Ero sivun ”Ravustus” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{kehitteillä oleva artikkeli|Jatkan heti kun kerkiän.}} == '''Ravustus''' == Ravustus on Suomessa vuosisadan aikana kokenut monia huomattavia muutoksia, ja samalla on suhtautum…) |
(Artikkelin ei tarvitse alkaa otsikolla..) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{kehitteillä oleva artikkeli|Jatkan heti kun kerkiän.}} | {{kehitteillä oleva artikkeli|Jatkan heti kun kerkiän.}} | ||
| − | |||
| + | Ravustus on Suomessa vuosisadan aikana kokenut monia huomattavia muutoksia, ja samalla on suhtautuminen rapuun muuttunut ratkaisevasti. | ||
| − | + | Rapua pidettiin kansan parissa vielä 1800-luvun puolivälissä ja myöhemminkin yleisesti kaloille ja mädille vahingollisena ja kalapyydyksiä sotkevana ja haitallisena otuksena. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | Rapua pidettiin kansan parissa vielä 1800-luvun puolivälissä ja myöhemminkin yleisesti kaloille ja mädille vahingollisena | ||
| − | |||
| − | ja kalapyydyksiä sotkevana ja haitallisena otuksena. | ||
Ravustus alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälin jälkeen nopeasti lisääntyä Keski-Euroopassa voimakkaasti kasvavien rapujen takia. | Ravustus alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälin jälkeen nopeasti lisääntyä Keski-Euroopassa voimakkaasti kasvavien rapujen takia. | ||
| Rivi 15: | Rivi 9: | ||
Äyriäinen, joka oli vähän aikaisemmin harmin ja ihmetyksen aihe, havaittiinkin yllättäen taloudellisesti erittäin tuottoisan pyynnin kohteeksi. | Äyriäinen, joka oli vähän aikaisemmin harmin ja ihmetyksen aihe, havaittiinkin yllättäen taloudellisesti erittäin tuottoisan pyynnin kohteeksi. | ||
| − | Voimakkaasti laajentunutta ravustusta kohtasi vuosisadan vaihteessa paha takaisku, | + | Voimakkaasti laajentunutta ravustusta kohtasi vuosisadan vaihteessa paha takaisku, kun tuhoisa rapurutto levisi Suomeen ja hävitti tuottoisimmat rapukannat. |
| − | |||
| − | kun tuhoisa rapurutto levisi Suomeen ja hävitti tuottoisimmat rapukannat | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| + | Samalla laiminlyötiin, ei vain Suomessa vaan muissakin maissa, rapua, ravustusta ja rapukantojen hoitoa koskeva tutkimustoiminta useiksi kymmeniksi vuosiksi. | ||
| + | Vasta 1960-luvulla tapahtui asenteissa muutos.Rapua ja ravustusta koskeva tutkimus- ja koetoiminta on nopeasti laajentunut ja monipuolistunut, samoin rapuruttoa ja muita raputauteja sekä niiden torjuntaa koskevat selvitykset. | ||
== Ravustuksen kehittyminen == | == Ravustuksen kehittyminen == | ||
| − | Rapujen pyyntiä tiedetään harjoitetun jo antiikin ajoista lähtien, | + | Rapujen pyyntiä tiedetään harjoitetun jo antiikin ajoista lähtien, mutta keskiajalle asti pyynnin tarkoitus oli hankkia rapuja lääkinnälliseen käyttöön. |
| − | |||
| − | mutta keskiajalle asti pyynnin tarkoitus oli hankkia rapuja lääkinnälliseen käyttöön. | ||
Historiallisten asiakirjojen mukaan Ruotsin kuninkaalliset 1500-luvulla pääsivät ravun makuun. | Historiallisten asiakirjojen mukaan Ruotsin kuninkaalliset 1500-luvulla pääsivät ravun makuun. | ||
Versio 16. heinäkuuta 2010 kello 08.05
|
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:Jatkan heti kun kerkiän.|Tarkennus: Jatkan heti kun kerkiän.|}} |
Ravustus on Suomessa vuosisadan aikana kokenut monia huomattavia muutoksia, ja samalla on suhtautuminen rapuun muuttunut ratkaisevasti.
Rapua pidettiin kansan parissa vielä 1800-luvun puolivälissä ja myöhemminkin yleisesti kaloille ja mädille vahingollisena ja kalapyydyksiä sotkevana ja haitallisena otuksena.
Ravustus alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälin jälkeen nopeasti lisääntyä Keski-Euroopassa voimakkaasti kasvavien rapujen takia.
Äyriäinen, joka oli vähän aikaisemmin harmin ja ihmetyksen aihe, havaittiinkin yllättäen taloudellisesti erittäin tuottoisan pyynnin kohteeksi.
Voimakkaasti laajentunutta ravustusta kohtasi vuosisadan vaihteessa paha takaisku, kun tuhoisa rapurutto levisi Suomeen ja hävitti tuottoisimmat rapukannat.
Samalla laiminlyötiin, ei vain Suomessa vaan muissakin maissa, rapua, ravustusta ja rapukantojen hoitoa koskeva tutkimustoiminta useiksi kymmeniksi vuosiksi.
Vasta 1960-luvulla tapahtui asenteissa muutos.Rapua ja ravustusta koskeva tutkimus- ja koetoiminta on nopeasti laajentunut ja monipuolistunut, samoin rapuruttoa ja muita raputauteja sekä niiden torjuntaa koskevat selvitykset.
Ravustuksen kehittyminen
Rapujen pyyntiä tiedetään harjoitetun jo antiikin ajoista lähtien, mutta keskiajalle asti pyynnin tarkoitus oli hankkia rapuja lääkinnälliseen käyttöön.
Historiallisten asiakirjojen mukaan Ruotsin kuninkaalliset 1500-luvulla pääsivät ravun makuun.
Ensimmäiset ravustusta ja rapujen syöntiä koskevat tiedot ovat Suomesta 1500- ja 1600-luvuilta.
Rapujen kaupallinen pyynti alkoi yleistyä Suomessa varsinaisesti 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Rapujen kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti ja hillittömän ryöstöpyynnin ja samanaikaisesti leviävän tuhoisan rapuruton vuoksi alkoivat rapukannat ehtyä.
Rapujen myynti ulkomaille lisääntyi 1880-luvun lopulla erittäin voimakkaasti, jopa miljoona rapua vuodessa.