Ero sivun ”Vuontele (pp2)” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 11: Rivi 11:
  
 
Särkikalojen ja petokalojen kalastus keskittyy pääasiassa alempaan, rehevään järveen ja siihen laskevaan jokeen. Ylemmässä järvessä kalaa tuntuu tulevan vähän vähemmän kuin alemmassa. Toki siiat ja mahdolliset taimenet ja [[harjus pp2|harju]]kset vetävät pilkkijöitä puoleensa.
 
Särkikalojen ja petokalojen kalastus keskittyy pääasiassa alempaan, rehevään järveen ja siihen laskevaan jokeen. Ylemmässä järvessä kalaa tuntuu tulevan vähän vähemmän kuin alemmassa. Toki siiat ja mahdolliset taimenet ja [[harjus pp2|harju]]kset vetävät pilkkijöitä puoleensa.
Suurin Kaizzun ennätyslistalle ilmoitettu kala Vuonteleelta on Hauki, joka painoi 2393g.
+
Suurimmiksi Vuonteleella kasvavat hauet, jotka voivat painaa yli kaksi kiloa.
  
 
==Vinkkejä==
 
==Vinkkejä==
Rivi 19: Rivi 19:
 
*Koskenkorvalta kannattaa lähteä ylemmälle järvelle. Lähimmältä selältä saa isoja ahvenia sekä siikaa. Myös haukia on saatu siitä lähistöltä.
 
*Koskenkorvalta kannattaa lähteä ylemmälle järvelle. Lähimmältä selältä saa isoja ahvenia sekä siikaa. Myös haukia on saatu siitä lähistöltä.
 
*Lisäksi Koskenkorvalla kannattaa mennä pilkkimään siihen jokeen. Siitä saa pannukarkeaa ahventa ja harjuksia, myös siikoja saadaan joskus.
 
*Lisäksi Koskenkorvalla kannattaa mennä pilkkimään siihen jokeen. Siitä saa pannukarkeaa ahventa ja harjuksia, myös siikoja saadaan joskus.
 +
*Taktiikkavinkki: Keskitä kalastus ahveniin ja pilki pystypilkeillä.
  
 
== Lajisto ==
 
== Lajisto ==

Versio 20. lokakuuta 2012 kello 14.47

Vuontele.jpg
Vuontele syvyyskartta.jpg

Vuontele on pullollaan haukia, ahvenia ja särkikaloja. Ylemmässä järvessä tavataan näiden lisäksi myös melko runsaasti siikaa ja harvakseltaan taimenta. Etenkin keväällä särkien koko voi yllättää. Vuontele koostuu kahdesta järvestä ja niitä yhdistävästä joesta. Alempi järvi on tummavetinen ja rehevä. Ylempi taas on karumpi ja kirkasvetisempi. Vuonteleella on kolme lähtöpaikkaa; Aittojoki (Alempaan järveen laskevan joen mutka), Koskenkorva (Järvet yhdistävän joen keskikohta) ja Järvenpäänlahti (Ylemmän järven pohjoisin lahti).

Kalastus

Särkikalojen ja petokalojen kalastus keskittyy pääasiassa alempaan, rehevään järveen ja siihen laskevaan jokeen. Ylemmässä järvessä kalaa tuntuu tulevan vähän vähemmän kuin alemmassa. Toki siiat ja mahdolliset taimenet ja harjukset vetävät pilkkijöitä puoleensa. Suurimmiksi Vuonteleella kasvavat hauet, jotka voivat painaa yli kaksi kiloa.

Vinkkejä

  • Aittojoella kannattaa mennä joenmutkaan morrivavalla pilkkimään.
  • Järvenpäänlahdella kannattaa kulkea järveä alaspäin, kunnes tulee saarirykelmälle. Rykelmän edustalta nousee komeaa ahventa morrilla.
  • Koskenkorvalta kannattaa lähteä ylemmälle järvelle. Lähimmältä selältä saa isoja ahvenia sekä siikaa. Myös haukia on saatu siitä lähistöltä.
  • Lisäksi Koskenkorvalla kannattaa mennä pilkkimään siihen jokeen. Siitä saa pannukarkeaa ahventa ja harjuksia, myös siikoja saadaan joskus.
  • Taktiikkavinkki: Keskitä kalastus ahveniin ja pilki pystypilkeillä.

Lajisto




Propilkki 2:n vesistöt
Haapolahti | Haukilahti | Hossalaislammet | Iso-Ruuhijärvi | Iso-Söimi | Jormuanlahti | Kivijoki | Koivusaaren matalikko | Kolmisoppi | Korpipuro | Kortejärvi | Kuikansalmi | Kuopionlahti | Lahnalammet | Lehmilampi | Linlonlahti | Lokkiluoto | Meri | Metsälampi | Muddusjärvi
Mustalampi | Mäntylahti | Niemisjärvet | Pieni Särkinen | Pitkälampi pp2 | Pohjalampi | Rautupuro | Räväjärvi | Saarijärvi | Savilahti | Siika-Valkeinen | Siikakoski | Surrinlampi | Särkijärvi | Taivallampi | Telkänlampi | Ullavanjärvi |Venetjoen tekojärvi | Viitalampi | Vuolasniva | Vuontele (pp2)