Lohet
Lohikalat (Salmoniformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, lohet (Salmonidae). Suomen alkuperäisestä kalastosta lohikaloja ovat lohi, taimen, nieriä, siika, muikku ja harjus.
Lohikalat ovat pohjoisen pallonpuoliskon viileiden vesien kaloja. Lähes kaikki lohikalat lisääntyvät sisävesissä. Lohikaloihin kuitenkin kuuluu aitojen sisävesikalojen ohella joukko anadromisia vaelluskaloja, jotka viettävät suuren osan elämästään meressä ja palaavat lisääntymään synnyinjokeensa.
Lohikalojen tyypillinen tuntomerkki on selkäevän takana lähellä pyrstöä oleva rasvaevä. Lohikalojen lähimpiä sukulaisia ovat samoin rasvaevälliset kuorekalat (Osmeriformes) sekä haukikalat (Esociformes). Nämä kolme lahkoa yhdessä muodostavat ylälahkon Protacanthopterygii, jota pidetään rakennepiirteiltään alkeellisena moniin muihin viuhkaeväisiin verrattuna.
Lohikaloilla on keskeinen osuus pohjoisten järvien kalastuksessa, ja vaeltavilla lohikaloilla joki- ja rannikkokalastuksessa. Nykyisin lohikalat ovat myös viileiden alueiden keskeisiä vesiviljelyn kohteita. Lohikalojen liha on useimmiten rasvaista ja ne ovat kulinaarisesti arvostettuja.
Alaheimot ja suvut
Lohikalat jaetaan kolmeen alaheimoon, Salmoninae (varsinaiset lohet), Coregoninae (siiat) sekä Thymallinae (harjukset). Sukuja on kymmenkunta, mutta käsitykset erillisten lajien määrästä vaihtelevat suuresti erityisesti siikojen kohdalla.
- Heimo Salmonidae
- Alaheimo: Coregoninae
- Alaheimo: Thymallinae
- Thymallus – harjukset
- Alaheimo: Salmoninae
- Brachymystax – lenokit
- Hucho – jokilohet
- Oncorhynchus – tyynenmerenlohet
- Parahucho
- Salmo – (lohet ja taimenet)
- Salvelinus – nieriät
- Salvethymus – adriantaimen