n vedet virtasivat Kymijokeen.<ref>http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm</ref> Päijänteen nykyinen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1 000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä.<ref name="www.miljo.fi"/> Pieni [[Nummenjoki]] on ollut jääkauden jälkeen yksi Kymijoen suuhaaroista.<ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=144927&lan=fi</ref> |
| − | Kymijoki toimi | + | Kymijoki toimi [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n rajajokena [[Turun rauha]]sta ([[1743]]) [[Haminan rauha]]an ([[1809]]) saakka. Ruotsin puoli kuului hallinnollisesti [[Kymenkartanon ja Savon lääni]]in (myöhemmin jaettuna Kymenkartanon lääniksi sekä Savon ja Karjalan lääniksi) ja Venäjän puoli Viipurin kuvernementtiin eli [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]]. Raja halkaisi Pyhtään pitäjän, jonka Ruotsin puolelle jääneestä alueesta muodostettiin Ruotsinpyhtään pitäjä. |
| − | Uitto Kymijoessa loppui Kuusankosken ja meren välillä vuonna 1966 ja Kuusankosken yläpuolella vuonna 2002. | + | Uitto Kymijoessa loppui Kuusankosken ja meren välillä vuonna 1966 ja Kuusankosken yläpuolella vuonna 2002.<ref name="www.miljo.fi"/> |
==Joenpohjan saasteet== | ==Joenpohjan saasteet== | ||
| − | Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kymijoen pohja on maailman saastunein tutkittu joen pohja. Pohjakerroksissa on erityisen runsaasti orgaanisia | + | Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kymijoen pohja on maailman saastunein tutkittu joen pohja. Pohjakerroksissa on erityisen runsaasti orgaanisia [[kloori]]yhdisteitä kuten [[dioksiini|dioksiineja]] ja [[furaani|furaaneja]] sekä [[elohopea]]a. <ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4931&lan=fi</ref> On arvioitu, että Kymijoen pohjassa on dioksiineja yhtä paljon kuin koko Suomenlahdella. Pahimmin saastunut alue on Kuusankosken ja Keltin välillä. Klooriyhdisteitä syntyi Kuusankoskella Kymin Osakeyhtiön Ky5-nimisen puun sinistymisenestoaineen valmistuksen sivutuotteina vuosina 1940-1984. Myrkyt ovat sitoutuneina pohjan sedimentteihin, eivätkä ne saastuta vettä ellei pohjaa pöyhitä. Tästä syystä joen pohjaa ei saa ruopata. Kymijoen veden laatu on parantunut 1960-luvulta lähtien ja on nykyisin jo melko hyvä. Kalojen dioksiinipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomen sisävesissä, mutta kuitenkin selvästi merikaloja alhaisempia. Elohopeapitoisuudet ylittävät varsinkin suurissa petokaloissa EU:n suositusrajan. |
==Vesivoimalat ja kosket== | ==Vesivoimalat ja kosket== | ||
| − | Kymijoessa on 12 vesivoimalaa ja useita säännöstelypatoja. Ensimmäisiä vesivoimaloita alettiin rakentaa vuonna 1882. [[Kalkkisten kanava]]a ja säännöstelypatoa käytetään Päijänteen vedenkorkeuden säännöstelyyn. Hirvivuolteen padolla säännöstellään joen virtaamaa itäiseen ja läntiseen laskuhaaraan. Tammijärven eteläpuolella Paaskosken padolla voidaan säännöstellä virtaamaa Klåsarön jokihaaraan. Strömforsin ruukin pato pitää vedenkorkeutta tasaisena ruukin ympäristössä. | + | Kymijoessa on 12 vesivoimalaa ja useita säännöstelypatoja. Ensimmäisiä vesivoimaloita alettiin rakentaa vuonna 1882. [[Kalkkisten kanava]]a ja säännöstelypatoa käytetään Päijänteen vedenkorkeuden säännöstelyyn. Hirvivuolteen padolla säännöstellään joen virtaamaa itäiseen ja läntiseen laskuhaaraan. Tammijärven eteläpuolella Paaskosken padolla voidaan säännöstellä virtaamaa Klåsarön jokihaaraan. Strömforsin ruukin pato pitää vedenkorkeutta tasaisena ruukin ympäristössä.<ref name="www.ahven.net">http://www.ahven.net/kalastusalueet/suunnitelmat/110_111_112_suunnitelma06012006.pdf</ref> |
Kymijoen eteläosien vapaat kosket on suojeltu [[koskiensuojelulaki|koskiensuojelulailla]]. | Kymijoen eteläosien vapaat kosket on suojeltu [[koskiensuojelulaki|koskiensuojelulailla]]. | ||
| Rivi 50: | Rivi 62: | ||
*Piirteenkoski (Kouvola) | *Piirteenkoski (Kouvola) | ||
*Susikoski (Kouvolan ja Kotkan rajalla) | *Susikoski (Kouvolan ja Kotkan rajalla) | ||
| − | *[[Ahvionkoski|Ahvionkosket]], putouskorkeus noin 1,9 m (Kouvolan ja Kotkan rajalla) | + | *[[Ahvionkoski|Ahvionkosket]], putouskorkeus noin 1,9 m<ref name="www.miljo.fi">http://www.miljo.fi/default.asp?node=4651&lan=fi</ref> (Kouvolan ja Kotkan rajalla) |
| − | *Kultaankosket, putouskorkeus noin 1,5 m (Kouvolan ja Kotkan rajalla) | + | *Kultaankosket, putouskorkeus noin 1,5 m<ref name="www.mmm.fi"/> (Kouvolan ja Kotkan rajalla) |
'''Läntinen haara''': | '''Läntinen haara''': | ||
| − | *Hirvivuolle, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1933 (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) | + | *Hirvivuolle, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1933<ref name="www.ahven.net"/> (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) |
*Hirvikoski (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) | *Hirvikoski (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) | ||
| − | *Paaskoski, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1933 (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) | + | *Paaskoski, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1933<ref name="www.ahven.net"/> (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) |
*Klåsarö (Loosarinkoski), vesivoimala (Pyhtää) | *Klåsarö (Loosarinkoski), vesivoimala (Pyhtää) | ||
*Ediskoski, Pyhtäänhaarassa, vesivoimala (Pyhtää) | *Ediskoski, Pyhtäänhaarassa, vesivoimala (Pyhtää) | ||
| − | *Strömfors, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1965 (Ruotsinpyhtää) | + | *Strömfors, säännöstelypato, rakennettu vuonna 1965<ref name="www.ahven.net"/> (Ruotsinpyhtää) |
*[[Ahvenkoski]], Ahvenkoskenhaarassa, vesivoimala (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) | *[[Ahvenkoski]], Ahvenkoskenhaarassa, vesivoimala (Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla) | ||
'''Itäinen haara''': | '''Itäinen haara''': | ||
| − | *[[Pernoonkoski|Pernoonkosket]], putouskorkeus noin 5 m (Kotka) | + | *[[Pernoonkoski|Pernoonkosket]], putouskorkeus noin 5 m<ref name="www.mmm.fi"/> (Kotka) |
*Laajakoski, oikaistu Jäppilänsaaren länsipuolitse (Kotka) | *Laajakoski, oikaistu Jäppilänsaaren länsipuolitse (Kotka) | ||
*Koivukoski, Koivukoskenhaarassa, vesivoimala kosken ohittavassa kanavassa, säännöstelypato luonnonuomassa (Kotka) | *Koivukoski, Koivukoskenhaarassa, vesivoimala kosken ohittavassa kanavassa, säännöstelypato luonnonuomassa (Kotka) | ||
| Rivi 76: | Rivi 88: | ||
|+'''Kymijoen vesivoimalat'''<br /> | |+'''Kymijoen vesivoimalat'''<br /> | ||
! nimi | ! nimi | ||
| − | ! putous-<br>korkeus m | + | ! putous-<br>korkeus m <ref name="Vesivoimalaitokset">http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4963&lan=fi</ref> |
| − | ! teho<br>MW | + | ! teho<br>MW <ref name="Vesivoimalaitokset"/> |
! rakennettu | ! rakennettu | ||
! kunta | ! kunta | ||
! yhtiö | ! yhtiö | ||
|- | |- | ||
| − | | Ahvenkoski || 11,3 || 24 || 1933 || Pyhtää, Ruotsinpyhtää || Helsingin Energia | + | | Ahvenkoski || 11,3 || 24 || 1933 || Pyhtää, Ruotsinpyhtää || [[Helsingin Energia]] <ref name="www.helsinginenergia.fi">http://www.helen.fi/energia/kymijoki.html</ref> |
|- | |- | ||
| − | | Ediskoski || 9,1 || 0,4 || nykyinen 1990 || Pyhtää || Helsingin Energia | + | | Ediskoski || 9,1 || 0,4 || nykyinen 1990 || Pyhtää || Helsingin Energia <ref name="www.helsinginenergia.fi"/> |
|- | |- | ||
| − | | Klåsarö || 3,1 || 4,6 || 1909, nykyinen 1983 || Pyhtää || Helsingin Energia | + | | Klåsarö || 3,1 || 4,6 || 1909, nykyinen 1983 || Pyhtää || Helsingin Energia <ref name="www.helsinginenergia.fi"/><ref>http://www.pyhtaa.fi/Tietoa%20kunnasta/Historia</ref> |
|- | |- | ||
| − | | Korkeakoski || 13 || 10 || 1906, nykyinen 1927 || Kotka || Statkraft | + | | Korkeakoski || 13 || 10 || 1906, nykyinen 1927 || Kotka || [[Statkraft]] <ref name="www.statkraft.com">[http://www.statkraft.com/pub/hydropower/hydropowerplants/Finland/Index.asp?technology=Hydro&owner=Skagerak%20Energi,Statkraft,Trondheim%20Energiverk?technology=Hydro&owner=Skagerak%20Energi,Statkraft,Trondheim%20Energiverk?technology=Hydro&owner=Skagerak%20Energi,Statkraft,Trondheim%20Energiverk www.statkraft.com]</ref> |
|- | |- | ||
| − | | Koivukoski || 4,5 || 1,9 || 1933 || Kotka || Statkraft | + | | Koivukoski || 4,5 || 1,9 || 1933 || Kotka || Statkraft <ref name="www.statkraft.com"/> |
|- | |- | ||
| Anjalankoski || 9,7 || 35 || 1922, nykyinen 1994 || Kouvola || Fortum | | Anjalankoski || 9,7 || 35 || 1922, nykyinen 1994 || Kouvola || Fortum | ||
|- | |- | ||
| − | | Myllykoski || 7,2 || 23 || 1928, 1997 || Kouvola || Myllykoski Paper | + | | Myllykoski || 7,2 || 23 || 1928, 1997 || Kouvola || [[Myllykoski Paper]] <ref>http://www.myllykoski.com/FI/Myllykoski+Group/Myllykoski+Paper/Production/frontpage.htm</ref> |
|- | |- | ||
| − | | Keltti || 6,1 || 16,5 || 1940 || Kouvola || UPM | + | | Keltti || 6,1 || 16,5 || 1940 || Kouvola || [[UPM]] <ref name="w3.upm-kymmene.com">[http://w3.upm-kymmene.com/upm/internet/cms/upmcmsfi.nsf/($all)/740cf2d5f5d56f17c225725200337673?OpenDocument&qm=menu,0,0,9 w3.upm-kymmene.com]</ref> |
|- | |- | ||
| − | | Kuusankoski || 9,2 || 29,4 ||1946, 1949, 1951 || Kouvola || UPM | + | | Kuusankoski || 9,2 || 29,4 ||1946, 1949, 1951 || Kouvola || UPM <ref name="w3.upm-kymmene.com"/> |
|- | |- | ||
| − | | Voikkaa || 9,0 || 29 ||1922, 196?, 1991 || Kouvola || UPM | + | | Voikkaa || 9,0 || 29 ||1922, 196?, 1991 || Kouvola || UPM <ref name="w3.upm-kymmene.com"/> |
|- | |- | ||
| − | | Mankala || 8,1 || 25 || 1950 || Iitti || Helsingin Energia | + | | Mankala || 8,1 || 25 || 1950 || Iitti || Helsingin Energia <ref name="www.helsinginenergia.fi"/> |
|- | |- | ||
| Vuolenkoski || 3,5 || 7 || 1959 || Iitti || Myllykoski Paper | | Vuolenkoski || 3,5 || 7 || 1959 || Iitti || Myllykoski Paper | ||
| Rivi 108: | Rivi 120: | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
| − | + | {{Viitteet}} | |
| + | |||
| + | {{coor title dms|60|29|25.81|N|26|27|08.82|E|type:waterbody}} | ||
[[Luokka:Suomen joet]] | [[Luokka:Suomen joet]] | ||
| + | [[Luokka:Kymijoen vesistö]] | ||
| + | |||
| + | [[cs:Kymijoki]] | ||
| + | [[da:Kymijoki]] | ||
| + | [[de:Kymijoki]] | ||
| + | [[en:Kymi River]] | ||
| + | [[fr:Kymijoki]] | ||
| + | [[lt:Kiumijokis]] | ||
| + | [[no:Kymmene elv]] | ||
| + | [[nn:Kymmene elv]] | ||
| + | [[ru:Кюмийоки]] | ||
| + | [[sv:Kymmene älv]] | ||