Ero sivun ”Niemisjärvet” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 13: Rivi 13:
 
== Vinkkejä ==
 
== Vinkkejä ==
  
*Niemisjärviltä tulee hyvin kalaa, jos menee siihen missä se keskimmäinen järvi liittyy siihen alimpaan niin siitä kohdasta keskemmälle  sinne syvänteen reunaan ja pilkkii raitalusikalla eli räsäsellä niin siitä pitäis nousta paljon kirjolohia puronieriöitä ja taimenia.
+
*Niemisjärviltä tulee hyvin kalaa, jos menee siihen missä se keskimmäinen järvi liittyy siihen alimpaan niin siitä kohdasta keskemmälle  sinne syvänteen reunaan ja pilkkii [[Raitalusikka|raitalusikalla eli räsäsellä]] niin siitä pitäis nousta paljon kirjolohia, puronieriöitä ja taimenia.
  
 
*Toinen hyvä paikka on ylemmän järven syvänteen alusta siitä syvänteen reunasta. Muutenkin kannattaa koluta räsäsellä syvänteet läpi. Takuu varma kalasaalis on kyllä siinä puron edustalla.
 
*Toinen hyvä paikka on ylemmän järven syvänteen alusta siitä syvänteen reunasta. Muutenkin kannattaa koluta räsäsellä syvänteet läpi. Takuu varma kalasaalis on kyllä siinä puron edustalla.
Rivi 21: Rivi 21:
 
*Ylemmän järven vasemmat syvänteen reunat ovat hyviä suuren kirjolohen pilkintä paikkoja joissa katkeaa helposti ohuempi siima.
 
*Ylemmän järven vasemmat syvänteen reunat ovat hyviä suuren kirjolohen pilkintä paikkoja joissa katkeaa helposti ohuempi siima.
  
*Alimmaisen järven puron suulta tulee hyvin puronieriää ja kirjolohta. Samasta järvestä ihan syvältä saatttaa saaha isompaa kirjolohta, taimenta sekä haukea. Pilkkeinä räsästä tai nilsua.
+
*Alimmaisen järven puron suulta tulee hyvin puronieriää ja kirjolohta. Samasta järvestä ihan syvältä saattaa saaha isompaa kirjolohta, taimenta sekä haukea. Pilkkeinä räsästä tai nilsua.
 +
 
 +
*[[Syystalvi|Syystalvella]] ehdottomasti parhaimpiin pilkkeihin kuuluu [[Vihertävä mikrotasapaino|micro-tasuri]].
  
 
== Lajisto ==
 
== Lajisto ==

Versio 19. lokakuuta 2012 kello 22.56

Niemisjärvien info
Niemisjärvien syvyyskartta

Vesistön kuvaus pelissä

Niemisjärvet koostuvat kolmesta toisiinsa liittyvästä järvestä. Ne ovat myös varsin syviä, joten kaloilla on tilaa piiloutua eri syvyyksiin.

Kalastus

Niemisjärvet ovat istutusjärviä, joten kalastus painottuukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myös siikoja, joskus isojakin. Myös isoja haukia on seassa.

Vinkkejä

  • Niemisjärviltä tulee hyvin kalaa, jos menee siihen missä se keskimmäinen järvi liittyy siihen alimpaan niin siitä kohdasta keskemmälle sinne syvänteen reunaan ja pilkkii raitalusikalla eli räsäsellä niin siitä pitäis nousta paljon kirjolohia, puronieriöitä ja taimenia.
  • Toinen hyvä paikka on ylemmän järven syvänteen alusta siitä syvänteen reunasta. Muutenkin kannattaa koluta räsäsellä syvänteet läpi. Takuu varma kalasaalis on kyllä siinä puron edustalla.
  • Lähtöpaikan alapuolelta purosta oikealle syvänteeseen hyvä kirjolohi ja puronieriä paikka. Paikasta myös satunnaisia taimenia.
  • Ylemmän järven vasemmat syvänteen reunat ovat hyviä suuren kirjolohen pilkintä paikkoja joissa katkeaa helposti ohuempi siima.
  • Alimmaisen järven puron suulta tulee hyvin puronieriää ja kirjolohta. Samasta järvestä ihan syvältä saattaa saaha isompaa kirjolohta, taimenta sekä haukea. Pilkkeinä räsästä tai nilsua.

Lajisto


Propilkki 2:n vesistöt
Haapolahti | Haukilahti | Hossalaislammet | Iso-Ruuhijärvi | Iso-Söimi | Jormuanlahti | Kivijoki | Koivusaaren matalikko | Kolmisoppi | Korpipuro | Kortejärvi | Kuikansalmi | Kuopionlahti | Lahnalammet | Lehmilampi | Linlonlahti | Lokkiluoto | Meri | Metsälampi | Muddusjärvi
Mustalampi | Mäntylahti | Niemisjärvet | Pieni Särkinen | Pitkälampi pp2 | Pohjalampi | Rautupuro | Räväjärvi | Saarijärvi | Savilahti | Siika-Valkeinen | Siikakoski | Surrinlampi | Särkijärvi | Taivallampi | Telkänlampi | Ullavanjärvi |Venetjoen tekojärvi | Viitalampi | Vuolasniva | Vuontele (pp2)