Ero sivun ”Isotuulenkala” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 7: Rivi 7:
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
 
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
[[luokka:muut kalalajit]]
+
[[luokka:tuulenkalat]]

Versio 21. helmikuuta 2010 kello 09.29

Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus) on vihertävänsininen, 20–30 cm pitkä solakka meressä elävä kala. Sen levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.

Isotuunekala syö nuorena planktonia ja täysikokoisena pikkukaloja. Sen voi helposti sekoittaa pikkutuulenkalaan – eroja on koon lisäksi luuston rakenteessa. Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvsin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä. Molempia tuulenkaloja saadaan saaliksi vahingossa silakan seassa.

Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.

Lähteet

  • Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.