Ero sivun ”Oulujärvi” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| sijainti = Kajaani, Paltamo, Vaala | | sijainti = Kajaani, Paltamo, Vaala | ||
| valtio = Suomi | | valtio = Suomi | ||
| − | | kuva = | + | | kuva = Oulujarvi.png |
| kuvateksti = Oulujärven sijainti | | kuvateksti = Oulujärven sijainti | ||
| pinta-ala = 928 km² | | pinta-ala = 928 km² | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 14.10
Oulujärvi, "Kainuun meri", on järvi, joka sijaitsee läntisessä Kainuussa Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kunnissa. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi Saimaan, Päijänteen ja Inarijärven jälkeen. Sen pinta-ala on 928 neliökilometriä ja keskisyvyys 7 metriä, joten järvi on suomalaiseksikin suurjärveksi huomattavan matala (Suomen järvet ovat yleensäkin matalia). Oulujärven rannat ovat uimareille sopivia eli loivia ja hiekkaisia. Vesi on happipitoista ja puhdasta, mikä tarjoaa ihanteellisen lisääntymisympäristön monille vedeneläville.
<googlemap lat="64.311349" lon="27.290039" type=map zoom=10> 64.311349,27.290039, Oulujärvi. </googlemap>
Oulujärvi sijaitsee kahden suuren maisema-alueen rajalla: järven itäisiltä rannoilta kohoaa korkea kainuulainen vaaramaisema, mutta lännessä avautuu Pohjanmaan lakeus.
Oulujärven vedenkorkeutta säännöstellään, mutta siitä huolimatta kala- ja lintukanta on erittäin runsas.
Vesistö[muokkaa]
Oulujärveen laskee kaksi valuma-alueeltaan laaja ja virtaamaltaan suurta jokea, Kajaaninjoki ja Kiehimänjoki. Oulujärven vedet virtaavat Oulujoen kautta Perämereen. Oulujärven vesistö oli aikoinaan merkittävä kulkureitti, vaikka sen joet olivatkin vaikeakulkuisia.
Oulujärvi jakaantuu kolmeen järvenselkään. Läntinen osa on Niskanselkä, keskiosa Ärjänselkä ja itäosa Paltaselkä. Ärjänselkä on Suomen suurin sisävesiselkiä: vastaranta saattaa kadota veneilijältä näkymättömiin ja tuulen noustessa aallokko käy merelliseksi.
Oulujärven yleisimmät kalat ovat muikku, kuha, järvitaimen, hauki, siika ja norssi. Kuhaa ja taimenta saadaan voimayhtiöiden velvoiteistutuksista. Oulujärven jokien varsilla esiintyy jokihelmisimpukoita eli raakkuja, jotka ovat huomattavasti vähentyneet, mutteivät hävinneet kokonaan.
Oulujärvellä alueella tavataan vuosittain 150 eri pesivää lintulajia.
Kasvisto[muokkaa]
Järveä ympäröivä puusto koostuu pääasiassa havumetsästä eli männyistä ja kuusista. Marjoista alueella esiintyy pääasiassa puolukkaa ja mustikkaa. Niiden lisäksi jollain alueilla esiintyy lakkaa, karpaloa ja vadelmaa.
Saaret[muokkaa]
Saaria on useita. Saarista selvästi suurin on Manamansalo, joka on suurimmaksi osaksi hiekkakangasta ja sen vuoksi hiekkarantojen ympäröimä. Manamansalo on myös merkittävä lomakohde Oulujärvellä, ja siellä sijaitsee Kassu Halosen taidetalo.
Oulunjärven huomattavimmat saaret ovat Hevossaari, Iso-Kaattari, Honkinen, Kaarresalo, Karhusaari, Koljolansaari, Kuostonsaari, Käkisaari, Manamansalo, Mulkkusaaret, Reimiluoto, Tevä, Toukka, Uupunut, Ykspisto ja Ärjä.
Oulujärven historia ja siihen liittyviä tarinoita[muokkaa]
Vanhimmat asutuksen jäljet Oulujärven rannoilta on löydetty Paltamosta. Kuitenkaan tämän ajan ihmiset eivät asuttaneet Oulujärveä, vaan sitä edeltänyttä Ancylusjärveä, joka tulvi Pohjanmereen 9 000 vuotta sitten. Vasta tällöin Oulujärvi erottui omaksi altaakseen. Suurin osa löydöistä on kampakeraamiselta ajalta säilyneitä työkaluja ja veistoksia.
Noin vuonna 1 000 jaa. alueelle saapui lappalaisia asuttajia, joiden jälkeen saapuivat karjalaiset ja liminkalaiset. Lappalaisten ajoilta on havaittavissa yhä useita kivimuodostelmia ja outoja paikannimiä.
Oulujärven rannoilla kuulee paljon järveen ja sen ranta-asukkaisiin liittyviä tarinoita. Yksi tunnetuimmista tarinoista koskee Manamansalon kirkon kelloa ja sen jälkisoittoa. Vienalaisten ryöstöretkien melskeissä putosi Manamansalon kirkon kello Oulujärveen. Sopivissa tilanteissa, tarinan mukaan, kumisee kello vieläkin järven pohjassa. Venäjältä on Solovetskin luostarista kuitenkin paikallistettu kello, joka todennäköisesti on kyseinen ryöstösaaliiksi joutunut kello.
1860-luvulla Oulujärvellä riehuivat myös Suomen sisävesien ainoat merirosvot, Kiveksen veljeksinä tunnetut järvirosvot. Nämä isokokoiset ja kaikkien pelkäämät miehet ryöstelivät järvellä liikkuneita tervansoutajia ja matkalaisia, ja saivat Robin Hoodin maineen, koska he jakoivat osan saaliistaan kotikylänsä Kivesjärven asukkaille. Tämän vuoksi kesti useita vuosia, ennen kuin Kiveksen veljekset saatiin vastuuseen teoistaan vuonna 1867. Veljekset tuomittiin raipparangaistukseen, ja sen kärsittyään he katosivat järveltä.
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Oulujärvi.fi
- Heikkinen, R. 2007. Avara Oulujärvi. Elämää Oulujärvellä ja sen rantamilla. 237 s. ISBN 9789529200092