Tasapaino sinitarrasta

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Idea sinitarra-tasapainopilkistä syntyi jo monta vuotta sitten. Silloin tuli tehtyä säästömielessä jigipäitä perhokoukuista ja lyijyhauleista. Siitä ei ollut pitkä hyppy tekemään omia alkeellisia tasapainoja ja kirjolohimorreja. Mosari teki myös tuloaan ja alkoi vallata asemiaan kirjolohipilkkinä. Ei oikeastaan ollut edes yllätys, että rahan säästämiseksi piti kehitellä jonkinlainen keino tehdä omia ”mosareita”. Lyijystä valamiseen tarvittavaa tietoa, taitoa ja kalustoa ei ollut saatavilla, joten tekniikkaa piti soveltaa hieman itse. Tässä kerron lyhykäisyydessään sen, miten sinitarrasta tehdään tasapainopilkki.


Vaihe: Koukkujen taivutus[muokkaa]

Ota 2 kpl perhokoukkuja. Tässä olen käyttänyt Mustadin 6-koon koukkuja. Toinen on lyhyemmällä varrella ja toinen pitemmällä. Taivuta koukun kitaa avoimemmaksi, jolloin kalan tarttuvuus on parempi. Pitkävartista koukkua kannattaa myös hieman taivuttaa kuvan osoittamalla tavalla, ettei pilkistä tule liian ”suljetun” mallinen. Siimarenkaat voi katkaista pois tai jättää paikoilleen. Mielestäni työskentelyä helpottaa, jos ne katkaisee suosiolla pois. Tämän jälkeen koukut sidotaan perhonsidonnasta tutuin menetelmin toisiinsa kiinni. Kannattaa käyttää tähän tarpeeksi lankaa ja liimaa ja kaikkea mahdollista, etteivät koukut irtoa toisistaan kalastuksen aikana.

Sinita9.jpg


Vaihe: Lenkkien valmistaminen[muokkaa]

Taivuttele rautalangasta tai jostain vastaavasta sopivat lenkit kiinnitykselle ja alakoukulle. Jos teet pientä tasapainoa, et välttämättä tarvitse alakoukkua. Taivuttelussa kannattaa ennakoida tulevan pilkin muodot ja koko. Itse olen käyttänyt 0,8mm hitsauslankaa. Tämä lanka sidotaan kiinni koukkuihin sidontalangalla samalla menetelmällä kuin koukut jo liitettiin toisiinsa. Jälleen kerran sidontalangassa ei kannata paljoa säästellä. Ennen lopullista kiristämistä kannattaa hieman analysoida tilannetta, koska pilkin tulee olla ”tasapainossa”. Tässä vaiheessa voi vielä lopputulokseen vaikuttaa helposti.

Sinita10.jpg


Vaihe: Painoittaminen[muokkaa]

Ota pala lyijyä ja muovaa se sopivan pitkulaiseksi ”möykyksi”. Lyijyä saat vaikka lyijyhauleista, tinakengistä tai renkaiden tasapainotus painoista. Jos raskii, voi painotuksen tehdä vaikka perhonsidonnassa käytettävästä lyijylangasta, mutta tällä konstilla saa nopeasti myös hintaa lopputuotteelle. Itse olen käyttänyt joko isohkoja lyijyhauleja tai sitten olen leikannut pienen palan tinakengästä. Tarvitaan 2 eri palaa molemmille puolille pilkkiä. Yritä saada mahdollisimman samankokoiset kappaleet, koska muuten pilkki saattaa uida ”väärin”. Lyijyn voi puristaa muotoonsa vaikka pihdeillä tai ruuvipuristimella. Myös vasaralla naputtelu on hyväksi havaittu tapa. Lyijyn palaset sidotaan sidontalangalla kiinni runkoon noin keskivaiheille. Kun ne ovat mieleisellä kohdalla, niin ne puristetaan pihdeillä tiukasti paikalleen. Tämän jälkeen sidotaan palaset tiukasti kiinni (myös liimaa voi käyttää varmistamaan).

Sinita11.jpg


Vaihe: Rungon muotoilu[muokkaa]

Ota sinitarraa tai jotain muuta helposti muovailtavaa massaa. Myös kovettuvat massat ja kitit käy. Itse käytin silloin ensimmäisellä kerralla sinitarraa ja sitä käytän tässä artikkelissakin. Muotoile sinitarrasta haluamasi rungon malli. Tähän kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Lopputuloksen ulkonäköön vaikuttaa juuri rungon sileys, symmetrisyys ja muoto. Tämän jälkeen tasapaino kannattaa lakata pariin kertaan vaikkapa CAB-lakalla.

Sinita12.jpg


Vaihe: Pinnoitus[muokkaa]

Pinnoittaminen on varsin luova vaihe. Tämän artikkelin tasurit on pinnoitettu pohjamaalaamalla ne ensin valkoisella ja sitten normaalisti maalaten lopulliset värit. Olen käyttänyt maaliruiskua maalaamiseen. Pohjamaalaamisen sijasta voi tehdä myös vahvan pohjustuksen super epoxylla. Silloin kannattaa sekoittaa siihen epoksiin värikoukkujauhetta (haluttu alustan väri). Epoksi levitetään tasurin pinnalle. Tasuria ei voi heti jättää kuivumaan, koska epoksilla on taipumus valua. Joudut kääntelemään pilkkiäsi ja odottelemaan kuivumista. Lopputulos on kuitenkin hieno, tasainen ja kestävä pohja. Epoksin läpi ei sinitarran ”tahmeus” myöskään puske niin voimakkaasti. Lakasta se tuntuu vielä monen kerroksen jälkeen. Maalaamisen jälkeen on syytä lakata tasapaino pariin kertaan.

Sinita13.jpg


Vaihe: Viimeistely[muokkaa]

Seuraavaksi tehdään pilkille silmät. Voit käyttää valmiita tarroja tai sitten maalata ne. Tämän jälkeen voidaan tehdä pilkin uintilevy. Niitä voi askarella itse muovista, mutta valmiita saa kalastustarvikekaupoista edulliseen hintaan. Yleensä levyä joutuu muotoilemaan melko rankalla otteella, että sen saa asettumaan paikoilleen. Levyn voi liimata paikalleen, mutta pelkkä CAB-lakkaan kastaminen ajaa saman asian. Ole tarkka, että levy on suorassa ja muutenkin särmästi ja tiukasti paikoillaan. Levyn sijasta koukun tyveen voi myös sitoa jotain perhomateriaalia, kuten oravaa tai marabouta. Tämän jälkeen tasapaino lakataan vielä muutamaan kertaan ja annetaan kuivua kuivaksi asti. Rapsitaan koukuista lakat ja maalit pois ja laitetaan kolmihaarakoukku paikoilleen. Tähän voi tehdä myös värikoukun (jopa suositeltavaa) tai sitten tehdä jotain omia patentteja.

Sinitarra-tasuri ei ole ehkä se maailman kestävin pilkki, mutta erikoista vaihtelua se on. Se ei ole niin raskas kuin normaalit valetut tasurit, joten uintikin on erilainen. Itse olen saanut pienillä mosari-kokoluokan pilkeillä ahventa ihan kiitettävästi. Näitä suurempia en ole vielä päässyt testaamaan kirjolohelle tai hauelle, mutta takuulla ne järveen pääsevät kun ensi kerran olen kyseisten lajien kanssa tekemisissä!

Sinita14.jpg Sinita15.jpg Sinita16.jpg


13.3. 2003 Mikko Happo