Muokataan sivua Kalalajikohtaisia taktiikoita
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
| − | |||
Ohjeet on kirjoitettu pääosin [[ahven pp1|ahven]]ten pilkintään, mutta ne pätevät pääsääntöisesti myös muille kalalajeille. Kiiski on toiseksi yleisin saalis ahvenen jälkeen, ja se käyttäytyy suurinpiirtein kuten ahven. Mutta kovin moni ei varmaankaan lähde varta vasten kiiskiä jallittamaan, joten ei siitä sen enempää. Särkiä esiintyy varsin monella järvellä ja ne ovat vaikeita pilkittäviä - ainakin minulle. Särjelle on tyypillistä hidas pitkä nykäys, johon on vaikea saada vastaiskua oikeaan aikaan. Toisen nykäyksen taktiikka ei tunnu oikein purevan. Tosin se ensimmäinen nykäys on useimmiten niin hidas, että kärsivällisyys ei tavallisesti riitä toisen nykäyksen odottamiseen. Lisäksi jostain ihmeen syystä särjet eivät tunnu pysyvän millään kiinni. Välissä saattaa neljäkin kalaa päästä perä perää irti. Toisaalta taas tietokonekilpailijat tuntuvat tartuttavan särjet siinä missä ahvenetkin. Tämä tietysti johtaa siihen, että särkikisoissa menestyminen on nihkeää. Tutkimukset särkien osalta kuitenkin jatkuvat, jos vaikka jonain päivänä osaisin niitä pilkkiä. Siikojen pilkkimisessä olemme kavereiden kanssa taittaneet peistä siitä, kumpi on parempi: morri vai pysty. Itse olen sitä mieltä, että pysty on parempi ainakin vähän isommalle siialle. Toisaalta siikoja saa verraten harvoin enkä tunne olevani kovin siikaekspertti, jotta uskaltaisin sanoa mitään kovin painavia sanoja tästä aiheesta. Lahna ja pasuri käyttäytyvät varsin samallalailla, kuten ahven, mutta ehkä varsinkin lahna on rauhallisempi. Kuitenkin molemmat ovat varsin helppoja tapauksia. | Ohjeet on kirjoitettu pääosin [[ahven pp1|ahven]]ten pilkintään, mutta ne pätevät pääsääntöisesti myös muille kalalajeille. Kiiski on toiseksi yleisin saalis ahvenen jälkeen, ja se käyttäytyy suurinpiirtein kuten ahven. Mutta kovin moni ei varmaankaan lähde varta vasten kiiskiä jallittamaan, joten ei siitä sen enempää. Särkiä esiintyy varsin monella järvellä ja ne ovat vaikeita pilkittäviä - ainakin minulle. Särjelle on tyypillistä hidas pitkä nykäys, johon on vaikea saada vastaiskua oikeaan aikaan. Toisen nykäyksen taktiikka ei tunnu oikein purevan. Tosin se ensimmäinen nykäys on useimmiten niin hidas, että kärsivällisyys ei tavallisesti riitä toisen nykäyksen odottamiseen. Lisäksi jostain ihmeen syystä särjet eivät tunnu pysyvän millään kiinni. Välissä saattaa neljäkin kalaa päästä perä perää irti. Toisaalta taas tietokonekilpailijat tuntuvat tartuttavan särjet siinä missä ahvenetkin. Tämä tietysti johtaa siihen, että särkikisoissa menestyminen on nihkeää. Tutkimukset särkien osalta kuitenkin jatkuvat, jos vaikka jonain päivänä osaisin niitä pilkkiä. Siikojen pilkkimisessä olemme kavereiden kanssa taittaneet peistä siitä, kumpi on parempi: morri vai pysty. Itse olen sitä mieltä, että pysty on parempi ainakin vähän isommalle siialle. Toisaalta siikoja saa verraten harvoin enkä tunne olevani kovin siikaekspertti, jotta uskaltaisin sanoa mitään kovin painavia sanoja tästä aiheesta. Lahna ja pasuri käyttäytyvät varsin samallalailla, kuten ahven, mutta ehkä varsinkin lahna on rauhallisempi. Kuitenkin molemmat ovat varsin helppoja tapauksia. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[luokka:propilkki 1:n taktiikat ja vinkit]] | [[luokka:propilkki 1:n taktiikat ja vinkit]] | ||