Ero sivun ”Meri” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
(7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Meri''' on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia [[järvi]]ä, kuten [[Kaspianmeri|Kaspianmerta]]. Meriä tutkii [[meritiede]]. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen [[valtameri|valtamerta]]: [[Tyyni valtameri]], [[Atlantin valtameri]] ja [[Intian valtameri]] sekä usein mukaan luetut [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoinen]] ja [[Eteläinen jäämeri]]. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten [[Välimeri]], saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi [[Pohjanmeri]]) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi [[Itämeri]]).
+
{{tämä artikkeli|kertoo vesialueesta, voit katsoa sanan muita merkityksiä [[Meri (täsmennyssivu)|Täsmennyssivulla]]}}
 +
 
 +
'''Meri''' on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia [[järvi]]ä, kuten Kaspianmerta. Meriä tutkii meritiede. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen valtamerta: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri sekä usein mukaan luetut Pohjoinen -ja Eteläinen jäämeri. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten [[Välimeri]], saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi [[Pohjanmeri]]) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi Itämeri).
  
 
[[Merivesi|Meriveden]] suolapitoisuus on valtamerissä noin 3,5 %, mutta esimerkiksi Itämeren [[murtovesi|murtovedessä]] vain 1–2 %.
 
[[Merivesi|Meriveden]] suolapitoisuus on valtamerissä noin 3,5 %, mutta esimerkiksi Itämeren [[murtovesi|murtovedessä]] vain 1–2 %.
Rivi 20: Rivi 22:
 
=== Pohjoinen jäämeri ===
 
=== Pohjoinen jäämeri ===
  
Pohjoinen jäämeri on suuri merialue, joka kattaa [[Atlantin valtameri|Atlantin valtameren]] pohjoisosan yltäen aina [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Pohjois-Aasia]]n kautta [[Beringinsalmi|Beringinsalmelle]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi [[jää]]ssä vuodet ympäriinsä.
+
Pohjoinen jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä.
  
[[Aasia]]n puolella mereen laskevat [[siperia]]laiset joet [[Ob]], [[Jenisei]] ja [[Lena]] ja Pohjois-Amerikan puolelta [[Mackenzie (joki)|Mackenzie]], [[Back (joki)|Back]] ja [[Coppermine (joki)|Coppermine]].
+
Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine]
  
Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja [[pohjoisnapa|pohjoisnavan]] välissä ja [[Venäjä]]n omistamat [[Novaja Zemlja]] ja [[Frans Joosefin maa]].
+
Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa.
  
 
=== Eteläinen jäämeri ===
 
=== Eteläinen jäämeri ===
  
Eteläinen jäämeri on [[Etelämanner]]ta ympäröivä [[valtameri]]. Sen erottaa muista valtameristä [[Länsituulten virta]]. Meren pinta-ala on 20 327 km² ja rantaviivaa on 17 968 km. Meren syvin kohta on 7 235 metriä.
+
Eteläinen jäämeri on Etelämannerta ympäröivä valtameri. Sen erottaa muista valtameristä Länsituulten virta. Meren pinta-ala on 20 327 km² ja rantaviivaa on 17 968 km. Meren syvin kohta on 7 235 metriä.
  
 
== Merien vaikutus ==
 
== Merien vaikutus ==
Meret vaikuttavat suunnattomasti alueen luontoon ja ihmisiin. Meristä aiheutuva ilmiö on vuorovesi, joka paikallisesti voi olla erittäin merkittävä muutos. Merivirrat vaikuttavat ilmastoon vielä kaukana merestäkin. Tunnetuin merivirta lienee [[Golfvirta]]. [[El Nino]] on ilmiö joka vaikuttaa laajalti eteläisen pallonpuoliskon sääoloihin.
+
Meret vaikuttavat suunnattomasti alueen luontoon ja ihmisiin. Meristä aiheutuva ilmiö on vuorovesi, joka paikallisesti voi olla erittäin merkittävä muutos. Merivirrat vaikuttavat ilmastoon vielä kaukana merestäkin. Tunnetuin merivirta lienee Golfvirta. El Nino on ilmiö joka vaikuttaa laajalti eteläisen pallonpuoliskon sääoloihin.
  
 
=== Vuorovesi ===
 
=== Vuorovesi ===
'''[[Vuorovesi|Vuorovedeksi]]''' kutsutaan [[Kuu]]n ja Auringon vetovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Todellisuudessa tällainen malli ei selitä havaittuja vuorovesiä, vaan mukaan on otettava muita tekijöitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi.
+
'''Vuorovesi|Vuorovedeksi''' kutsutaan Kuun ja Auringon vetovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Todellisuudessa tällainen malli ei selitä havaittuja vuorovesiä, vaan mukaan on otettava muita tekijöitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi.
  
 
=== Merivirta ===
 
=== Merivirta ===
'''[[Merivirta]]''' on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Golfvirta on lämmin merivirta. Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Myös Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus.
+
'''Merivirta''' on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Golfvirta on lämmin merivirta. Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Myös Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus.
  
 
== Katso myös ==
 
== Katso myös ==
Rivi 45: Rivi 47:
  
 
* [http://www.oceansatlas.org/index.jsp YK:n meriatlas] {{en}}
 
* [http://www.oceansatlas.org/index.jsp YK:n meriatlas] {{en}}
 +
 +
[[luokka:kalapaikat]]

Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2010 kello 20.53

Tämä artikkeli kertoo vesialueesta, voit katsoa sanan muita merkityksiä Täsmennyssivulla

Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia järviä, kuten Kaspianmerta. Meriä tutkii meritiede. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen valtamerta: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri sekä usein mukaan luetut Pohjoinen -ja Eteläinen jäämeri. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten Välimeri, saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi Pohjanmeri) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi Itämeri).

Meriveden suolapitoisuus on valtamerissä noin 3,5 %, mutta esimerkiksi Itämeren murtovedessä vain 1–2 %.

Merialueet[muokkaa]

Tyynimeri[muokkaa]

Tyynimeri eli Iso valtameri on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä. Se peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Maapallon syvin kohta Mariaanien hauta, 10 920 m, sijaitsee Tyynessämeressä. Pohjois-eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä-länsisuunnassa noin 19 800 km. Tyynessämeressä sijaitsee noin 25 000 saarta.

Tyynenmeren veden lämpötila vaihtelee napa-alueiden läheisten osien noin nollasta asteesta päiväntasaajan 25–30 celsiusasteeseen. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyvä El Niño-sääilmiö.

Atlantin valtameri[muokkaa]

Atlantin valtameri on Maapallon toiseksi suurin valtameri. Atlantin valtameri sijaitsee Euroopan, Amerikan ja Afrikan välissä. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Nimi tulee Kreikan mytologiasta ja tarkoittaa "Atlaksen merta". Meren syvin kohta on Puerto Ricon hauta, 8 605 metriä.


Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka kattaa n. 20 % maapallon pinta-alasta.

Pohjoinen jäämeri[muokkaa]

Pohjoinen jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä.

Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine]

Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa.

Eteläinen jäämeri[muokkaa]

Eteläinen jäämeri on Etelämannerta ympäröivä valtameri. Sen erottaa muista valtameristä Länsituulten virta. Meren pinta-ala on 20 327 km² ja rantaviivaa on 17 968 km. Meren syvin kohta on 7 235 metriä.

Merien vaikutus[muokkaa]

Meret vaikuttavat suunnattomasti alueen luontoon ja ihmisiin. Meristä aiheutuva ilmiö on vuorovesi, joka paikallisesti voi olla erittäin merkittävä muutos. Merivirrat vaikuttavat ilmastoon vielä kaukana merestäkin. Tunnetuin merivirta lienee Golfvirta. El Nino on ilmiö joka vaikuttaa laajalti eteläisen pallonpuoliskon sääoloihin.

Vuorovesi[muokkaa]

Vuorovesi|Vuorovedeksi kutsutaan Kuun ja Auringon vetovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Todellisuudessa tällainen malli ei selitä havaittuja vuorovesiä, vaan mukaan on otettava muita tekijöitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi.

Merivirta[muokkaa]

Merivirta on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Golfvirta on lämmin merivirta. Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Myös Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]