Ero sivun ”Kastemato” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: thumb '''Kastemato''' eli '''kasteliero''' (''Lumbricus terrestris'') on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon (''Lumbricidae'') neljästätoista la…)
 
 
(11 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Kastemato.jpg|thumb]]
+
__NOTOC__
'''Kastemato''' eli '''kasteliero''' (''Lumbricus terrestris'') on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon (''Lumbricidae'') neljästätoista lajista. Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Se voi kasvaa 30 cm pitkäksi.
+
[[Tiedosto:Kastemato.jpg|250px|thumb]]
 +
'''Kastemato''' eli '''kasteliero''' (''Lumbricus terrestris'') on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon neljästätoista lajista.  
  
Kastemadot elävät yleensä mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle välttääkseen hukkumisen.
+
Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista. <ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato </ref>
  
Kastematoja voi tavata yli puolen metrin syvyydestä savimaasta kesähelteillä. Niitä voi vielä syyskylmälläkin tavata lehtikasoista. Talvisin ne yleensä kaivautuvat routarajan alapuolelle.
+
Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän.
  
Jostain syystä kastematoja ei esiinny kaikkialla, vaikka maatyyppi olisi silminnähden samanlaista savista maata. On oletettu, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän.
+
Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi. <ref>http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm</ref>
  
Kastemadot ovat tärkeä osa maaperän hajottajaelimistöä. Ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi.
+
== Kastemato kalastuksessa ==
  
Kastemato on myös erittäin hyvä [[syötti]] monien kalalajien, kuten [[ahven]]en, [[lahna]]n, [[ankerias|ankeriaan]] ja [[säyne]]en ongintaan. Kastematoa ei yleensä kannata laittaa koukkuun kokonaisena, koska suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä. Kun onkija tekee vastanykäyksen kalan tartuttamiseksi, mato katkeaa, eikä kala jää kiinni.  
+
Kastemato on erittäin hyvä [[syötti]] monien kalalajien, kuten [[ahven]]en, [[lahna]]n, [[ankerias|ankeriaan]] ja [[säyne]]en ongintaan. Kastemato kannattaa laittaa koukkuun niin, että suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä. <ref>{{kirjaviite| tekijä= Olli Aulio| vuosiluku= | kirjan nimi= Onkijan kirja| tunnus= 9512048450 | painopaikka= | kustantaja= }}</ref>
 +
 
 +
=== Matojen keräily ===
 +
 
 +
Kastemadot ovat salamannopeita. Yksikin rasahdus tai tömähdys jalkapohjasta ja matoja ei näy hetkeen parin metrin säteellä. Mato pitää takapäänsä maan alla ja etupää tulee aluksi pinnalle. Pitää hiipiä ihan viereen ja hiljaa laittaa käsi noin parin sentin päähän madosta ja napata mato. Kun toinen käsi saa otteen madosta pitää toinen käsi laittaa madon tyveen "lukoksi" jottei mato pääse liukumaan takaisin maahan. Samaan aikaan toisella kädellä vetää hitaasti mutta varmasti matoa ulos kolostaan hellittäen vedon ajaksi "lukkoa" jottei mato katkea. Kastemato on yllättävän vahva verrattuna tavalliseen onkilieroon. Se on massiivisempi ja pidempi. Se soveltuu erityisesti isojen kalojen ongintaan ja pohjaongintaan. Kastemadon pyynnissä vaaditaan kärsivällisyyttä. Joskus ei näy edes yhtä matoa, mutta paremmilla kerroilla niitä on kuin tähtiä taivaalla. <ref>http://web.archive.org/web/20021215215848/www.kalassa.net/onginta/syotit.shtml</ref>
  
 
== Katso myös ==
 
== Katso myös ==
  
 
*[[Tunkioliero]]
 
*[[Tunkioliero]]
*[[Lehtimato]]
+
*[[Mato]]
*[[Metsäliero]]
 
*[[Multaliero]]
 
*[[Peltoliero]]
 
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
  
*Olli Aulio-Onkijan kirja. ''(sivu 43), Kastemato''
+
{{viitteet}}
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm]
 
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato]
 
  
 
[[luokka:syötit]]
 
[[luokka:syötit]]
 
[[luokka:madot]]
 
[[luokka:madot]]
 
[[luokka:muut luontokappaleet]]
 
[[luokka:muut luontokappaleet]]

Nykyinen versio 26. helmikuuta 2012 kello 15.04

Kastemato.jpg

Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon neljästätoista lajista.

Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista. <ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato </ref>

Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän.

Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi. <ref>http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm</ref>

Kastemato kalastuksessa[muokkaa]

Kastemato on erittäin hyvä syötti monien kalalajien, kuten ahvenen, lahnan, ankeriaan ja säyneen ongintaan. Kastemato kannattaa laittaa koukkuun niin, että suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä. <ref>Olli Aulio; , Onkijan kirja, ISBN 9512048450. .</ref>

Matojen keräily[muokkaa]

Kastemadot ovat salamannopeita. Yksikin rasahdus tai tömähdys jalkapohjasta ja matoja ei näy hetkeen parin metrin säteellä. Mato pitää takapäänsä maan alla ja etupää tulee aluksi pinnalle. Pitää hiipiä ihan viereen ja hiljaa laittaa käsi noin parin sentin päähän madosta ja napata mato. Kun toinen käsi saa otteen madosta pitää toinen käsi laittaa madon tyveen "lukoksi" jottei mato pääse liukumaan takaisin maahan. Samaan aikaan toisella kädellä vetää hitaasti mutta varmasti matoa ulos kolostaan hellittäen vedon ajaksi "lukkoa" jottei mato katkea. Kastemato on yllättävän vahva verrattuna tavalliseen onkilieroon. Se on massiivisempi ja pidempi. Se soveltuu erityisesti isojen kalojen ongintaan ja pohjaongintaan. Kastemadon pyynnissä vaaditaan kärsivällisyyttä. Joskus ei näy edes yhtä matoa, mutta paremmilla kerroilla niitä on kuin tähtiä taivaalla. <ref>http://web.archive.org/web/20021215215848/www.kalassa.net/onginta/syotit.shtml</ref>

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

<references />