Ero sivun ”Monnit” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} | {{lähteetön}} | ||
'''Monnikalat''' (''Siluriformes'') ovat pääosin lämpimien vesien asukkaita. Lajirunsaus on suurimmillaan trooppisilla alueilla Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. | '''Monnikalat''' (''Siluriformes'') ovat pääosin lämpimien vesien asukkaita. Lajirunsaus on suurimmillaan trooppisilla alueilla Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. | ||
| − | Napoja kohden siiryttäessä lajien määrä pienenee nopeasti eikä monneja esiinny ollenkaan arktisilla vesistöissä. Euroopassakin on ainoastaan kaksi alkuperäistä monnikalaa. Monni ja [[Kreikanmonni]] (Silurus Aristotelis), joka elää vain Akhelóosjoessa Länsi-Kreikassa. Vuosittain kuvataan tieteelle uusina 20-30 lajia. | + | Napoja kohden siiryttäessä lajien määrä pienenee nopeasti eikä monneja esiinny ollenkaan arktisilla vesistöissä. Euroopassakin on ainoastaan kaksi alkuperäistä monnikalaa. [[Monni]] ja [[Kreikanmonni]] (Silurus Aristotelis), joka elää vain Akhelóosjoessa Länsi-Kreikassa. Vuosittain kuvataan tieteelle uusina 20-30 lajia. |
| − | Monnilajien todellinen määrä ylittää todennäköisesti 3000. Monnikalat muodostavat yhdessä karppikalojen, tetrakalojen ja veitsikalojen kanssa ylälahkon Ostariophysi. Näiden lahkojen yhteinen piirre on Weberin luut, jotka yhdistävät [[sisäkorva]]n [[uimarakko]]on. Niiden ansiosta tämän lahkon kalat pystyvät aistimaan ääniä toisia kaloja paremmin. Yhteistä kaikille monneille ovat paljas, | + | Monnilajien todellinen määrä ylittää todennäköisesti 3000. Monnikalat muodostavat yhdessä [[karppikalat|karppikalojen]], [[tetrakalat|tetrakalojen]] ja [[vaitsikalat|veitsikalojen]] kanssa ylälahkon [[Ostariophysi]]. Näiden lahkojen yhteinen piirre on [[Weberin luut]], jotka yhdistävät [[sisäkorva]]n [[uimarakko]]on. Niiden ansiosta tämän lahkon kalat pystyvät aistimaan ääniä toisia kaloja paremmin. Yhteistä kaikille monneille ovat paljas, [[suomu]]ton iho ja suun ympärillä olevat [[viiksisäikeet]]. Iho on usein paksuuntunut. Monien heimojen edustajilla on ihonsuojaksi kehittyneitä [[luulevy]]jä. Viiksisäikeiden määrä vaihtelee yhdestä neljään pariin, ja ne voivat olla hyvinkin pitkä. Yksiviiksi pari sijaitsee ylä-ja muut alaleuassa. Viiksisäikeitä käytetään ruuan etsimiseen että suunnistamiseen pohjakoloissa ja sameissa vesissä. Niissä on myös runsaasti makuaistinsoluja helpottamassa särpimen löytymistä. Monet [[monni]]lajit tulevat toimeen vähähappisissa, likaisissa tai sameissa vesissä. |
| + | |||
| + | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
*[[:Luokka: Monnit]] | *[[:Luokka: Monnit]] | ||
[[luokka:kalasuvut]] | [[luokka:kalasuvut]] | ||
Nykyinen versio 8. maaliskuuta 2013 kello 10.37
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Monnikalat (Siluriformes) ovat pääosin lämpimien vesien asukkaita. Lajirunsaus on suurimmillaan trooppisilla alueilla Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Napoja kohden siiryttäessä lajien määrä pienenee nopeasti eikä monneja esiinny ollenkaan arktisilla vesistöissä. Euroopassakin on ainoastaan kaksi alkuperäistä monnikalaa. Monni ja Kreikanmonni (Silurus Aristotelis), joka elää vain Akhelóosjoessa Länsi-Kreikassa. Vuosittain kuvataan tieteelle uusina 20-30 lajia. Monnilajien todellinen määrä ylittää todennäköisesti 3000. Monnikalat muodostavat yhdessä karppikalojen, tetrakalojen ja veitsikalojen kanssa ylälahkon Ostariophysi. Näiden lahkojen yhteinen piirre on Weberin luut, jotka yhdistävät sisäkorvan uimarakkoon. Niiden ansiosta tämän lahkon kalat pystyvät aistimaan ääniä toisia kaloja paremmin. Yhteistä kaikille monneille ovat paljas, suomuton iho ja suun ympärillä olevat viiksisäikeet. Iho on usein paksuuntunut. Monien heimojen edustajilla on ihonsuojaksi kehittyneitä luulevyjä. Viiksisäikeiden määrä vaihtelee yhdestä neljään pariin, ja ne voivat olla hyvinkin pitkä. Yksiviiksi pari sijaitsee ylä-ja muut alaleuassa. Viiksisäikeitä käytetään ruuan etsimiseen että suunnistamiseen pohjakoloissa ja sameissa vesissä. Niissä on myös runsaasti makuaistinsoluja helpottamassa särpimen löytymistä. Monet monnilajit tulevat toimeen vähähappisissa, likaisissa tai sameissa vesissä.