Muokataan sivua Kolmipiikki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[ | + | == Määritelmä == |
| + | Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) on [[piikkikalat|piikkikaloihin]] kuuluva laji. Se elää yleensä vain kolmevuotiaaksi, mikä on kaloille lyhyt elinikä. Kalaa tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla eri suolapitoisissa vesissä. | ||
| − | + | == Koko ja ulkonäkö ==[[luokka:piikkikalat]] | |
| − | |||
| − | == Koko ja ulkonäkö == | ||
Kolmipiikki on perin itsensä näköinen kala: pieni mutta voimakasrakenteinen, kolme piikkiä selässä, vankat sivuille törröttävät piikit ja suomupeitteen sijasta luupanssari. Piikkien ja luupeitteen tarkoitus on suojata näitä lähellä pintaa liikkuvia parvikaloja saalistajilta. Kooltaan kala on pieni, yleensä 4-7 senttinen. Espoosta saatu ennätyskolmipiikki oli vain 9.1 senttiä pitkä. | Kolmipiikki on perin itsensä näköinen kala: pieni mutta voimakasrakenteinen, kolme piikkiä selässä, vankat sivuille törröttävät piikit ja suomupeitteen sijasta luupanssari. Piikkien ja luupeitteen tarkoitus on suojata näitä lähellä pintaa liikkuvia parvikaloja saalistajilta. Kooltaan kala on pieni, yleensä 4-7 senttinen. Espoosta saatu ennätyskolmipiikki oli vain 9.1 senttiä pitkä. | ||
| Rivi 20: | Rivi 19: | ||
Kolmipiikin mätimunat hautuvat 2–3 viikkoa. Koko ajan koiras vartioi niitä tiiviisti. Se myös huolehtii munista leyhyttelemällä rintaevillään vettä pesätunnelin läpi. Se tuo hapekasta vettä munien ulottuville ja poistaa hengityksessä syntyvää hiilidioksidia. Vajavaisesti kehittyvät munat koiras poistaa pesästä. | Kolmipiikin mätimunat hautuvat 2–3 viikkoa. Koko ajan koiras vartioi niitä tiiviisti. Se myös huolehtii munista leyhyttelemällä rintaevillään vettä pesätunnelin läpi. Se tuo hapekasta vettä munien ulottuville ja poistaa hengityksessä syntyvää hiilidioksidia. Vajavaisesti kehittyvät munat koiras poistaa pesästä. | ||
| − | Pienet läpikuultavat poikaset ovat ensimmäisen elinviikkonsa ajan koiraan huolenpidon kohteena. Koiras karkottaa viholliset ja ohjaa pesästä kauas harhautuneet jälkeläiset takaisin turvaan. Tarvittaessa se imaisee karkulaisen varovasti suuhunsa ja siirtää muiden joukkoon. Aluksi poikanen elää ruskuaispussinsa ravinnon turvin. Kun ruskuaispussi on kulunut loppuun, koiras häätää poikaset luotaan ja ne joutuvat selviytymään omin päin. | + | Pienet läpikuultavat poikaset ovat ensimmäisen elinviikkonsa ajan koiraan huolenpidon kohteena. Koiras karkottaa viholliset ja ohjaa pesästä kauas harhautuneet jälkeläiset takaisin turvaan. Tarvittaessa se imaisee karkulaisen varovasti suuhunsa ja siirtää muiden joukkoon. Aluksi poikanen elää ruskuaispussinsa ravinnon turvin. Kun ruskuaispussi on kulunut loppuun, koiras häätää poikaset luotaan ja ne joutuvat selviytymään omin päin. |
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
| Rivi 29: | Rivi 28: | ||
== Muuta == | == Muuta == | ||
| − | Kolmipiikin ekologinen merkitys on suuri rannikoilla elävillä kalaa syöville linnuille. Se on tärkeää ravintoa esimerkiksi koskeloille, tiiroille ja uikuille. Sitä syövät myöskin monet petokalat, kuten [[ahven]]et | + | Kolmipiikin ekologinen merkitys on suuri rannikoilla elävillä kalaa syöville linnuille. Se on tärkeää ravintoa esimerkiksi [[koskelot|koskeloille]], [[tiirat|tiiroille]] ja [[uikut|uikuille]]. Sitä syövät myöskin monet petokalat, kuten [[ahven]]et. [[hauki|hauet]] ja [[kuha]]t. Kolmipiikin häviäminen olisi myöskin monille muille eliölajeille kohtalokasta. |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| + | Wikipedia | ||
| − | + | Suuri Suomalainen luonto-opas (ISBN 951-571-023-5) | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0) | |
| − | |||
[[luokka:piikkikalat]] | [[luokka:piikkikalat]] | ||
| − | |||