Ero sivun ”Harmaalokki” versioiden välillä
(Kuva) |
p |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Tuntomerkit== | ==Tuntomerkit== | ||
| − | Harmaalokki noin 52-60cm pitkä lintu, eli hieman [[selkälokki]]a suurempi, mutta huomattavasti [[merilokki]]a pienempi. Aikuisella linnulla selkä ja siiven päällysosat ovat vaaleanharmaat. Siivenkärjet ovat mustat. [[Kalalokki]]a tukevampi nokka, jossa pieni punainen täplä lähellä kärkeä. Muuten keltainen nokka. Siiveniskut verkkaisia. Alapuolelta linnun erottaa | + | Harmaalokki noin 52-60cm pitkä lintu, eli hieman [[selkälokki]]a suurempi, mutta huomattavasti [[merilokki]]a pienempi. Aikuisella linnulla selkä ja siiven päällysosat ovat vaaleanharmaat. Siivenkärjet ovat mustat. [[Kalalokki]]a tukevampi nokka, jossa pieni punainen täplä lähellä kärkeä. Muuten keltainen nokka. Siiveniskut verkkaisia. Alapuolelta linnun erottaa selkä- ja merilokista siitä, että siiven kärkiosan alareunasta puuttuu tummanharmaa alue. Jalat ovat harmaanpunertavat ja pää talvella ruskeaviiruinen, kuten rintakin. Nuoren lokin selkä alkaa harmaantua toisena syksynä. |
==Ääntely== | ==Ääntely== | ||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Esiintyminen== | ==Esiintyminen== | ||
| − | Pesii kaikilla Suomen merialueilla useilla järvi- ja suoseuduilla. Viihtyy ulapoilla ja karuilla luodoilla. Muuttaa elo-lokakuussa Itä- ja Pohjanmeren alueelle ja palaa maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu isoina auroina päivällä. | + | Pesii kaikilla Suomen merialueilla useilla järvi- ja suoseuduilla. Viihtyy ulapoilla ja karuilla luodoilla. Muuttaa elo-lokakuussa [[Itämeri|Itä-]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] alueelle ja palaa maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu isoina auroina päivällä. |
==Pesintä== | ==Pesintä== | ||
Nykyinen versio 27. tammikuuta 2013 kello 18.27
Harmaalokki (Larus argentanus) on suurikokoinen lokkilaji.
Tuntomerkit[muokkaa]
Harmaalokki noin 52-60cm pitkä lintu, eli hieman selkälokkia suurempi, mutta huomattavasti merilokkia pienempi. Aikuisella linnulla selkä ja siiven päällysosat ovat vaaleanharmaat. Siivenkärjet ovat mustat. Kalalokkia tukevampi nokka, jossa pieni punainen täplä lähellä kärkeä. Muuten keltainen nokka. Siiveniskut verkkaisia. Alapuolelta linnun erottaa selkä- ja merilokista siitä, että siiven kärkiosan alareunasta puuttuu tummanharmaa alue. Jalat ovat harmaanpunertavat ja pää talvella ruskeaviiruinen, kuten rintakin. Nuoren lokin selkä alkaa harmaantua toisena syksynä.
Ääntely[muokkaa]
Kovaääninen lintu. Huutaa usein heleästi kliou tai klao. Kaklattaa varsinkin keväisin yhtenään klaiijo-klaiijo-klo-klo-klo-klo-klo. Varoittaa kaakattavasti ka-ka-ka tai kiihkeästi klio, klio, klio Nuorten ääntely on käheää gliio-ääntä.
Esiintyminen[muokkaa]
Pesii kaikilla Suomen merialueilla useilla järvi- ja suoseuduilla. Viihtyy ulapoilla ja karuilla luodoilla. Muuttaa elo-lokakuussa Itä- ja Pohjanmeren alueelle ja palaa maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu isoina auroina päivällä.
Pesintä[muokkaa]
Pesii kasveista huolella rakennetussa pesässä saaristossa tavallisesti paljaalla alustalla, suolla kuivalla mättäällä, lähellä vettä. Munia normaalisti 2-3. Molemmat emot hautovat ja ruokkivat poikasia. Haudonta-aika n. 27 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 6 viikon ikäisinä.
Lähteet[muokkaa]
WSOY Linturetkiopas, Stuart Keith, John Gooders
Piisami 27. helmikuuta 2011 kello 12.34 (UTC)