Ero sivun ”Ounasjoki” versioiden välillä
| (8 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | == Ounasjoki == | + | {{lähteetön}} |
| + | {| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | ||
| + | | style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Joki''' | ||
| + | |- | ||
| + | ! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Ounasjoki | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Alkulähde''': Ounasjärvi, Enontekiö | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Laskupaikka''': Kemijoki, Rovaniemi | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Maat''': Suomi | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Pituus''': 299,6 km | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Lähdekorkeus''': 450 m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Valuma-alue''': 13 968 km² | ||
| + | |- | ||
| + | |} | ||
| + | '''Ounasjoki''' (''pohjoissaameksi Ovnnesjohka)'' on [[Kemijoki|Kemijoen]] suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Se on samalla myös suurin kokonaan maan rajojen sisäpuolella oleva rakentamaton [[joki]]. Sen pituus on 280 kilometriä (eräiden lähteiden mukaan 299,6 kilometriä) ja valuma-alue 13 968 km² – 27 prosenttia Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoki saa alkunsa Enontekiöllä sijaitsevasta Ounasjärvestä ja se kohtaa Kemijoen Rovaniemen kohdalla. Joella itsellään on vielä 36 sivujokea, joista merkittävimpinä mainittakoon Loukinen ja [[Meltausjoki]]. | ||
| − | + | Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa voimalaitosrakentamiselta erityislailla vuonna 1983. Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä 68 sellaista [[Koski|koskea]], joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. | |
| − | + | <googlemap lat="67.616478" lon="25.000892" type=map zoom=15> | |
| + | 67.616478,25.000892, Ounasjoki. | ||
| + | </googlemap> | ||
| − | + | Ounasjoen yläjuoksulla maasto on keskimäärin 450 metrin korkeudella ja asutus harvaa. Ensimmäiset 100 kilometriä joki on vuolas ja koskinen, ja Enontekiön alueella siihen liittyvät muun muassa sivujoet Näkkälä, Pöyris ja Käkkälö. Merkittävimpiä koskia ovat Ounasjoki-, Kurkkio-, Puksu- sekä Riikonkoski, joista viimeksi mainittu sijaitsee viisi kilometriä Kittilän kirkonkylästä yläjuoksuun. Yläjuoksu on lähestulkoon luonnontilainen ja sen vesi on niukasti humuspitoista ja vähäravinteista. Alue soveltuu erityisen hyvin virkistyskäyttöön. | |
| − | |||
| − | Ounasjoen yläjuoksulla maasto on keskimäärin 450 metrin korkeudella ja asutus harvaa. Ensimmäiset 100 kilometriä joki on vuolas ja koskinen, ja Enontekiön alueella siihen liittyvät muun muassa sivujoet Näkkälä, Pöyris ja Käkkälö. Merkittävimpiä koskia ovat | ||
Riikonkoskesta alajuoksuun mentäessä alkaa noin 25 kilometrin mittainen suvanto-osuus, jonka jälkeen seuraa jälleen useita koskia. Kittilän kohdalla jokeen liittyy [[Aakenusjoki]] ja Meltauksen kohdalla [[Meltausjoki]]. Veden laatu on alajuoksulla lievästi ravinteiden kuormittama mutta edelleen melko vähäravinteinen. | Riikonkoskesta alajuoksuun mentäessä alkaa noin 25 kilometrin mittainen suvanto-osuus, jonka jälkeen seuraa jälleen useita koskia. Kittilän kohdalla jokeen liittyy [[Aakenusjoki]] ja Meltauksen kohdalla [[Meltausjoki]]. Veden laatu on alajuoksulla lievästi ravinteiden kuormittama mutta edelleen melko vähäravinteinen. | ||
Ounasjoen alueella esiintyy lähes kaikkia Pohjois-Suomen makeanveden kalalajeja. Suurimpana uhkana jokiympäristölle ovat olleet uiton aikaiset perkaukset, joiden aiheuttamia haittoja on 1990-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan. Ounasjoki on usein mainittu Suomen parhaaksi kalajoeksi. | Ounasjoen alueella esiintyy lähes kaikkia Pohjois-Suomen makeanveden kalalajeja. Suurimpana uhkana jokiympäristölle ovat olleet uiton aikaiset perkaukset, joiden aiheuttamia haittoja on 1990-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan. Ounasjoki on usein mainittu Suomen parhaaksi kalajoeksi. | ||
| + | Yleisin saaliskala Ounasjoella on harjus, joiden kannat näyttäisivät olevan paranemaan päin. Taimen on myös normaali saaliskala Ounasjoella. Saaliiksi on saatu jopa 9 kilon taimenia, jotka tutkimuksissa on todettu olevan Ounasjoen omaa alkuperäiskantaa. Kalakantaa hoidetaan harjuksen, siian ja taimenen poikasistutuksin ja pyyntikokoisin taimenistutuksin. | ||
==Kalalajit== | ==Kalalajit== | ||
| − | + | *[[Ahven]] | |
| − | + | *[[Hauki]] | |
| − | + | *[[Harjus]] | |
| − | + | *[[Kirjolohi]] | |
| − | + | *[[Salakka]] | |
| − | + | *[[Seipi]] | |
| − | + | *[[Siika]] | |
| − | + | *[[Särki]] | |
| + | *[[Taimen]] | ||
| + | [[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]] | ||
[[Luokka:Suomen joet]] | [[Luokka:Suomen joet]] | ||
Nykyinen versio 3. marraskuuta 2012 kello 14.35
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
| Joki |
| Ounasjoki |
|---|
| Alkulähde: Ounasjärvi, Enontekiö |
| Laskupaikka: Kemijoki, Rovaniemi |
| Maat: Suomi |
| Pituus: 299,6 km |
| Lähdekorkeus: 450 m |
| Valuma-alue: 13 968 km² |
Ounasjoki (pohjoissaameksi Ovnnesjohka) on Kemijoen suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Se on samalla myös suurin kokonaan maan rajojen sisäpuolella oleva rakentamaton joki. Sen pituus on 280 kilometriä (eräiden lähteiden mukaan 299,6 kilometriä) ja valuma-alue 13 968 km² – 27 prosenttia Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoki saa alkunsa Enontekiöllä sijaitsevasta Ounasjärvestä ja se kohtaa Kemijoen Rovaniemen kohdalla. Joella itsellään on vielä 36 sivujokea, joista merkittävimpinä mainittakoon Loukinen ja Meltausjoki.
Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa voimalaitosrakentamiselta erityislailla vuonna 1983. Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä 68 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti.
<googlemap lat="67.616478" lon="25.000892" type=map zoom=15> 67.616478,25.000892, Ounasjoki. </googlemap>
Ounasjoen yläjuoksulla maasto on keskimäärin 450 metrin korkeudella ja asutus harvaa. Ensimmäiset 100 kilometriä joki on vuolas ja koskinen, ja Enontekiön alueella siihen liittyvät muun muassa sivujoet Näkkälä, Pöyris ja Käkkälö. Merkittävimpiä koskia ovat Ounasjoki-, Kurkkio-, Puksu- sekä Riikonkoski, joista viimeksi mainittu sijaitsee viisi kilometriä Kittilän kirkonkylästä yläjuoksuun. Yläjuoksu on lähestulkoon luonnontilainen ja sen vesi on niukasti humuspitoista ja vähäravinteista. Alue soveltuu erityisen hyvin virkistyskäyttöön.
Riikonkoskesta alajuoksuun mentäessä alkaa noin 25 kilometrin mittainen suvanto-osuus, jonka jälkeen seuraa jälleen useita koskia. Kittilän kohdalla jokeen liittyy Aakenusjoki ja Meltauksen kohdalla Meltausjoki. Veden laatu on alajuoksulla lievästi ravinteiden kuormittama mutta edelleen melko vähäravinteinen.
Ounasjoen alueella esiintyy lähes kaikkia Pohjois-Suomen makeanveden kalalajeja. Suurimpana uhkana jokiympäristölle ovat olleet uiton aikaiset perkaukset, joiden aiheuttamia haittoja on 1990-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan. Ounasjoki on usein mainittu Suomen parhaaksi kalajoeksi. Yleisin saaliskala Ounasjoella on harjus, joiden kannat näyttäisivät olevan paranemaan päin. Taimen on myös normaali saaliskala Ounasjoella. Saaliiksi on saatu jopa 9 kilon taimenia, jotka tutkimuksissa on todettu olevan Ounasjoen omaa alkuperäiskantaa. Kalakantaa hoidetaan harjuksen, siian ja taimenen poikasistutuksin ja pyyntikokoisin taimenistutuksin.