Ero sivun ”Isolumme” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:250px-Nyphaea_alba.jpeg.jpg‎]]
+
[[Tiedosto:250px-Nyphaea_alba.jpeg.jpg|thumb|isolumme]]
{{lähteetön}}
+
 
 
'''Isolumme''' (''Nymphaea alba''), tunnetaan myös nimillä '''lumme''' ja '''valkolumme''', on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin [[lumpeet|lummelaji]]. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu.
 
'''Isolumme''' (''Nymphaea alba''), tunnetaan myös nimillä '''lumme''' ja '''valkolumme''', on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin [[lumpeet|lummelaji]]. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu.
  
Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa. Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä. Heteet ja emit ovat keltaisia. Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään.
+
Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa.  
 +
 
 +
 
 +
== Tuntomerkit ==
 +
 
 +
Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä.  
 +
 
 +
Heteet ja emit ovat keltaisia.  
 +
 
 +
Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään.
  
 
Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään.
 
Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään.
Rivi 11: Rivi 20:
  
 
Isolumpeen kukan valkoisista verholehdistä valmistetulla teellä on todettu olevan sedatiivi|sedatiivisia eli rauhoittavia vaikutuksia ihmiskehoon.
 
Isolumpeen kukan valkoisista verholehdistä valmistetulla teellä on todettu olevan sedatiivi|sedatiivisia eli rauhoittavia vaikutuksia ihmiskehoon.
 +
 +
Pääjuuri voi tulla käsivarren paksuiseksi.
 +
 +
Kuivattuna ja jauhettuna sitä on käytetty pula-ajan leivässä.
 +
 +
== Lähteet ==
 +
 +
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Isolumme Wikipedia]
 +
*[http://www.webkasvio.fi/kasvi.php?row_id=135&kasvin_nimi=Isolumme&kieli=fin Webkasvio]
  
 
[[Luokka:Kasvit]]
 
[[Luokka:Kasvit]]

Nykyinen versio 23. huhtikuuta 2010 kello 18.50

isolumme

Isolumme (Nymphaea alba), tunnetaan myös nimillä lumme ja valkolumme, on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin lummelaji. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu.

Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa.


Tuntomerkit[muokkaa]

Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä.

Heteet ja emit ovat keltaisia.

Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään.

Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään.


Isolumme on Etelä-Savon maakuntakasvi.

Isolumpeen kukan valkoisista verholehdistä valmistetulla teellä on todettu olevan sedatiivi|sedatiivisia eli rauhoittavia vaikutuksia ihmiskehoon.

Pääjuuri voi tulla käsivarren paksuiseksi.

Kuivattuna ja jauhettuna sitä on käytetty pula-ajan leivässä.

Lähteet[muokkaa]