Harjuksen pilkintä

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 31. toukokuuta 2010 kello 19.47 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harria.jpg

Harjuksen pilkintä on mielenkiintoista, sekä varsin helppoakin verrattuna monen muun kalalajin pilkintään. Ainoa edellytys on se, että kalapaikallasi on harjuksia.

Suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet harjuksen pilkintään Lapin järvissä, lammissa ja jokisuvannoissa. Harjusta on menestyksekkäästi istutettu myös Etelä-Suomen jokiin.

Mistä harjuksia löytää

Parhaat harjussaaliit saadaan hitaista virtavesistä, koska harjukset vaeltavat koskien ja suvantojen välillä. Suvantojen lisäksi ainakin koskenniskat ovat syytä käydä kokeilemassa. Harjus viihtyy 0,30 - 1,5 metrin syvyydessä, joten kairatessa saa olla hyvin varovainen, ettei tule kaira osu pohjaan. Keväällä harjukset löytää jäärailojen lähettyviltä, jossa ne viihtyvätoleskelevet syöden kuoriutuvaa hyönteisravintoa.

Milloin?

Harjuksen pilkinnässä alkutalvi ja loppukevät ovat parasta ajankohtaa. Jokivesissä ensijäät ovat parasta aikaa, järvillä pilkittäessä kevään viimeiset jäät antavat parhaat saaliit. Isoissa ja happirikkaissa vesissä harjus on koko talven aktiivinen verrattuna vaikkapa siikaan. Parhaat syöntiajat ovat keväisin iltapäivällä.

Keväällä jäällä liikkuminen on normaalia vaarallisempaa, joten jäänaskalit kannattaa pitää mukana.

Välineet

Harjuksen pilkinnässä välineiden järeys riippuu kalastettavan harjuksen koosta. Mikäli kalastat paikassa, josta yleensä nousee selvästi alle kilon kokoista harria, ei tarvita kovinkaan järeitä välineitä. Mikäli alueelta tulee isoja harjuksia, on jarrullinen vapa lähes välttämätön

Vapa

Pilkkivapa saa olla melko jäykkä ja jarrulla varustettu. Harjus iskee pilkkiin täydellä voimalla, eli tärpit ovat kovia. Pilkkijän tulee olla koko ajan varuillaan, koska karkaamisia sattuu melko usein.

Siima

Siiman tulee harjusten rajujen tärppien takia olla riittävän vahvaa, eli vähintään 0,25 mm.

Pilkit

Harjus ottaa parhaiten muutaman senttimetrin pituisiin tasapainoihin, mutta myös morreihin, rautulätkiin, pilkkiperhoihin, kuin myös leechiin. Pystypilkkiin harjukset eivät juuri otaJos syänti on huono, kannattaa morreja kokeilla.

Ruskeat ja harmaat tasapainopilkit ovat hyviä harjukselle. Jos kalastaa tasapainolla, oranssi värikoukku on hyvä valinta tasapainopilkin alle.

Syötti

Syötteinä käytetään kärpäsentoukka, katkaravun pyrstöjä tai madonpaloja.

Kaira

Koska harjus on kapea kala, 4-5 -tuumainen kaira riittää. Kiloinenkin harjus nousee vaivatta 4" -reiästä ilman hankaluuksia. On hyvin tärkeää ottaa teroitusvälineet mukaan, koska kaira saattaa helposti osua pohjaan. Teroitusvälineiden lisäksi reissuun on syytä varata myös muutama varaterä sekä kairan jatkopala, koska Lapissa jäiden paksuus saattaa yllättää.

Tekniikka

Joessa ja järvessä kalastustekniikka on hyvin samanlainen.

Kalapaikalle tultaessa kairataan 3 - 5 reikäää valmiiksi jaodotetaan hetki. Jääkerroksen alla saattaa olla vain alle 50 cm vettä. Harjus arkana kalana säikähtää kairaamisesta tullutta ääntä. Tilanteen rauhoituttua harjukset palaavat takaisin pohjan tuntumaan. Järvellä pilkittäessä kaloja etsitään laajalta säteeltä ja kairataan paljon avantoja. Kun hyvä paikka löytyy, kairataan alueelle muutama lisäavanto. Kun tullaan takaisin, vanhat reiät pilkitään vielä läpi, koska harjus liikkuu paljon.


Pilkintä aloitetaan aivan pohjasta, josta vähitellen siirrytään kohti jään reunaa. Mikäli kala ei parissa minuutissa ei ole, kannattaa vaihtaa paikkaa. Mikäli kalaa ei kuulu ainakaan kahteenkymmeneen minuuttiin, kannattaa valita kokonaan uusi paikka. Edellisenä päivänä tehdyt reiät usein antavat hyviä saaliita.

Pilkin uittaminen

Pilkkiä uiteteen rauhallisilla ja tiheillä vedoilla. Liian pitkät vedot heikentävät saalista. Harjus siis ottaa pilkkiin voimakkaasti, joten kova vastanykäys saa kalan hyvin kiinni pilkkiin.

Lähteet