Ero sivun ”Täpläsilli” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Täpläsilli''' (''Alosa fallax'') on [[silli]]n sukulainen, mutta korkeaselkäisempi. | + | [[Tiedosto:Täpläsilli.jpg|thumb|300px]]'''Täpläsilli''' (''Alosa fallax'') on [[silli]]n sukulainen, mutta korkeaselkäisempi. |
| + | |||
| + | Sillä on kyljissään rivi tummia täpliä. | ||
| + | |||
| + | Pituutta sillä on n. 40 cm. | ||
| + | |||
== Levinneisyys == | == Levinneisyys == | ||
| − | + | Täpläsilliä tavattiin aina 1050-luvulle asti myös Itämerestä. | |
| + | |||
| + | Nykyisin sitä esiintyy [[Atlantti|Atlantissa]] [[Etelä-Norja]]sta [[Marokko]]on, [[Välimeri|Välimeressä]], [[Mustameri|Mustassameressä]] ja muutamissa [[Keski-Eurooppa|Keski]]- ja [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopan]] järvissä. | ||
| + | |||
| + | Lisäksi se on levinnyt laivojen mukana Pohjois-Amerikan [[Suuret järvet|Suuriin järviin]]. | ||
| + | |||
| + | Täpläsilli eroaakin useimmista muista sillikaloista siinä, että se sietää makeaa vettä. | ||
| + | |||
| + | |||
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
| − | Täpläsilli syö useimpien muiden sillikalojen tavoin [[eläinplankton]]ia. Se pyrkii itse välttymään syödyksi tulemiselta liikkumalla | + | Täpläsilli syö useimpien muiden sillikalojen tavoin [[eläinplankton]]ia. |
| + | |||
| + | Se pyrkii itse välttymään syödyksi tulemiselta liikkumalla isoissa parvissa. | ||
| + | |||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | Kutu tapahtuu yöllä joen sorapohjalle. Poikaset uivat kuoriuduttuaan mereen. | + | Ne vaeltavat jokiin kutemaan ja jokisuistojen likaantuminen on heikentänyt täpläsillikantoja sen nykyisillä esiintymisalueilla. |
| + | |||
| + | Kutu tapahtuu yöllä joen sorapohjalle. | ||
| + | |||
| + | Poikaset uivat kuoriuduttuaan mereen. | ||
| + | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | [[luokka: | + | |
| + | |||
| + | [[luokka:sillit]] | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 09.38
Täpläsilli (Alosa fallax) on sillin sukulainen, mutta korkeaselkäisempi.
Sillä on kyljissään rivi tummia täpliä.
Pituutta sillä on n. 40 cm.
Levinneisyys[muokkaa]
Täpläsilliä tavattiin aina 1050-luvulle asti myös Itämerestä.
Nykyisin sitä esiintyy Atlantissa Etelä-Norjasta Marokkoon, Välimeressä, Mustassameressä ja muutamissa Keski- ja Etelä-Euroopan järvissä.
Lisäksi se on levinnyt laivojen mukana Pohjois-Amerikan Suuriin järviin.
Täpläsilli eroaakin useimmista muista sillikaloista siinä, että se sietää makeaa vettä.
Ravinto[muokkaa]
Täpläsilli syö useimpien muiden sillikalojen tavoin eläinplanktonia.
Se pyrkii itse välttymään syödyksi tulemiselta liikkumalla isoissa parvissa.
Lisääntyminen[muokkaa]
Ne vaeltavat jokiin kutemaan ja jokisuistojen likaantuminen on heikentänyt täpläsillikantoja sen nykyisillä esiintymisalueilla.
Kutu tapahtuu yöllä joen sorapohjalle.
Poikaset uivat kuoriuduttuaan mereen.