Ero sivun ”Pikkunahkiainen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
Rivi 14: Rivi 14:
 
| laji = ''planeri''
 
| laji = ''planeri''
 
}}
 
}}
'''Pikkunahkiainen''' (''Lampetra planeri'') on 12–18 senttimetrin pituiseksi ja koko ikänsä pienissä virtaavissa vesissä elävä kala. Virtavesissä pikkunahkiaisen ja [[nahkiainen|nahkiaisen]] erottaminen toisistaan toukkavaiheessa on vaikeaa, mutta täysikasvuisena lajit erottaa siitä, että alle 18 senttimetrin pituisella nahkiaisella ei ole vielä täysin kehittynyttä mätiä tai maitia, mutta pikkunahkiaisella on. Toukkavaiheen jälkeen pikkunahkiainen ei enää syö, vaan kutee ja sen jälkeen kuolee.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkunahkiainen|Nimeke=fi.wikipedia.org|Viitattu=5.8 2010}}</ref>
+
'''Pikkunahkiainen''' (''Lampetra planeri'') on 12–18 senttimetrin pituiseksi ja koko ikänsä pienissä virtaavissa vesissä elävä kala. Virtavesissä pikkunahkiaisen ja [[nahkiainen|nahkiaisen]] erottaminen toisistaan toukkavaiheessa on vaikeaa, mutta täysikasvuisena lajit erottaa siitä, että alle 18 senttimetrin pituisella nahkiaisella ei ole vielä täysin kehittynyttä [[mäti]]ä tai [[maiti]]a, mutta pikkunahkiaisella on. Toukkavaiheen jälkeen pikkunahkiainen ei enää syö, vaan [[kutu|kutee]] ja sen jälkeen kuolee.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkunahkiainen|Nimeke=fi.wikipedia.org|Viitattu=5.8 2010}}</ref>
  
 
== Ulkonäkö ==
 
== Ulkonäkö ==
  
Pikkunahkiainen kuuluu leuattomien kalojen yläluokkaan ja on melko kaukaista sukua muille kaloille. Sen suu on pyöreä imusuu eikä sillä ole alaleukaa. Myös parilliset evät puuttuvat. [[Kiduskansi]]en sijaan nahkiaisilla on 7 erillistä pientä kidusaukkoa rivissä pään takana. <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/pikkunahkiainen|Nimeke=luontoportti.fi|Viitattu=5.8 2010}}</ref>
+
Pikkunahkiainen kuuluu leuattomien yläluokkaan ja on melko kaukaista sukua muille [[kala|kaloille]]. Sen suu on pyöreä imusuu eikä sillä ole alaleukaa. Myös parilliset [[evä]]t puuttuvat. [[Kiduskansi]]en sijaan nahkiaisilla on 7 erillistä pientä [[kidusaukko]]a rivissä pään takana. <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/pikkunahkiainen|Nimeke=luontoportti.fi|Viitattu=5.8 2010}}</ref>
  
 
== Koko ==
 
== Koko ==
  
Tuskin lyijykynän paksuinen pikkunahkiainen on harvoin yli 15 cm, meressä kasvanut nahkiainen taas on jokiin ja puroihin kutemaan vaeltaessaan yleensä yli 25 cm pitkä. Helpoimmin menevät sekaisin nahkiaisen järvimuodon jokeen kudulle noussut pieni yksilö tavallista kookkaamman pikkunahkiaisen kanssa. Tällöin hampaiden terävyys on hyvä tuntomerkki. Pikkunahkiaisen hampaat ovat tylpät ja nahkiaisen terävät. Myös pikkunahkiaisen kaksiosainen selkäevä on yhtenäisempi kuin nahkiaisella.<ref name="luontoportti"/>
+
Tuskin lyijykynän paksuinen pikkunahkiainen on harvoin yli 15 cm, [[meri|meressä]] kasvanut nahkiainen taas on [[joki]]in ja [[puro]]ihin kutemaan vaeltaessaan yleensä yli 25 cm pitkä. Helpoimmin menevät sekaisin nahkiaisen järvimuodon jokeen [[kutu|kudulle]] noussut pieni yksilö tavallista kookkaamman pikkunahkiaisen kanssa. Tällöin hampaiden terävyys on hyvä tuntomerkki. Pikkunahkiaisen hampaat ovat tylpät ja nahkiaisen terävät. Myös pikkunahkiaisen kaksiosainen [[selkäevä]] on yhtenäisempi kuin nahkiaisella.<ref name="luontoportti"/>
  
 
== Väritys ==
 
== Väritys ==
Rivi 30: Rivi 30:
 
== Levinneisyys ==
 
== Levinneisyys ==
  
Pikkunahkiaisia lötyy pienistä puroista lähes koko Suomesta, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<ref name="luontoportti"/>
+
Pikkunahkiaisia lötyy pienistä [[puro]]ista lähes koko Suomesta, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<ref name="luontoportti"/>
  
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==
  
Toukkavaiheessa se syö virran kuljettamaa detritus sekä kasvi- ja eläinplanktonia.<ref name="luontoportti"/>
+
Toukkavaiheessa se syö virran kuljettamaa detritus sekä [[kasviplankton|kasvi]]- ja [[eläinplankton]]ia.<ref name="luontoportti"/>
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
Rivi 40: Rivi 40:
 
{{Viitteet}}
 
{{Viitteet}}
 
[[luokka:nahkiaiset]]
 
[[luokka:nahkiaiset]]
 +
[[luokka: artikkelit]]

Nykyinen versio 8. helmikuuta 2011 kello 13.33

ON KAKKAPERSE
Pikkunahkiainen
Pikkunahkiainen.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if: || Yläluokka || __ || {{#if:Ympyräsuiset Cyclostomata|| Luokka || __ || Ympyräsuiset Cyclostomata {{#if: || Alaluokka || __ || {{#if:NahkiaiskalatPetromyzontiformes|| Lahko || __ || NahkiaiskalatPetromyzontiformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:NahkiaisetPetromyzontidae|| Heimo || __ || NahkiaisetPetromyzontidae {{#if:Lampetra|| Suku || __ || Lampetra {{#if:planeri|| Laji || __ || planeri

Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) on 12–18 senttimetrin pituiseksi ja koko ikänsä pienissä virtaavissa vesissä elävä kala. Virtavesissä pikkunahkiaisen ja nahkiaisen erottaminen toisistaan toukkavaiheessa on vaikeaa, mutta täysikasvuisena lajit erottaa siitä, että alle 18 senttimetrin pituisella nahkiaisella ei ole vielä täysin kehittynyttä mätiä tai maitia, mutta pikkunahkiaisella on. Toukkavaiheen jälkeen pikkunahkiainen ei enää syö, vaan kutee ja sen jälkeen kuolee.<ref>fi.wikipedia.org. {{#if:5.8 2010|Viitattu 5.8 2010|}}</ref>

Ulkonäkö[muokkaa]

Pikkunahkiainen kuuluu leuattomien yläluokkaan ja on melko kaukaista sukua muille kaloille. Sen suu on pyöreä imusuu eikä sillä ole alaleukaa. Myös parilliset evät puuttuvat. Kiduskansien sijaan nahkiaisilla on 7 erillistä pientä kidusaukkoa rivissä pään takana. <ref name=luontoportti>luontoportti.fi. {{#if:5.8 2010|Viitattu 5.8 2010|}}</ref>

Koko[muokkaa]

Tuskin lyijykynän paksuinen pikkunahkiainen on harvoin yli 15 cm, meressä kasvanut nahkiainen taas on jokiin ja puroihin kutemaan vaeltaessaan yleensä yli 25 cm pitkä. Helpoimmin menevät sekaisin nahkiaisen järvimuodon jokeen kudulle noussut pieni yksilö tavallista kookkaamman pikkunahkiaisen kanssa. Tällöin hampaiden terävyys on hyvä tuntomerkki. Pikkunahkiaisen hampaat ovat tylpät ja nahkiaisen terävät. Myös pikkunahkiaisen kaksiosainen selkäevä on yhtenäisempi kuin nahkiaisella.<ref name="luontoportti"/>

Väritys[muokkaa]

Nahkiaisen ja pikkunahkiaisenkin värityksessä on pientä eroa. Nahkiaisen vatsa on vaalea, mutta siinä on tummaa epäsäännöllistä pilkullisuutta. Pikkunahkiaisen vatsa on tasaisen vaalea.<ref name="luontoportti"/>

Levinneisyys[muokkaa]

Pikkunahkiaisia lötyy pienistä puroista lähes koko Suomesta, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<ref name="luontoportti"/>

Ravinto[muokkaa]

Toukkavaiheessa se syö virran kuljettamaa detritus sekä kasvi- ja eläinplanktonia.<ref name="luontoportti"/>

Lähteet[muokkaa]

<references />