Ero sivun ”Saarijärvi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| − | Järven tavallisin saalis on pienehkö ahven, mutta haukiakin on paikoitellen hyvin. Järvestä tavataan myös kuhaa, koska sen ravintokalaa kuoretta on myös järvessä. Siitä syystä taimenia ja istutettuja kirjolohiakin saadaan satunnaisesti. | + | Järven tavallisin saalis on pienehkö ahven, mutta haukiakin on paikoitellen hyvin. Järvestä tavataan myös kuhaa, koska sen ravintokalaa kuoretta on myös järvessä. Siitä syystä taimenia ja istutettuja kirjolohiakin saadaan satunnaisesti. |
| + | Suurimmiksi saarijärvellä kasvavat hauet, ja tietoja onkin jopa 5,5 kilon rajan ylittäneistä hauista. | ||
| + | == Vinkkejä == | ||
| + | |||
| + | * Empä tiedä mutta tuo [[Ahven-tasapaino|ahven-tasuri]] kelpaa isolle ahvenelle hyvin saarijärvellä. Syvänteen reunoista noussut vähän alle 1kg ahvenia. | ||
| + | |||
| + | * Muuten kokeilkaapa ihan te oikein hyvät Pro Pilkki 2 käyttäjät sitä Saarijärven alapäässä oikean puoleista poukamaa [[Kuparipysty|kuparipysty]] ja punanen toukka. Ite vetelin taimena niinku muikkua Kokkolasa keväisin! | ||
| − | + | * Vasemman puolen joesta mökin kohdalta on hyvät mahdollisuudet kirjolohiin. | |
| − | * | + | *Vasemmalla ollevasta joesta sain juuri peräkkäin 932g kirren, 552g taimenen ja 621g taimenen [[Raitalusikka|raitalusikalla]], pienen saarekkeen edestä noin keskivaiheilla joesta. |
| − | |||
| − | * | + | *Kuhaa voi pienellä todennäköisyydellä saada saaren alapuolelta niemen kärjestä. Vasemman joen laskukohdastakin niitä saa. |
| − | * | + | *Kuoretta saa vasemmasta purosta. |
| − | * | + | *Taktiikkavinkki: Painota kalastus ahveniin ja pilki pystypilkeillä. |
== Lajisto == | == Lajisto == | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 14.34
Vesistö[muokkaa]
Saarijärvi on matalahko ja humuksen tummentama järvi, johon laskee kaksi puroa. Järvestä saa alkunsa iso joki, joka laskee lähettyvillä olevaan suureen järveen. Järven läheisyys vaikuttaa suuresti Saarijärven lajistoon.
Kalastus[muokkaa]
Järven tavallisin saalis on pienehkö ahven, mutta haukiakin on paikoitellen hyvin. Järvestä tavataan myös kuhaa, koska sen ravintokalaa kuoretta on myös järvessä. Siitä syystä taimenia ja istutettuja kirjolohiakin saadaan satunnaisesti. Suurimmiksi saarijärvellä kasvavat hauet, ja tietoja onkin jopa 5,5 kilon rajan ylittäneistä hauista.
Vinkkejä[muokkaa]
- Empä tiedä mutta tuo ahven-tasuri kelpaa isolle ahvenelle hyvin saarijärvellä. Syvänteen reunoista noussut vähän alle 1kg ahvenia.
- Muuten kokeilkaapa ihan te oikein hyvät Pro Pilkki 2 käyttäjät sitä Saarijärven alapäässä oikean puoleista poukamaa kuparipysty ja punanen toukka. Ite vetelin taimena niinku muikkua Kokkolasa keväisin!
- Vasemman puolen joesta mökin kohdalta on hyvät mahdollisuudet kirjolohiin.
- Vasemmalla ollevasta joesta sain juuri peräkkäin 932g kirren, 552g taimenen ja 621g taimenen raitalusikalla, pienen saarekkeen edestä noin keskivaiheilla joesta.
- Kuhaa voi pienellä todennäköisyydellä saada saaren alapuolelta niemen kärjestä. Vasemman joen laskukohdastakin niitä saa.
- Kuoretta saa vasemmasta purosta.
- Taktiikkavinkki: Painota kalastus ahveniin ja pilki pystypilkeillä.
Lajisto[muokkaa]
|
Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarijärvi. |
|