Ero sivun ”Kokemäenjoki” versioiden välillä
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Kokemäenjokeen suurin sivujoki on [[Huittinen|Huittisissa]] Kokemäenjokeen laskeva, [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] alkunsa saava [[Loimijoki]]. Muita suuria sivujokia ovat [[Kauvatsa|Kauvatsalla]] [[Kokemäki|Kokemäellä]] Kokemäenjokeen laskeva, [[Suodenniemi|Suodenniemen]] ja [[Hämeenkyrö]]n rajoilta alkunsa saava [[Kauvatsanjoki]]; [[Pori]]ssa Kokemäenjokeen laskeva, [[Kullaa]]lta, [[Noormarkku|Noormarkusta]] ja Kokemäen ja [[Harjavalta|Harjavallan]] takamailta alkunsa saava Harjunpäänjoki; sekä Sastamalan eteläosista alkunsa saava, Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Sammunjoki eli Sammaljoki. | Kokemäenjokeen suurin sivujoki on [[Huittinen|Huittisissa]] Kokemäenjokeen laskeva, [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] alkunsa saava [[Loimijoki]]. Muita suuria sivujokia ovat [[Kauvatsa|Kauvatsalla]] [[Kokemäki|Kokemäellä]] Kokemäenjokeen laskeva, [[Suodenniemi|Suodenniemen]] ja [[Hämeenkyrö]]n rajoilta alkunsa saava [[Kauvatsanjoki]]; [[Pori]]ssa Kokemäenjokeen laskeva, [[Kullaa]]lta, [[Noormarkku|Noormarkusta]] ja Kokemäen ja [[Harjavalta|Harjavallan]] takamailta alkunsa saava Harjunpäänjoki; sekä Sastamalan eteläosista alkunsa saava, Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Sammunjoki eli Sammaljoki. | ||
| − | |||
| − | |||
Versio 7. maaliskuuta 2010 kello 10.21
Kokemäenjoki on 150 kilometriä pitkä joki Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien alueilla Suomessa. Se on Kokemäenjoen vesistön laskujoki.
Kokemäenjoki alkaa Sastamalan Liekovedestä ja laskee Porin Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Kokemäenjoki syntyi noin 7000 vuotta sitten, kun Liekovesi eriytyi Litorinamerestä Kokemäenjoen keskivirtaama on noin 350 m³/s. Se on luonteeltaan keskisuuri joki ja kalakannaltaan monipuolinen. Pääasialliset pyyntikalat ovat lohi, meritaimen ja kirjolohi. Kokemäenjoesta, Sunniemenrannan kohdalta on pyydystetty Suomen luultavasti toiseksi suurin kala: 152 kilon painoinen sampi vuodelta 1914. Kokemäenjoessa sijaitsevat Harjavallan voimalaitos, Kolsin voimalaitos Kokemäellä, Äetsän voimalaitos ja Tyrvään voimalaitos Sastamalassa joen alkupisteessä. Lisäksi Nokianvirrassa sijaitsee Melon voimalaitos. Muistona vanhoista vesirakennustöistä Kokemäenjoessa on Kravin kanava.
Kokemäenjokeen suurin sivujoki on Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva, Tammelan Pyhäjärvestä alkunsa saava Loimijoki. Muita suuria sivujokia ovat Kauvatsalla Kokemäellä Kokemäenjokeen laskeva, Suodenniemen ja Hämeenkyrön rajoilta alkunsa saava Kauvatsanjoki; Porissa Kokemäenjokeen laskeva, Kullaalta, Noormarkusta ja Kokemäen ja Harjavallan takamailta alkunsa saava Harjunpäänjoki; sekä Sastamalan eteläosista alkunsa saava, Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Sammunjoki eli Sammaljoki.