Muokataan sivua Riskilä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
+ | |||
[[Luokka:Artikkelit]] [[Luokka:Muut vedeneläjät]] [[Luokka:Linnut]] | [[Luokka:Artikkelit]] [[Luokka:Muut vedeneläjät]] [[Luokka:Linnut]] | ||
− | + | ||
− | '''Riskilä''' (Cepphus grylle) on etupäässä Pohjois-Atlantin rannoilla elävä mustavalkoinen, ruokkeihin kuuluva lintu. | + | '''Riskilä''' (Cepphus grylle) on etupäässä Pohjois-Atlantin rannoilla elävä mustavalkoinen, ruokkeihin kuuluva [[lintu]]. |
+ | |||
+ | [[File:Riskilä_Tystie1.jpg|thumb|256px|right|Riskilä | ||
+ | {{ Tiedoston tiedot | Kuvaus=Riskilä kesäasussa | Lähde=[[commons:File:Tystie1.jpg|Wikimedia Commons]] | Päiväys={{CURRENTDAY}}.{{CURRENTMONTH}}.{{CURRENTYEAR}} }} ]] | ||
== Ulkonäkö == | == Ulkonäkö == | ||
− | Riskilän kesäpuku on muuten kokomusta, mutta siiven keskellä on | + | Riskilän kesäpuku on muuten kokomusta, mutta siiven keskellä on laaja valkoinen laikku. Nokka on suippo ja myöskin väriltään musta. Jalat ovat kirkkaan korallinpunaiset. |
Talviasu on kauttaaltaan paljon harmaampi ja kirjavampi. Nuorilla talvehtivilla yksilöillä myöskään iso siipilaikku ei aina ole täysin valkoinen. Suomessa talviasuista riskilää ei yleensä tavata, koska täällä pesivät linnut talvehtivat Itämeren eteläosissa. | Talviasu on kauttaaltaan paljon harmaampi ja kirjavampi. Nuorilla talvehtivilla yksilöillä myöskään iso siipilaikku ei aina ole täysin valkoinen. Suomessa talviasuista riskilää ei yleensä tavata, koska täällä pesivät linnut talvehtivat Itämeren eteläosissa. | ||
Rivi 21: | Rivi 25: | ||
Riskilä on levinnyt Pohjois-Atlantin kaikille rannoille: Kanadan itäosiin, Grönlannin eteläosiin, kaikkiin pohjoismaihin ja osin Brittein saarille. | Riskilä on levinnyt Pohjois-Atlantin kaikille rannoille: Kanadan itäosiin, Grönlannin eteläosiin, kaikkiin pohjoismaihin ja osin Brittein saarille. | ||
− | Suomessa riskilä pesii kaikkialla sen | + | Suomessa riskilä pesii rannikolla kaikkialla sen elinympäristöön sopivilla alueilla, kuitenkin niin, että Raahen pohjoispuolella pesiviä pareja tavataan vain satunnaisesti. Sisämaassa pesiviä riskilöitä ei ole tavattu. Runsaimmat kannat ovat Merenkurkussa ja Pernajan-Loviisan ulkosaaristossa, joissa riskilälle sopivaa elinympäristöä on runsaasti. Riskilöitä pesii Suomessa nykyään arviolta 5000 paria. Koko Euroopan pesivä kanta arvioidaan vähintään kymmenkertaiseksi. |
Vaikka riskilä pesii yksinomaan rannikolla, sitä voi satunnaisesti tavata muuton yhteydessä myös sisämaasta. | Vaikka riskilä pesii yksinomaan rannikolla, sitä voi satunnaisesti tavata muuton yhteydessä myös sisämaasta. | ||
Rivi 27: | Rivi 31: | ||
== Elintavat == | == Elintavat == | ||
− | Riskilä on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä eteläiseltä Itämereltä, Tanskan salmista ja Pohjanmereltä yleensä | + | Riskilä on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä eteläiseltä Itämereltä, Tanskan salmista ja Pohjanmereltä ensimmäisenä yleensä ensin Ahvenanmaalle maaliskuun lopulla. Oikein leutoina talvina yksittäisiä riskilöitä voi löytää sieltä myös talvehtimasta. Jäämeren runsas riskiläkanta muuttaa etelään Norjan rannikkoa pitkin. Alueilla, joissa meri ei jäädy, riskilät eivät tee pitkiä muuttovaelluksia. |
− | Vaikka muutto tapahtuu varhain, alkaa varsinainen pesintä suhteellisen myöhään. Muninta tapahtuu | + | Vaikka muutto tapahtuu varhain, alkaa varsinainen pesintä suhteellisen myöhään. Muninta tapahtuu yleensä touko-kesäkuussa. |
Syysmuutto etelään tapahtuu vaivihkaisena elo-lokakuussa. Usein pieni määrä talvehtijoita jää Suomeenkin ulkomerelle, mikäli talvi on leuto ja meri pysyy sulana. | Syysmuutto etelään tapahtuu vaivihkaisena elo-lokakuussa. Usein pieni määrä talvehtijoita jää Suomeenkin ulkomerelle, mikäli talvi on leuto ja meri pysyy sulana. | ||
Rivi 39: | Rivi 43: | ||
Tyypillisiä elinpaikkoja ovat ulkosaariston puuttomat kallioluodot, joissa on pesintäpaikoiksi paljon kivilouhikoita. Isoilla selillä pesintä saattaa ulottua myös puuston peittämille luodoille ja pienille saarille. Sisäsaariston lahtivesissä lintua ei esiinny. | Tyypillisiä elinpaikkoja ovat ulkosaariston puuttomat kallioluodot, joissa on pesintäpaikoiksi paljon kivilouhikoita. Isoilla selillä pesintä saattaa ulottua myös puuston peittämille luodoille ja pienille saarille. Sisäsaariston lahtivesissä lintua ei esiinny. | ||
− | Riskilät pyrkivät pesimään kaikki samoilla alueilla | + | Riskilät pyrkivät pesimään kaikki samoilla alueilla 50-100 parin yhdyskuntana. On harvinaista, että yksittäinen riskiläpariskunta pesii kaukana lähimmästä yhdyskunnasta. Sopivia suojaisia ja kivikkoisia elinympäristöjä on ulkosaaristossa paikoin vähän, joten riskilä on sopeutunut asumaan myös lokki- tai tiirayhdyskunnissa. |
− | |||
− | |||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
− | Riskiläemo munii yleensä kaksi munaa kallionhalkeamaan tai irtokivien suojaan. Munat ovat väriltään valkeita tai vaaleanvihreitä, ja niissä on tummia täpliä. Molemmat emot hautovat munia vuorotelleen | + | Riskiläemo munii yleensä kaksi munaa kallionhalkeamaan tai irtokivien suojaan. Munat ovat väriltään valkeita tai vaaleanvihreitä, ja niissä on tummia täpliä. Molemmat emot hautovat munia vuorotelleen noin kuukauden ajan. |
− | Poikanen on päältä hyvin tumma ja alapuolelta vaalea. Emot syöttävät sille kalaa, ja pesäkolon löytää helposti poikasten ulosteiden hajun perusteella. Tätä hyväksi käyttäen saaristolaiset ovat | + | Poikanen on päältä hyvin tumma ja alapuolelta vaalea. Emot syöttävät sille kalaa, ja pesäkolon löytää helposti poikasten ulosteiden hajun perusteella. Tätä hyväksi käyttäen saaristolaiset ovat 1800-luvulla keränneet riskilän poikasia yleisesti ruoaksi mm. Perämerellä. |
− | Pesälohkareen suojassa | + | Pesälohkareen suojassa lihava pallon muotoinen poikanen kasvaa noin 40 vrk ikäiseksi, jolloin se siirtyy itse mereen uimaan ja alkaa sitten opetella kalastamista. Emot ruokkivat poikasta vielä pitkään sen jälkeenkin. Poikanen on uidessaan heti erittäin taitava, mutta lentämään se ei heti pysty. |
− | Sukukypsäksi riskilä tulee 2-3 vuotiaana | + | Sukukypsäksi riskilä tulee 2-3 vuotiaana. Vanhin rengastettu suomalainen riskilä on ollut 26-vuotias<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://fi.wikipedia.org/wiki/Riskil%C3%A4 | Nimeke = Wikipedia - Riskilä }}</ref>. |
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
− | Riskilät kalastavat itselleen sopivan kokoisia pikkukaloja, esimerkiksi [[kivinilkka|kivinilkkoja]], [[silakka|silakoita | + | Riskilät kalastavat itselleen sopivan kokoisia pikkukaloja, esimerkiksi [[kivinilkka|kivinilkkoja]], [[silakka|silakoita]], [[teisti|teistejä]] ja [[pikkutuulenkala|tuulenkaloja]]. |
− | + | Joillain paikoin noin kolmannes ravinnosta on havaittu olevan erilaisia äyriäisiä, sekä pieneltä osin muita meren selkärangattomia. | |
== Muuta == | == Muuta == | ||
− | Linnun latinankielisen nimen | + | Linnun latinankielisen nimen alkuperä on kiinnostava. Alkuosa ''Cepphus'' (lausutaan kepfus) tulee kreikan sanasta ''kepfos'', joka oli Aristoteleen käyttämä merilinnun nimi. Loppuosa ''grylle'' tulee linnun gotlantilaisesta nimestä ''grylla'', joka johtuu muinaisesta kivenlohkaretta merkitsevästä sanasta.<ref name=lintuatlas>Hyytiä-Kellomäki-Koistinen</ref> |
+ | |||
+ | Englanniksi riskilä tunnetaan nimillä ''Tystie'' ja ''Black Guillemot'', ruotsiksi ''Tobisgrissla'', saksaksi ''Gryllteiste'' ja viroksi ''grüüsel''<ref name=kotimaan/>. | ||
− | + | Riskilä on Suomessa ympäri vuoden rauhoitettu. Se kuitenkin tottuu helposti ihmiseen ja veneilyyn, kunhan pesintäpaikkojen välitön läheisyys rauhoitetaan liikkumiselta<ref name=lintuatlas/>. | |
− | + | Suurimmat uhat Suomen riskiläkannoille ovat voimakkaat, Itämerta laajasti jäädyttävät talvet, laajat öljytuhot ja minkkikantojen levittäytyminen ulommas saaristoon. | |
== Lähteet == | == Lähteet == |