Ero sivun ”Pystypilkki” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
[[tiedosto:Pystypilkki.jpg|thumb|300px|]] | [[tiedosto:Pystypilkki.jpg|thumb|300px|]] | ||
| − | '''Pystypilkit''' ovat | + | '''Pystypilkit''' ovat suipon [[uistin|uistimen]] muotoisia metallinpaloja (usein kuparista tai messingistä tehtyjä), jotka nimensä mukaisesti liikutellaan siiman päässä pystyasennossa. |
| − | Pystypilkin teho perustuu sen leijaavaan- tai värisevään [[uinti]]in, joka houkuttelee paikalle [[kala|kaloja]]. | + | Pystypilkin alla on [[koukku]], useimmiten lyhyen ketjun päässä. [[koukku|Koukussa]] käytetään useimmiten syöttiä, tavallisimmin [[kärpäsentoukka|kärpäs-]] tai [[surviaisentoukka|surviaisentoukkia]]. Ketjukoukun tilalla voidaan käyttää myös värillistä maalikoukkua lyhyen ripustuksen päässä ilman syöttiä, jolloin puhutaan värikoukkupilkinnästä. |
| + | |||
| + | |||
| + | == [[Tapsipilkki]] == | ||
| + | Hyvin yleinen tapa on kiinnittää pystypilkkiin [[tapsipilkki|tapsi]] (noin 5 – 20 cm pitkä [[siima]]), jonka toisessa päässä on usein [[mormyska]]. Tapsipilkki on yksi suosituimpia tapoja käyttää pystypilkkiä, ja varsinkin [[ahven]]en kilpapilkkijät suosivat sitä. | ||
| + | |||
| + | Pystypilkin teho perustuu sen leijaavaan- tai värisevään [[uinti]]in, joka houkuttelee paikalle [[kala|kaloja]]. Syöttiä käytettäessä sen osuus kalojen houkuttelussa on merkittävä, pelkkää värikoukkua käytettäessä taas koukkuvärin sopivuus tilanteeseen ratkaisee. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| Rivi 10: | Rivi 15: | ||
* [[Tasapainopilkki]] | * [[Tasapainopilkki]] | ||
* [[Tapsipilkki]] | * [[Tapsipilkki]] | ||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | |||
| + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilkkiminen Wikipedia] | ||
[[luokka:pilkit]] | [[luokka:pilkit]] | ||
Nykyinen versio 6. kesäkuuta 2011 kello 15.24
Pystypilkit ovat suipon uistimen muotoisia metallinpaloja (usein kuparista tai messingistä tehtyjä), jotka nimensä mukaisesti liikutellaan siiman päässä pystyasennossa.
Pystypilkin alla on koukku, useimmiten lyhyen ketjun päässä. Koukussa käytetään useimmiten syöttiä, tavallisimmin kärpäs- tai surviaisentoukkia. Ketjukoukun tilalla voidaan käyttää myös värillistä maalikoukkua lyhyen ripustuksen päässä ilman syöttiä, jolloin puhutaan värikoukkupilkinnästä.
Tapsipilkki[muokkaa]
Hyvin yleinen tapa on kiinnittää pystypilkkiin tapsi (noin 5 – 20 cm pitkä siima), jonka toisessa päässä on usein mormyska. Tapsipilkki on yksi suosituimpia tapoja käyttää pystypilkkiä, ja varsinkin ahvenen kilpapilkkijät suosivat sitä.
Pystypilkin teho perustuu sen leijaavaan- tai värisevään uintiin, joka houkuttelee paikalle kaloja. Syöttiä käytettäessä sen osuus kalojen houkuttelussa on merkittävä, pelkkää värikoukkua käytettäessä taas koukkuvärin sopivuus tilanteeseen ratkaisee.
Katso myös[muokkaa]