Muokataan sivua Hauen kalastusopas
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{kesäprojekti}} | {{kesäprojekti}} | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Hauki ei pahemmin kaipaile esittelyjä: se on Suomen toiseksi yleisin kalalaji ja sitä voi saada monella tapaan. Suuri koko, pitkänomainen muoto ja teräviä hampaita täynnä oleva suu tekevät hauesta petokalan perikuvan. Hauki voi kasvaa 10-20 kilon painoiseksi ja elää yli 20-vuotiaaksi. <ref name=ss>Saura, Ari ; Varjo, Markku. 2009. Kalat Suomen luonnossa. ISBN 978-951-1-23364-0. Keuruu : Otava.</ref> Hauella oli aikanaan suuri merkitys suomalaisten ravintona ja sitä pyysivät ammattikalastajat suurena enemmistönä. Nykyään vapaa-ajankalastajat pyytävät yli 90% haukisaaliista.<ref name=ss>Saura, Ari ; Varjo, Markku. 2009. Kalat Suomen luonnossa. ISBN 978-951-1-23364-0. Keuruu : Otava.</ref> Tässä oppaassa esittelemme monipuolisesti ja tarkasti erilaisia hauen pyydystystapoja. Mukana ovat tutut viehekalastus - ja jigikalastusosiot, mutta esittelemme hieman harvinaisimpiakin kalastusmuotoja, kuten hauen perhokalastuksen ja talvihauen täkykalastuksen. Antoisia lukuhetkiä! | Hauki ei pahemmin kaipaile esittelyjä: se on Suomen toiseksi yleisin kalalaji ja sitä voi saada monella tapaan. Suuri koko, pitkänomainen muoto ja teräviä hampaita täynnä oleva suu tekevät hauesta petokalan perikuvan. Hauki voi kasvaa 10-20 kilon painoiseksi ja elää yli 20-vuotiaaksi. <ref name=ss>Saura, Ari ; Varjo, Markku. 2009. Kalat Suomen luonnossa. ISBN 978-951-1-23364-0. Keuruu : Otava.</ref> Hauella oli aikanaan suuri merkitys suomalaisten ravintona ja sitä pyysivät ammattikalastajat suurena enemmistönä. Nykyään vapaa-ajankalastajat pyytävät yli 90% haukisaaliista.<ref name=ss>Saura, Ari ; Varjo, Markku. 2009. Kalat Suomen luonnossa. ISBN 978-951-1-23364-0. Keuruu : Otava.</ref> Tässä oppaassa esittelemme monipuolisesti ja tarkasti erilaisia hauen pyydystystapoja. Mukana ovat tutut viehekalastus - ja jigikalastusosiot, mutta esittelemme hieman harvinaisimpiakin kalastusmuotoja, kuten hauen perhokalastuksen ja talvihauen täkykalastuksen. Antoisia lukuhetkiä! | ||
| − | + | <!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> | |
| − | + | __NOTOC__ | |
| − | + | <div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 100%; background: #f9f9f9; width: auto; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: left;"> | |
| − | + | <div style="margin-left: 5px;"> '''Sisällysluettelo''': | |
| − | + | ||
| − | + | :[[Hauen kalastusopas#Hauen vetouistelu|1. Hauen vetouistelu]] | |
| − | + | :[[Hauen kalastusopas#Hauen perhokalastus|2. Hauen perhokalastus]] | |
| + | :[[Hauen kalastusopas#Hauen pilkintä|3. Hauen pilkintä]] | ||
| + | :[[Hauen kalastusopas#Talvihauen täkykalastus|4. Talvihauen täkykalastus]] | ||
| + | :[[Hauen kalastusopas#Oppaan lähteet ja viitteet|5. Oppaan lähteet ja viitteet]] | ||
| + | </div></div> | ||
| + | <!-- Manuaalinen sisällysluettelo loppuu --> | ||
| Rivi 44: | Rivi 32: | ||
= Hauen vetouistelu = | = Hauen vetouistelu = | ||
| − | {{Pääartikkeli|Hauen vetouistelu}} | + | {{Pääartikkeli|[[Hauen vetouistelu]]}} |
| − | + | {{Korjattava/kuvitus}} | |
[[tiedosto:Kuva001.jpg|thumb|250px|]] | [[tiedosto:Kuva001.jpg|thumb|250px|]] | ||
| Rivi 63: | Rivi 51: | ||
=== Vene === | === Vene === | ||
| − | Kala[[vene]]en varustuksesta on julkaistu kalastuslehdissä monenlaisia ohjeita sekä varustelistoja. Tarvitaan mm. moottorin korjaustarvikkeita, varaosia ja polttoainetta varakanisteriin. Tulentekovälineet, vara-ankkuri, airot sekä mela on myös jokaisella listalla mukana. Kännykkä kannattaa suojata vedeltä ja karttakin on muistettava ottaa mukaan. Ruoka- ja juomatarvikkeiden lisäksi tarvitaan lukuisia yksittäisiä varusteita, joista tärkeimmät ovat: kiikari, tulentekovälineet, wc-paperia, puukko, retkikirves, vaihtovaatteet ja erityisesti hanskat, joita tarvitaan useampi pari mukaan.<ref name=luo/> | + | Kala[[vene]]en varustuksesta on julkaistu kalastuslehdissä monenlaisia ohjeita sekä varustelistoja. Tarvitaan mm. moottorin korjaustarvikkeita, varaosia ja polttoainetta varakanisteriin. Tulentekovälineet, vara-ankkuri, airot sekä mela on myös jokaisella listalla mukana. Kännykkä kannattaa suojata vedeltä ja karttakin on muistettava ottaa mukaan. Ruoka- ja juomatarvikkeiden lisäksi tarvitaan lukuisia yksittäisiä varusteita, joista tärkeimmät ovat: kiikari, tulentekovälineet, wc-paperia, puukko, retkikirves, vaihtovaatteet ja erityisesti hanskat, joita tarvitaan useampi pari mukaan. Kalastusvälineitäkään ei kannata unohtaa rannalle, koska ne lähtevät kävelemään sieltä hyvin nopeasti.<ref name=luo/> |
=== Vapatelineet === | === Vapatelineet === | ||
| Rivi 79: | Rivi 67: | ||
=== Kesä === | === Kesä === | ||
| − | Juhannuksen seutu on hauenpyytäjille vaikeinta aikaa. Pikkuhauet ovat yhä ruohikon laidoilla, mutta isot makaavat syvällä pohjassa, jossa kuitenkaan ruokaa ei usein ole. Syöntiaikoina hauki nousee yleensä väliveteen ruokailemaan, jolloin oikean pyyntisyvyyden selvittäminen on hankalaa. Toki pohjastakin haukea jonkin verran saa. Yleensä keskikesällä juhannuksen aikaan hauet oleskelevat 5-10 metrin syvyydellä ja heinäkuun lopulla normaalisti 10-15 metrin syvyydessä. Alkukesästä kannattaa laittaa siiman päähän normaalilla syönnillä sinertäviä sävyjä ja loppukesästä tumman vihreitä ja | + | Juhannuksen seutu on hauenpyytäjille vaikeinta aikaa. Pikkuhauet ovat yhä ruohikon laidoilla, mutta isot makaavat syvällä pohjassa, jossa kuitenkaan ruokaa ei usein ole. Syöntiaikoina hauki nousee yleensä väliveteen ruokailemaan, jolloin oikean pyyntisyvyyden selvittäminen on hankalaa. Toki pohjastakin haukea jonkin verran saa. Yleensä keskikesällä juhannuksen aikaan hauet oleskelevat 5-10 metrin syvyydellä ja heinäkuun lopulla normaalisti 10-15 metrin syvyydessä. Alkukesästä kannattaa laittaa siiman päähän normaalilla syönnillä sinertäviä sävyjä ja loppukesästä tumman vihreitä ja rusheita. Toki syöntiaktiivisuuden muuttuessa väriskaala on paljon laajempi. |
Alkukesästä välivedestä pyydettäessä käytetään nopeaa uisteluvauhtia ja vilkasliikkeisiä ja usein suuria 10-20 sentin vaappuja. Vesien lämmetessä uisteluvauhtia tulee hiljentää ja vaapun kokoa pienennetään jopa 6-10 senttiin suurikokoisellekkin hauelle. Elokuussa vaappuja ja lusikoita vedetään takilalla aivan pohjasta. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun vaappu kulkee vain puolisen metriä pohjan yläpuolella. Uistimia jää tietysti tällä tavoin välillä pohjaan, mutta loppukesällä hauen uistelukisoissa ei ole muuta keinoa menestyä. <ref name="kk"/> | Alkukesästä välivedestä pyydettäessä käytetään nopeaa uisteluvauhtia ja vilkasliikkeisiä ja usein suuria 10-20 sentin vaappuja. Vesien lämmetessä uisteluvauhtia tulee hiljentää ja vaapun kokoa pienennetään jopa 6-10 senttiin suurikokoisellekkin hauelle. Elokuussa vaappuja ja lusikoita vedetään takilalla aivan pohjasta. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun vaappu kulkee vain puolisen metriä pohjan yläpuolella. Uistimia jää tietysti tällä tavoin välillä pohjaan, mutta loppukesällä hauen uistelukisoissa ei ole muuta keinoa menestyä. <ref name="kk"/> | ||
| Rivi 85: | Rivi 73: | ||
=== Syksy === | === Syksy === | ||
| − | Aivan loppukaudesta järvi | + | Aivan loppukaudesta järvi yusein vaikuttaa tyhjältä. Ehkä hauet ovat siirtyneet tavoittamattomiin tai sitten ne ovat melko passiivisia? On paikkoja, joista kaloja kuitenkin löytyy, ja oikealla taktiikalla sekä oikein asein saaliista voi saada runsaastikin. Väärin viehein ja taktiikoin ei haukia löydy. |
| − | Syksyllä uistellessa on tärkeää hidas ja epätasainen uisteluvauhti sekä suuret vieheet. Yleensä kannattaa käyttää 18-25cm vaappuja. Hyviä vieheitä syyshauelle ovat mm. 20 ja 25cm:n Nilsmasterit ja | + | Syksyllä uistellessa on tärkeää hidas ja epätasainen uisteluvauhti sekä suuret vieheet. Yleensä kannattaa käyttää 18-25cm vaappuja. Hyviä vieheitä syyshauelle ovat mm. 20 ja 25cm:n Nilsmasterit ja 23cmienet vaaput eivät toimi syksyllä läheskään niin hyvin, kuin suurempikokoiset. Monessa isossa vaapussa on kolme kolmihaarakoukkua, joista voi yleensä poistaa keskimmäisen koukun kalan mahdollisen vapauttamisen helpottamiseksi. Jäljelle jäävät koukut voi tarvittaessa vaihtaa suuremmiksi; isommat koukut tartuttavat paremmin ja uistin säilyy suunnilleen samanpainoisena. Värityksiltään yleensä suositaan loppusyksyllä aavistuksen tummasävyisempiä uistimia, kuin keväältä - alkusyksyyn. |
| Rivi 182: | Rivi 170: | ||
= Hauen perhokalastus = | = Hauen perhokalastus = | ||
| − | {{Pääartikkeli|Hauen perhokalastus}} | + | {{Pääartikkeli|[[Hauen perhokalastus]]}} |
| − | |||
| + | {{Korjattava/kuvitus}} | ||
'''[[Hauki|Hauen]] [[perhokalastus]]''' ei ole harvinaista Suomessa. Kun haukea pyydetään [[perho]]lla, liikutaan samoilla paikoilla kuin [[heittokalastus|heittokalastuksessa]]. Paikat kalastetaan yhtä tarkasti kuin [[uisti]]nta heitettäessä, ellei jopa tarkemmin. Perholla voi kalastaa uistinta helpommin kaikkein ruohikkoisimmatkin paikat.<ref name=luonnossa>http://www.luonnossa.net/Kalastus/Hauen_perhokalastus/hauen_perhokalastus.html</ref> | '''[[Hauki|Hauen]] [[perhokalastus]]''' ei ole harvinaista Suomessa. Kun haukea pyydetään [[perho]]lla, liikutaan samoilla paikoilla kuin [[heittokalastus|heittokalastuksessa]]. Paikat kalastetaan yhtä tarkasti kuin [[uisti]]nta heitettäessä, ellei jopa tarkemmin. Perholla voi kalastaa uistinta helpommin kaikkein ruohikkoisimmatkin paikat.<ref name=luonnossa>http://www.luonnossa.net/Kalastus/Hauen_perhokalastus/hauen_perhokalastus.html</ref> | ||
| Rivi 315: | Rivi 303: | ||
| − | = Hauen pilkintä = | + | == Hauen pilkintä == |
| − | {{Pääartikkeli|Hauen pilkintä}} | + | {{Pääartikkeli|[[Hauen pilkintä]]}} |
| − | {{Tynkä/osa|Tämä osuus kaipaa jonkin verran laajennusta, mutta tässä on ihan hyvä pohja.}} | + | {{Tynkä/osa|''Tämä osuus kaipaa jonkin verran laajennusta, mutta tässä on ihan hyvä pohja.''}} |
| Rivi 396: | Rivi 384: | ||
= Talvihauen täkykalastus = | = Talvihauen täkykalastus = | ||
| − | {{Pääartikkeli|Talvihauen täkykalastus}} | + | {{Pääartikkeli|[[Talvihauen täkykalastus]]}} |