Muokataan sivua Kemijoki

{{joki
| joen nimi = Kemijoki
| kuva = Kemijoki river by Muurola.jpg
| kuvateksti = Kemijoki, Muurola
| alkulähde = Kemihaara, Savukoski
| laskupaikka = Pohjanlahti, Kemi
| maat = Suomi
| pituus = 550km
| virtaus = 556 m³/s
| valuma-alue = 51 000 km²
| alkulähteen korkeus = 230m
}}

Perse voi haista toisinaan paskalle
'''Kemijoki'''  on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja Rovaniemen kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa. 

Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].

Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. Enontekiön  Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita.
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]]. 

==Kemijoen vesistön voimalaitokset==

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien 

{| {{prettytable}}
|-
! nimi
! teho MW
! joki
! kunta
! yhtiö
|- 
| Isohaara || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
|- 
| Taivalkoski || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
|-
| Ossauskoski || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
|-
| Petäjäskoski || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| Valajaskoski || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| Permantokoski || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| Vanttauskoski || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| Kaihua || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
|-
| Kaarni || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
|-
| Juotas || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
|-
| Pirttikoski || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| Seitakorva || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
|-
| Jumisko || 30 || Askanjoki || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
|-
| Kokkosniva || 25 || Kitinen || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
|-
| Kurkiaska || 27 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| Kelukoski || 9,8 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| Matarakoski || 11 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| Vajukoski || 21 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| Kurittukoski || 15 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| Porttipahta || 35 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| Lokka || 0,15 || Luiro || Sodankylä || Kemijoki Oy
|}

Ensimmäinen Kemijoen [[vesivoima]]laitos rakennettiin [[1946]] Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna [[1954]]. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna [[2003]] 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle [[28. joulukuuta]] [[2005]].

Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi [[1982]] kansalaistoiminnan tuloksena. [[Suomen hallitus|Hallitus]] asettui jälleen [[1992]] Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen [[29. helmikuuta]] [[2000]] valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen [[14. kesäkuuta]] [[2001]] ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti [[18. joulukuuta]] [[2002]] kielteisen päätöksen voimassa.

==Kalastus==

Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Kesällä jokisuulle kertyy kutupaikkaa etsiviä vaelluskaloja. [[Taimen]]et saapuvat alkukaudesta, huhtikuussa saadaan ensimmäiset saalistaimenet.
Huippukausi taimensaaliissa ajoittuu touko- ja kesäkuulle, kesäkuun
ollessa paras pyyntikuukausi. [[Lohi|Lohet]] saapuvat toukokuussa, mutta pyynnin paras hetki ajoittuu kesä- ja heinäkuulle. 
Lokakuussa alueella toteutetaan erikoisluvanvaraista siianpyyntiä, jolloin siikoja
pyydetään viljelytarkoituksiin suuria määriä. Syksylle ajoittuu myös taimenen
pyynnin toinen huippukausi, syyskuusta jopa vuoden loppuun saakka.

Kalasto [[lohi]], [[taimen]], [[ahven]], [[hauki]], [[kuha]], [[made]], [[Harjus]], [[nahkiainen]] ja [[siika]].

==Lähteet==

* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22406&lan=fi ymparisto.fi]
* [http://www.lapinliitto.fi/ lapinliitto.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.kemijoki.fi/ Kemijoki Oy]
* [http://www.pvo.fi/ Pohjolan Voima Oy]


[[Luokka:Kemijoen vesistö| ]]
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
[[Luokka:Suomen joet]]