Ero sivun ”Koski” versioiden välillä
| (6 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa | + | '''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa [[uoma]]n pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa ''[[koskenniska|niska]]lta'' ja päättyy usein ''[[Suvanto|suvantoon]]''. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemattomat jyrkkäputouksiset kosket ovat [[köngäs (koski)|könkäitä]]. |
| − | Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin | + | [[Tiedosto:Tornionjoki Kukkolankoski.jpg|300px|thumb|right|Tornionjoen Kukkolankoski]] |
| + | |||
| + | Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin Kainuussa, ja yksi tunnetuimmista on [[Oulankajoki|Oulankajoen]] [[Kiutaköngäs]], mutta suurin Torniossa, Kukkolan kylässä sijaitseva [[Kukkolankoski]]. 1800-luvulla Suomessa koskien ympärille syntyi [[rautaruukki|ruukki]]yhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Myös [[Vesimylly|mylly]]t rakennettiin koskien äärelle. | ||
== Koskiensuojelu == | == Koskiensuojelu == | ||
| − | Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla padottu myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti lohikalojen – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. | + | Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla [[pato|padottu]] myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti [[lohikalat|lohikalojen]] – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. |
| − | Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on | + | Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista. |
== Harrastukset == | == Harrastukset == | ||
| Rivi 14: | Rivi 16: | ||
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen. | Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen. | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | http://fi.wikipedia.org/wiki/Koski | ||
| + | |||
| + | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| Rivi 19: | Rivi 26: | ||
* [http://www.teuva.fi/maisema/jokiva3b.htm Koskiluokitus] | * [http://www.teuva.fi/maisema/jokiva3b.htm Koskiluokitus] | ||
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti] | * [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti] | ||
| + | |||
| + | [[luokka:kalapaikat]] | ||
Nykyinen versio 14. lokakuuta 2011 kello 16.31
Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena vesiputoukseen, koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa niskalta ja päättyy usein suvantoon. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemattomat jyrkkäputouksiset kosket ovat könkäitä.
Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin Kainuussa, ja yksi tunnetuimmista on Oulankajoen Kiutaköngäs, mutta suurin Torniossa, Kukkolan kylässä sijaitseva Kukkolankoski. 1800-luvulla Suomessa koskien ympärille syntyi ruukkiyhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Myös myllyt rakennettiin koskien äärelle.
Koskiensuojelu[muokkaa]
Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut koskiensuojeluohjelma. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla padottu myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti lohikalojen – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä.
Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista.
Harrastukset[muokkaa]
Melonnassa kosket luokitellaan niiden vaativuuden mukaan. I luokan koski on helpoin meloa läpi ja X luokan kosket luokitellaan mahdottomiksi meloa.
Kalastuksessa kosket ovat hyviä perhon ottipaikkoja, mutta vesien omistusolot ja suojelu asettavat koskikalastukselle rajoituksia.
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen.
Lähteet[muokkaa]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koski