Muokataan sivua Karvianjoki

{{lähteetön}}
'''Karvianjoki''' on noin 110 kilometrin pituinen [[Selkämeri|Selkämereen]] laskeva [[joki]] pohjoisessa Satakunnassa.

==Vesistöalue==

Karvianjoen vesistöalueesta suurin osa on metsää ja myös soiden osuus on suuri etenkin valuma-alueen pohjoisosassa. Pellon osuus on vähäinen, vain noin 12 %. [[Järvi]]en osuus valuma-alueen pinta-alasta on 4,5 %, useimmat järvet ovat pieniä ja matalia, ja monia järvistä on laskettu. Tulvasuojelua ja maanviljelyä aikoinaan hyödyttämään tarkoitetut vesistöjärjestelyt vesistössä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä hävinnyt.

==Yläjuoksu==

Karvianjoen latvahaarat saavat alkunsa [[Kauhajoki|Kauhajoen]] pikkujärvistä (muun muassa [[Nummijärvi|Nummijärvestä]] ja [[Säkkijärvi (järvi)|Säkkijärvestä]]) ja virtaavat näistä edelleen [[Karvianjärvi|Karvianjärveen]]. Sieltä Karvianjoki virtaa [[Karvia]]n  Kirkkojärveen ja  siitä [[Honkajoki|Honkajoen]] kirkonkylän sekä [[Kankaanpää]]n kaupungin läpi [[Kynäsjärvi|Kynäsjärveen]] Pomarkussa. 

Karvianjoen vesistön joet ovat runsaskoskisia, mutta [[koski]]en putouskorkeus on pienehkö. Vesistön laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Väriltään vesi on tummaa johtuen lähinnä laajoista [[suo]]alueista. Myös maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden hajakuormitus sekä järvien laskut vaikuttavat veden laatuun. 

Joen kalakanta on runsas, mutta lajistoltaan vähäinen. Karvianjoesta tavataan luontaisesti lisääntyvä [[purotaimen]]kanta, joka nostaa joen kalastuksellista arvoa. Yleisimpiä kalalajeja ovat [[ahven]] ja [[hauki]], joita kalastetaan kotitarve- ja virkistystarkoituksessa.

Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat [[Nummijoki]] ja [[Suomijoki]].

==Alajuoksu==

Karvianjoen alajuoksu muodostuu lukuisista bifurkaatioista eli vesistöjen kahtaallevirtauksista, joita vesistöjärjestelyt ovat osittain muuttaneet. Ensimmäinen näistä on ollut ennen [[Kynäsjärvi|Kynäsjärveä]], missä Karvianjoki ennen Kynäsjärven 1880-luvulla tapahtunutta laskua laski sekä [[Leväsjoki|Leväsjoen]] kautta [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkussa että Kynäsjärven ja [[Kynäsjoki|Kynäsjoen ]] kautta [[Inhottu]]järveen Noormarkussa. Kynäsjärven laskun jälkeen Leväsjoki ei enää muodosta bifurkaatiota.

Karvianjoen vesistön keskusjärvi [[Inhottu]]järvi, johon Karvianjoen ohella laskee vesistöalueen toiseksi suurimmasta järvestä [[Karhijärvi|Karhijärvestä]] [[Lavia]]lla alkunsa saava [[Karhijoki]], on [[bifurkaatiojärvi]], ja laskee kahtaalle: [[Pomarkunjoki|Pomarkunjoen]] kautta Isojärveen ja [[Noormarkunjoki|Noormarkunjoen]] ja [[Eteläjoki|Eteläjoen]] kautta Selkämereen. Inhottu on 1900-luvullla tapahtuneiden vesistöjärjestelyjen seurauksena matala ja keskiosaansa lukuunottamatta lähes umpeenkasvanut rehevä lintujärvi, jota säännöstellään kahdella padolla.

Pomarkun ja Siikaisten rajalla on Karvianjoen vesistöalueen ja Pohjois-Satakunnan suurin järvi. Myös se on bifurkaatiojärvi: enin osa vesistä virtaa [[Merikarvianjoki|Merikarvianjokea]] pitkin Selkämereen ja pienempi osa [[Salmusoja]]n kautta [[Poosjärvi|Poosjärveen]], joka edelleen laskee [[Pohjajoki|Pohjajokea]] pitkin selkämereen. Isojärven pohjoisosaan laskevat pienemmät [[Otamonjoki]] ja [[Leväsjoki]].

Karvianjoen vesistön kokonaan hävinneistä järvin suurin on ollut Torajärvi Noormarkunjoen keskijuoksulla. Myös se oli bifurkaatiojärvi, joka laski kahtaalle: Noormarkunjokea ja Eteläjokea Selkämereen ja [[Keskisjoki|Keskisjoen]] kautta Poosjärveen. Poosjärvi, johon laskee myös osa Isojärven vesistä, laskee Selkämereen Pohjajoen kautta. Järvenlaskujen myötä Keskisjoen uoma kuitenkin kuivui eikä se enää muodosta bifurkaatiota.

Näin Karvianjoki laskee mereen kolmena haarana: Merikarvianjokena Merikarvialla ja Etelä- ja Pohjajokena Ahlaisissa Porissa.


==Aiheesta muualla==

* http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20688&lan=fi 
* http://lounaispaikka.utu.fi:8000/karvianjoki/ 


[[Luokka:Suomen joet]]
@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+{{lähteetön}}
 '''Karvianjoki''' on noin 110 kilometrin pituinen [[Selkämeri|Selkämereen]] laskeva [[joki]] pohjoisessa Satakunnassa.
@@ Rivi 4: / Rivi 5: @@
 Karvianjoen vesistöalueesta suurin osa on metsää ja myös soiden osuus on suuri etenkin valuma-alueen pohjoisosassa. Pellon osuus on vähäinen, vain noin 12 %. [[Järvi]]en osuus valuma-alueen pinta-alasta on 4,5 %, useimmat järvet ovat pieniä ja matalia, ja monia järvistä on laskettu. Tulvasuojelua ja maanviljelyä aikoinaan hyödyttämään tarkoitetut vesistöjärjestelyt vesistössä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä hävinnyt.
-[[Tiedosto:800px-River Merikarvia.jpg|300px|right|Karvianjoki.]]
 ==Yläjuoksu==
@@ Rivi 28: / Rivi 27: @@
 Näin Karvianjoki laskee mereen kolmena haarana: Merikarvianjokena Merikarvialla ja Etelä- ja Pohjajokena Ahlaisissa Porissa.
-==Lähteet==
-http://fi.wikipedia.org/wiki/Karvianjoki