Ero sivun ”Neliviiksimade” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Tuntomerkit == | == Tuntomerkit == | ||
| − | Neliviiksimade on pitkäruumiinen pohjalla elävä kala. Sen peräaukko on noin puolessavälissä ruumista, sen takana oleva pyrstö sivuilta litistynyt ja näyttää vielä litteämmältä eväreunuksen takia. | + | Neliviiksimade on pitkäruumiinen pohjalla elävä kala. Sen peräaukko on noin puolessavälissä ruumista, sen takana oleva [[pyrstö]] sivuilta litistynyt ja näyttää vielä litteämmältä eväreunuksen takia. [[Selkäevä]]n etummainen osa on lyhyt ja matalahko. Sen ensimmäinen eväruoto on paljon pidempi, kuin muut. Selkäevän taaempi osa on hyvin pitkä. Pyrstöevä on selvästi erottuva ja pyöreäpäinen. Vatsaevät ovat aivan kurkussa rintaevien edellä. Iho on limainen ja peittää [[suomu]]t niin ettei niitä paljaalla silmällä näe. |
Sen koko on yleensä 20-30cm<ref name=portti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/neliviiksimade|Nimeke=www.luontoportti.fi/kalat/neliviiksimade}}</ref> | Sen koko on yleensä 20-30cm<ref name=portti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/neliviiksimade|Nimeke=www.luontoportti.fi/kalat/neliviiksimade}}</ref> | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Neliviiksimade kutee meren syvyyksissä helmikuusta elokuuhun. Pohjan laadulla ei ole merkitystä, koska mäti kelluu. Suomen merialueella laji ei lisäänny.<ref name="portti"/> | Neliviiksimade kutee meren syvyyksissä helmikuusta elokuuhun. Pohjan laadulla ei ole merkitystä, koska mäti kelluu. Suomen merialueella laji ei lisäänny.<ref name="portti"/> | ||
| − | == Levinneisyys ja | + | == Levinneisyys ja elinympäristö == |
[[itämeri|Itämeressä]] sitä tavataan pääasissa Gotlannin eteläpuolisilla syvänteillä. Suomessa saadut neliviiksimateet ovat tulleet [[silakka|silakan]] pohja[[troolaus|troolauksen]] yhteydessä.<ref name="saura"/> | [[itämeri|Itämeressä]] sitä tavataan pääasissa Gotlannin eteläpuolisilla syvänteillä. Suomessa saadut neliviiksimateet ovat tulleet [[silakka|silakan]] pohja[[troolaus|troolauksen]] yhteydessä.<ref name="saura"/> | ||
Nykyinen versio 15. joulukuuta 2010 kello 21.31
Neliviiksimade (Enchelyopus cimbrius) on Pohjois-Atlantin syvänteissä elävä mademainen kala.<ref name=saura>Saura, Ari ; Varjo, Markku.; 2009, Kalat suomen luonnossa, ISBN 9789511233640. Keuruu Otava.</ref>
Tuntomerkit[muokkaa]
Neliviiksimade on pitkäruumiinen pohjalla elävä kala. Sen peräaukko on noin puolessavälissä ruumista, sen takana oleva pyrstö sivuilta litistynyt ja näyttää vielä litteämmältä eväreunuksen takia. Selkäevän etummainen osa on lyhyt ja matalahko. Sen ensimmäinen eväruoto on paljon pidempi, kuin muut. Selkäevän taaempi osa on hyvin pitkä. Pyrstöevä on selvästi erottuva ja pyöreäpäinen. Vatsaevät ovat aivan kurkussa rintaevien edellä. Iho on limainen ja peittää suomut niin ettei niitä paljaalla silmällä näe.
Sen koko on yleensä 20-30cm<ref name=portti>www.luontoportti.fi/kalat/neliviiksimade. {{#if:|Viitattu |}}</ref>
Sillä on neljä viiksisäiettä<ref name="saura"/>, alaleuan alla on yksi ja kuonossa kolme.<ref name="portti"/>
Väritys[muokkaa]
Neliviiksimateen selkäpuoli on ruskea ja vatsapuoli hopeanharmaa. Pyrstöosassa on joskus epäsäännöllisiä tummia pilkkuja. Evät ovat sinertävät, perä- ja pyrstöevän takapäät ovat usein tummat <ref name="portti"/>
Kuteminen[muokkaa]
Neliviiksimade kutee meren syvyyksissä helmikuusta elokuuhun. Pohjan laadulla ei ole merkitystä, koska mäti kelluu. Suomen merialueella laji ei lisäänny.<ref name="portti"/>
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa]
Itämeressä sitä tavataan pääasissa Gotlannin eteläpuolisilla syvänteillä. Suomessa saadut neliviiksimateet ovat tulleet silakan pohjatroolauksen yhteydessä.<ref name="saura"/>
Neliviiksimateet elävät varsin syvällä, jopa 550 metrissä. Matalimmillaan sen elinalue on 20 metrissä.<ref name="portti"/>
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
<references />