Ahvenen jigikalastus

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 18. kesäkuuta 2010 kello 19.32 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luuta.png Tästä artikkelista puuttuu sille olennaista kakkaa.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkeliin kuvia
{{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}

Ahvenen jigikalastuksen oppiminen on helppoa oppia ja saalistakin tulee lähestulkoon aina, vaikka viime vuosina ahvenkannat Suomenlahdella ja Saaristomerellä ovatkin heikentyneet.<ref name=kp>http://www.kalastuspalvelut.com/saaliskalat.html</ref> Monien yllätykseksi myös Helsingin lähivedet ovat tarjonneet muikeita ahvensaaliita. Partas ajankohta ison ahvenen jiigaukseen on syksyllä, mutta pienempiä ahvenia löytää. Jigit ovat myös halpoja, joten alkuun pääsee melko helposti ja halvalla. <ref name=kalakerho>http://www.kalakerho.net/jigikalastus_ahven.htm</ref>

Ahvenen kalastus jigillä on monille kalastajille ennen kokematon elämys. Jigi on tehokkaimmillaan, kun ahventa pyydetään syvästä. Matalahkoissa rantavesissä voi käyttää myös pieniä lippa- ja vaappu-uistimia.

Kokoonsa suhteutettuna ahven on melko voimakas taistelija. Kevyillä välineillä kalastaminen tarjoaa haastetta ja jännitystä kokeneemmillekkin kalastajille. <ref name="kp"/>

Milloin?

Syksy on ahvenen jigikalastuksen kulta-aikaa, mutta ahvenia tietysti tulee muulloinkin. <ref name=kph>http://koti.phnet.fi/petripaavola/ahvensivu20.html</ref>

Kauden voi aloittaa heti kudun jälkeen keväällä, jolloin ahvenet jäävät ruohikoiden ja karikoiden lähegglle. Siitä niiden pyytäminen on helppoa. Valitettavasti suuremmat yksilöt katoavat heti ulapalle, joten kausi jää yleensä 1-2 viikon pituikseksi.

Merellä isot ahvenet alkavat kokoontua parviksi syyskuun alussa, kun vesi on viilentynyt noin 12-15 asteeseen. Silloin kalat aloittavat asteittaisen lähestymisen ulkomereltä sisäsaaristoon silakoiden perässä. Lokakuun puoliväli on keskimäärin vuoden parasta aikaa.

Ahvenen pyynti on siitä mukavaa, että paras syönti on yleensä aamupäivällä ja toinen syönti alkuillasta. Parhaiten pyynti onnistuu veneestä, mutta jos sitä ei ole käytössä asetu mantereelle johtavien salmien suulle.

Merellä yli puolikiloiset ahvenet asettuvat lokakuussa 2-4 metriseen veteen ja 250-500 grammaiset 4-6 metriseen veteen. Parhaat ahvenjigit merellä ovat yleensä toukka- ja matojigejä ja väreinä vihreä, oranssi, ruskea ja violetti.

Järvillä pari viikkoa ennen jäiden tuloa on paras sesonki. Itse olen saanut monista järvistä ja joista (mm. Kemijoki) marraskuun alussa runsaasti yli 300 grammasia ahvenia jigillä. Kesällä ja talvipilkillä isojen ahventen saanti on ollut niin vähäistä, että itsekin epäilee kalaveden heikkoutta. Totuus kuitenkin on se, että isot ahvenet eivät ole parvissa kuin ennen jäiden tuloa ja seuraavan kerran kutuaikana, jolloin isojen seassa on liikaa pieniä kaloja häiritsemässä.

Jigit

Kimalteet useimmiten parantavat ottia, mutta saattavat sitä jopa huonontaa kirkkaalla kelillä. Jigipäiden väreinä suosin samoja värejä kuin pyrstöissä. Tummissa vesissä voi kokeilla ärsykevärinä räikeänpunaista. Lyijynvärinen on kuitenkin varma valinta, jos et ole varma väristä. Jigipään malleilla ei ole ollut suurta merkitystä, tärkeintä on ettei se jää helposti pohjaan kiinni. Ainoa poikkeus on jos kalastat välivettä, silloin kannatta hankkia muutama ns. uintiliikkeellinen jigipää.

Kalajigejä suositaan usein vasta marraskuussa, milloin kelausnopeutta on hiljennettävä vielä puolella alkusyksystä. Ahvenen pyynnissä on tärkeintä saada jigi pysymään 10-30 senttiä pohjan yläpuolella, joten jigipään painossa ei kannata säästellä (yli 10 g-30 g). Kiinnipysymisen varmistamiseksi voi kiinnittää kolmihaarakoukun matojigin selkäpuolelle esim. pianolangalla tai punotulla siimalla. <ref name="kalakerho"/>

Kalastustekniikka

Parhaaksi tekniikaksi olen todennut vavan kärjen pitämisen aivan veden pinnalla ja tekemällä siimankelausta samalla vavankärkeä värisyttämällä. Kerralla otan siimaa sisään noin metrin ja sitten taas noin kahden sekunnin tauko, jotta jigi ehtii taas pohjaan. Toinen vaihtoehto on perinteinen vavannosto vedestä pystyyn ja nopea lasku takaisin, jolloin samalla kelataan löysät siimasta pois. Ahvenen tärpin tuntee usein kädessä (toisin kuin kuhan), mutta tärkeintä on pitää koko ajan kontrolli siimaan eli siima ei saa roikkua koskaan löysällä.

Ahvenen jigikalastuksella jigi tulisi saada noin 10-30 cm:n pohjan yläpuolelle. Pomputtele jigiä ylös alas ja pidä sitä koko ajan pienessä liikkeessä. Anna jigin kuitenkin käydä pohjassa ennen kuin alat tekemään vetoja. <ref name="kph"/>

Huonoa syöntiä voi parantaa joko tummentamalla jigin väriä tai pienentämällä jigin kokoa. Mikäli syönti on jo kohtalaisen hyvä voi yrittää sen parantamista huippuunsa vaihtamalla voimakas ärsykeväri. Esimerkiksi vaihda vihreä jigisi hilevihreään tai fluorikeltaiseen.

Mikäli jigillä ei ahventa tule voi syynä olla joko, että ahventa ei ole lähiseudullakaan tai ahven on poikkeuksellisesti välivedessä.

Syksyinen jigikalastus järvellä ja joella poikkeaa kalan etsimisen kohdalla täysin merestä. Syys/lokakuussa ahveneet kokoontuvat syvänteisiin. Jos järvessä on vettä enimmillään 10-15 metriä, niin kalat löytyvät 95 %:n todennäköisyydellä sieltä. Jos vettä on enemmän, niin haku on vaikeampaa. Keskity silloin jyrkästi syveneviin rinteisiin 7-12 metrin vedessä. Yleensä matalissa järvissä varmin tapa aloittaa kalastus on selvittää järven syvin kohta ja aloittaa jigikalastus sieltä.

Järvellä toimivat samat jigit kuin merellä, mutta väri saisi olla hieman tummemman sävyinen sekä kokoa kannattaa pienentää, mutta ei missään nimessä jigipään painoa. Jos käytössäsi on vene, on kaikkein nopein tapa etsiä parvi jigilitkalla. Parven löydyttyä ankkuri veteen ja kalat ylös samanvärisellä tasapainopilkillä. (tasapainopilkinnän ohjeet löydät venepilkinnän kohdalta).

Välineet

Jigikalastajan varusteeksi kelpaavat normaali heittovapa avokelalla varustettuna. Mikäli valinnan varaa varusteissa on tai olet menossa kauppaan jigivälineitä ostamaan niin valitse mahdollisemman kevyet välineet. Vavan tulee olla kuitenkin riittävän jäykkäkärkinen, jotta ahvenet pysyvät paremmin kiinni ja tuntuma jigiin säilyy paremmin. Avokelaksi riittää pieni avokela johon mahtuu 0,10-0,12 mm kuitusiimaa. Kuitusiiman päähän kannattaa laittaa metrin verran noin 0,20 mm monofiilisiimaa, johon uistinlukko on helppo kiinnittää. Lisäksi pieni pätkä monofiilisiimaa antaa hieman joustoa, jolloin turhilta siimankatkeamisilta vältytään pohjatärpeissä tai ennätysahvenen kanssa.


Lähteet

<references />