Ero sivun ”Siloneula” versioiden välillä

Kalapediasta
Ei muokkausyhteenvetoa
Taksonomia + Lähteet
Rivi 1: Rivi 1:
[[tiedosto:siloneula.jpg|thumb|300px|]]
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Siloneula
| status =
| iucn =
| kuva =siloneula.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
| yläkunta =
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
| alakunta =
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
| pääjakso_auktori =
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| alaluokka =  ''Neopterygii''
| lahko = [[Putkisuukalat]] ''Syngnathiformes''
| heimo = [[Merineulat]] ''Syngnathidae''
| suku = ''Nerophis''
| laji = ''ophidion''
}}
'''Siloneula''' (''Nerophis ophidion'') on lieromainen [[kala]]: 20-30 cm pitkä mutta alle sentin levyinen. Väriltään se on vihertävän ruskea. Siloneulan ainoa evä on pieni [[selkäevä]], jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille.


'''Siloneula''' (''Nerophis ophidion'') on lieromainen [[kala]]: 20-30 cm pitkä mutta alle sentin levyinen. Väriltään se on vihertävän ruskea. Siloneulan ainoa evä on pieni [[selkäevä]], jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille.
== Kutu ==


Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää [[mätimuna]]t monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan.  
Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää [[mätimuna]]t monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan.  


Siloneulaa tavataan kaikilla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö [[eläinplankton]]ia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin.
== Levinneisyys ==
 
Siloneulaa tavataan kaikkialla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö [[eläinplankton]]ia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin.
 
== Lähteet ==
 
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Siloneula|Nimeke)Wikipedia}}
[[luokka:putkisuukalat]]
[[luokka:putkisuukalat]]

Versio 24. heinäkuuta 2010 kello 10.47

Siloneula
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Putkisuukalat Syngnathiformes
Heimo __ Merineulat Syngnathidae
Suku __ Nerophis
Laji __ ophidion
Homo __ kikkeli

Siloneula (Nerophis ophidion) on lieromainen kala: 20-30 cm pitkä mutta alle sentin levyinen. Väriltään se on vihertävän ruskea. Siloneulan ainoa evä on pieni selkäevä, jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille.

Kutu

Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää mätimunat monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan.

Levinneisyys

Siloneulaa tavataan kaikkialla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö eläinplanktonia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin.

Lähteet