Muokataan sivua Meritaimen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Meritaimen lisääntyy joissa ja puroissa. Kutuaika on myöhään syksyllä loka-marraskuussa. Syntymänsä jälkeen taimen kasvaa yleensä keskimäärin kaksi vuotta virtaavassa vedessä. Tämän jälkeen se vaeltaa [[Meri|mereen]], josta palaa keskimäärin yhden-kolmen vuoden kuluttua kutemaan kotijokeensa. Merivaelluksen aikana taimen kasvaa hurjaa vauhtia, sillä s[[luokka:suomalaiset kalalajit]]e käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten [[kolmipiikki]]ä, [[silakka]]a ja [[kilohaili]]a. Meritaimen kutee yleensä samaan jokeen, jossa se on syntynyt. Kudun jälkeen se lähtee uudelle syönnösvaellukselle mereen tai kuolee. | Meritaimen lisääntyy joissa ja puroissa. Kutuaika on myöhään syksyllä loka-marraskuussa. Syntymänsä jälkeen taimen kasvaa yleensä keskimäärin kaksi vuotta virtaavassa vedessä. Tämän jälkeen se vaeltaa [[Meri|mereen]], josta palaa keskimäärin yhden-kolmen vuoden kuluttua kutemaan kotijokeensa. Merivaelluksen aikana taimen kasvaa hurjaa vauhtia, sillä s[[luokka:suomalaiset kalalajit]]e käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten [[kolmipiikki]]ä, [[silakka]]a ja [[kilohaili]]a. Meritaimen kutee yleensä samaan jokeen, jossa se on syntynyt. Kudun jälkeen se lähtee uudelle syönnösvaellukselle mereen tai kuolee. | ||
| − | Meritaimenjokien määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti perkausten, | + | Meritaimenjokien määrä on vähentynyt [[Suomi|Suomessa]] huomattavasti perkausten, [[vesivoima]]laitosten, vedenlaadun huononemisen ja [[Ylikalastus|liiallisen pyynnin]] takia. Nykyään ollaan kuitenkin alettu pikkuhiljaa ymmärtämään aiemmin tehdyt virheet ja taimenjokia ollaan ennallistamassa lähemmäs luonnollista tilaansa, jossa ne aiemmin, hyvään aikaan ovat olleet. Kuitenkin esimerkiksi [[Itämeri|Itämereen]] [[Tornionjoki|Torniojoesta]] vaeltavalla taimenkannalla on melkoisia vaikeuksia selvitä kutemaan edes yhden kerran elämässään merellä sekä joessa tapahtuvan tehokkaan pyynnin takia. |
| − | Suomenlahteen laskeva | + | [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] laskeva [[Inkoo]]n [[Ingarskilanjoki]] oli vuonna 2006 ainoa Suomen rannikon joki, jossa taimenen poikastuotanto oli nousussa Ingarskilanjoen taimenkannan alkuperästä on vaihtelevia mielipiteitä, mutta sitä on tutkittu muun muassa [[DNA-analyysi|DNA-analyysein.]] |
Suomessa elää viisi eri meritaimenkantaa. | Suomessa elää viisi eri meritaimenkantaa. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
* [[Tornionjoki]], yhdistelmä (TOR) | * [[Tornionjoki]], yhdistelmä (TOR) | ||
| − | == | + | ==Lisätietoja== |
* [http://webhotel.hilimanet.net/~rktl/pdf/meritaimenIJO.pdf Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Viljelykantarekisteri: Iijoki] | * [http://webhotel.hilimanet.net/~rktl/pdf/meritaimenIJO.pdf Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Viljelykantarekisteri: Iijoki] | ||