Ero sivun ”Kallavesi” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{järvi | ||
| + | | kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.655856" lon="28.208771" type="map" zoom="10" width="300"> | ||
| + | 62.688639, 28.197784 | ||
| + | Kallavesi. | ||
| + | 62.660902, 28.212891 | ||
| + | </googlemap> | ||
| + | | valtio = Suomi | ||
| + | | sijainti = Kuopio, Siilinjärvi, Leppävirta ja Maaninka | ||
| + | | pinta-ala = 472,76 km² | ||
| + | | tilavuus = 71709,2 m<sup>3</sup> | ||
| + | | suurin syvyys = 75m | ||
| + | | keskisyvyys = 8,9 m | ||
| + | }} | ||
| + | '''Kallavesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva Pohjois-Savon maakunnan suurin järvi. Sen pinta-ala on 472,76 neliökilometriä. Kallavesi muodostaa muiden samassa tasossa olevien järvialtaiden kanssa 898 neliökilometrin laajuisen [[Iso-Kalla]]n. Kallaveden keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 82 metriä , keskisyvyys 8,9 metriä ja syvin kohta 75 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hirvenselällä Hevonperäsaaren lounaispuolella. Kallavesi rajoittaa pohjoisesta | ||
| − | + | [[Soisalo]]a, jota Tilastokeskus pitää Suomen suurimpana saarena. | |
| − | Kallavesi on [[Kallaveden reitti|Kallaveden reitin]] keskusjärvi. Täältä lähtee vesi- ja veneilyreittejä pohjoiseen | + | Kallavesi on [[Kallaveden reitti|Kallaveden reitin]] keskusjärvi. Täältä lähtee vesi- ja veneilyreittejä pohjoiseen Iisalmeen ([[Iisalmen reitti]]), Vierumälle ja [[Kiuruvesi|Kiuruvedelle]], koilliseen [[Siilinjärvi|Siilinjärvelle]], [[Juankoski|Juankoskelle]] ja Nilsiään ([[Nilsiän reitti]]), kaakkoon [[Heinävesi|Heinävedelle]] ([[Heinäveden reitti]]) ja edelleen Savonlinnaan sekä etelään syväväylä [[Leppävirta|Leppävirralle]], Varkauteen ([[Leppävirran reitti]]) ja Savonlinnaan. Huomattavaa kaupallista liikennettä Kallaveden kautta kulkee Siilinjärveltä kaivosteollisuus sekä Iisalmesta puunjalostusteollisuus edelleen Varkauteen ja Suur-Saimaalle sekä Saimaan kanavalle asti. |
Matkailulla on tärkeä rooli Kallaveden vesistöalueella. Kuopiosta lähtevät matkustajalaivat kuljettavat turisteja sekä lyhyillä paikallisristeilyillä että reittiliikenteessä Kuopio–Heinävesi–Savonlinna ja Kuopio–Varkaus–Savonlinna–Lappeenranta välillä lähinnä kesäaikaan, mutta myös syksyllä. Kallavesi muodostaa muiden läheisten järvialtaiden kanssa myös erittäin merkittävän kesämökki- ja virkistyskalastusalueen. | Matkailulla on tärkeä rooli Kallaveden vesistöalueella. Kuopiosta lähtevät matkustajalaivat kuljettavat turisteja sekä lyhyillä paikallisristeilyillä että reittiliikenteessä Kuopio–Heinävesi–Savonlinna ja Kuopio–Varkaus–Savonlinna–Lappeenranta välillä lähinnä kesäaikaan, mutta myös syksyllä. Kallavesi muodostaa muiden läheisten järvialtaiden kanssa myös erittäin merkittävän kesämökki- ja virkistyskalastusalueen. | ||
| − | [[Kallansillat]], joiden kautta kulkee | + | |
| + | [[Kallansillat]], joiden kautta kulkee valtatie 5 ja Savon rata, jakaa järvialueen Pohjois- ja Etelä-Kallaveteen. | ||
| + | |||
| + | ==Kalastus== | ||
| + | Kallavesi on monipuolinen vetouistelukohde joka tarjoaa mahdollisuuden kalastaa [[ahven]]ta, [[hauki|haukea]], [[kuha]]a, [[järvilohi|järvilohta]] ja [[taimen]]ta | ||
| + | |||
| + | Tunnettuja Kallaveden taimenen ja järvilohen ottipaikkoja on Etelä-Kallavedellä on [[Ollinselkä]]. Vaihtelevamuotoinen pohja putoaa 40 metriin. Ollinselän ykköspaikkoja ovat Hakosaaren ympäristössä. Etelä-Kallaveden Törsön alue kannattaa myös käydä kokeilemassa. | ||
| + | |||
| + | Kallavedellä vedetään paljon [[vetopelti|vetopeltejä]] ja [[raksi|rakseja]] lohikaloille. Värit valitaan vuodenajan mukaan; kylmän veden aikaan kylmiä värejä; hopean perusvärin päällä on sinisävyisiä värejä. Lämpimän veden aikaan keltaisia ja punaisia sävyjä. Toimiva perusväri on muikku-kuorevärit eli tumma selkä ja vaalea vatsa. Rakseissa käytetään paljon kromivärejä. Muita toimivia värejä ovat violetti ja punainen. | ||
| + | |||
| + | Haukia kannattaa etsiä luotojen ja penkkojen reunamilta. 3 - 6 m syvyiset matalikot ja niiden läheiset penkat ovat hyviä haukipaikkoja. Eteläisellä Kallavedellä Vatasen matalikko ja Kaarlon saari ovat tunnettuja haukipaikkoja. | ||
| + | |||
| + | Kallavesi sopii myös hyvin "retkeilykalastajan" kohteeksi, sillä järvisaaristossa on paljon kalamiestä ja retkeilijää palvelevia laavuja, tulipaikkoja ja autiotupia. | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
| Rivi 11: | Rivi 37: | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
| − | + | *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] | |
| + | *[http://www.kalastajanmaailma.com/PublisherFishinglordsSingleCard?selectedObject=147 kalastajanmaailma.com] | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
| Rivi 19: | Rivi 46: | ||
| − | + | [[Luokka:Suomen järvet]] | |
| − | [[Luokka: | + | [[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]] |
| − | [[ | ||
| − | |||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 14.14
Kallavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Pohjois-Savon maakunnan suurin järvi. Sen pinta-ala on 472,76 neliökilometriä. Kallavesi muodostaa muiden samassa tasossa olevien järvialtaiden kanssa 898 neliökilometrin laajuisen Iso-Kallan. Kallaveden keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 82 metriä , keskisyvyys 8,9 metriä ja syvin kohta 75 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hirvenselällä Hevonperäsaaren lounaispuolella. Kallavesi rajoittaa pohjoisesta
Soisaloa, jota Tilastokeskus pitää Suomen suurimpana saarena.
Kallavesi on Kallaveden reitin keskusjärvi. Täältä lähtee vesi- ja veneilyreittejä pohjoiseen Iisalmeen (Iisalmen reitti), Vierumälle ja Kiuruvedelle, koilliseen Siilinjärvelle, Juankoskelle ja Nilsiään (Nilsiän reitti), kaakkoon Heinävedelle (Heinäveden reitti) ja edelleen Savonlinnaan sekä etelään syväväylä Leppävirralle, Varkauteen (Leppävirran reitti) ja Savonlinnaan. Huomattavaa kaupallista liikennettä Kallaveden kautta kulkee Siilinjärveltä kaivosteollisuus sekä Iisalmesta puunjalostusteollisuus edelleen Varkauteen ja Suur-Saimaalle sekä Saimaan kanavalle asti. Matkailulla on tärkeä rooli Kallaveden vesistöalueella. Kuopiosta lähtevät matkustajalaivat kuljettavat turisteja sekä lyhyillä paikallisristeilyillä että reittiliikenteessä Kuopio–Heinävesi–Savonlinna ja Kuopio–Varkaus–Savonlinna–Lappeenranta välillä lähinnä kesäaikaan, mutta myös syksyllä. Kallavesi muodostaa muiden läheisten järvialtaiden kanssa myös erittäin merkittävän kesämökki- ja virkistyskalastusalueen.
Kallansillat, joiden kautta kulkee valtatie 5 ja Savon rata, jakaa järvialueen Pohjois- ja Etelä-Kallaveteen.
Kalastus[muokkaa]
Kallavesi on monipuolinen vetouistelukohde joka tarjoaa mahdollisuuden kalastaa ahventa, haukea, kuhaa, järvilohta ja taimenta
Tunnettuja Kallaveden taimenen ja järvilohen ottipaikkoja on Etelä-Kallavedellä on Ollinselkä. Vaihtelevamuotoinen pohja putoaa 40 metriin. Ollinselän ykköspaikkoja ovat Hakosaaren ympäristössä. Etelä-Kallaveden Törsön alue kannattaa myös käydä kokeilemassa.
Kallavedellä vedetään paljon vetopeltejä ja rakseja lohikaloille. Värit valitaan vuodenajan mukaan; kylmän veden aikaan kylmiä värejä; hopean perusvärin päällä on sinisävyisiä värejä. Lämpimän veden aikaan keltaisia ja punaisia sävyjä. Toimiva perusväri on muikku-kuorevärit eli tumma selkä ja vaalea vatsa. Rakseissa käytetään paljon kromivärejä. Muita toimivia värejä ovat violetti ja punainen.
Haukia kannattaa etsiä luotojen ja penkkojen reunamilta. 3 - 6 m syvyiset matalikot ja niiden läheiset penkat ovat hyviä haukipaikkoja. Eteläisellä Kallavedellä Vatasen matalikko ja Kaarlon saari ovat tunnettuja haukipaikkoja.
Kallavesi sopii myös hyvin "retkeilykalastajan" kohteeksi, sillä järvisaaristossa on paljon kalamiestä ja retkeilijää palvelevia laavuja, tulipaikkoja ja autiotupia.