Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(9 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Inarijärvi ==
+
{{järvi
 +
| kuva = Inarijärvi.png
 +
| kuvateksti = Inarijärven sijainti
 +
| valtio = Suomi
 +
| sijainti = Inari
 +
| pinta-ala = 1 040,28km²
 +
| rantaviivan pituus = 3 308km
 +
| suurin syvyys = 91,9m
 +
| keskisyvyys = 15 m
 +
| tilavuus = 15,9km³
 +
| laskujoki = Paatsjoki
 +
}}
 +
Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee [[Vasikkaselkä|Vasikkaselällä]] pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]].
  
 +
Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro]]. Inarijärven vesi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Varanginvuono]]on [[Jäämeri|Jäämereen]]. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonsaari]], joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto.
  
Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on [[Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee [[Vasikkaselällä]] pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]].
+
Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius.
 
 
Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro]]. Inarijärven vesi laskee [[Paatsjokea]] pitkin [[Varanginvuonoon]] [[Jäämereen]]. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonsaari]], joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto.
 
 
 
Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius.[1]
 
  
 +
<googlemap lat="68.995833" lon="27.767944" type=map>
 +
68.995833,27.767944, Inarijärvi.
 +
</googlemap>
  
 
== Kalasto ==
 
== Kalasto ==
  
Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: [[lohi]], [[taimen]], [[rautu]], [[harmaanieriä]], [[siika]], [[muikku]], [[harjusta]], [[ahventa]] ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt [[siikamuoto]] [[reeska]]. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.
+
Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: [[lohi]], [[taimen]], [[rautu]], [[harmaanieriä]], [[siika]], [[muikku]], [[harjus]], [[ahven]] ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.
 
 
 
 
  
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Inarij%C3%A4rvi.png/250px-Inarij%C3%A4rvi.png
+
[[luokka:kalapaikat Pohjois-Suomi]]
 +
[[luokka:Suomen järvet]]

Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 14.04

Inarijärvi
{{#if:Inarijärvi.png|
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
|}} {{#if:|
|}} {{#if:Inarijärven sijainti|
Inarijärven sijainti

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: Suomi||Valtio || Suomi {{#if: Inari||Maat || Inari {{#if:1 040,28km²|| Pinta-ala || 1 040,28km² {{#if:15,9km³|| Tilavuus || 15,9km³ {{#if:15 m|| Keskisyvyys || 15 m {{#if:91,9m||Suurin syvyys || 91,9m {{#if:3 308km||Rantaviivan pituus || 3 308km {{#if:||Veden väri || {{#if:||Pinnan korkeus || {{#if:Paatsjoki||Laskujoki || Paatsjoki


Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä ja Satepetäjänselkä.

Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Inarijärven vesi laskee Paatsjokea pitkin Varanginvuonoon Jäämereen. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto.

Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius.

<googlemap lat="68.995833" lon="27.767944" type=map> 68.995833,27.767944, Inarijärvi. </googlemap>

Kalasto[muokkaa]

Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: lohi, taimen, rautu, harmaanieriä, siika, muikku, harjus, ahven ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.