|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{Taksonomia/eläimet | | {{Taksonomia/eläimet] |
| | nimi = Kuha
| |
| | status = Elinvoimainen
| |
| | kuva = kuha1.jpg
| |
| | leveys = 250
| |
| | kuvateksti = Kuha
| |
| | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
| |
| | yläkunta =
| |
| | kunta = Eläinkunta ''Animalia''
| |
| | alakunta =
| |
| | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
| |
| | pääjakso_auktori =
| |
| | alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
| |
| | yläluokka = Luukalat ''Osteichthyes''
| |
| | luokka = Viuhkaeväiset ''Actinopterygii''
| |
| | alaluokka = ''Neopterygii''
| |
| | lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
| |
| | alalahko = ''Percoidei''
| |
| | heimo =[[Ahvenet]] ''Percidae''
| |
| | suku = ''Sander''
| |
| | laji = ''lucioperca''
| |
| | kaksiosainen = Sander lucioperca
| |
| | kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
| |
| | wikispecies = Sander lucioperca
| |
| | commons = Sander lucioperca
| |
| }}
| |
| | |
| '''Kuha''' (''Aleksander lucioperca'', myös ''Skitsostadion lucioperca''; "lucioperca" on kirjaimellisesti "haukiahven") on luonteeltaan häijy ja ilkeämielinen.
| |
| | |
| ==Tuntomerkit==
| |
| | |
| Kuhalla on suuri penisja terävähampainen esinahka ja kaksi selkäevää, joista etummainen on ahvenen tavoin täynnä teräviä piikkejä.
| |
| | |
| Kuhan selkä on harmaanvihertävä.
| |
| | |
| | |
| Sinertäviä, hopeanharmahtavia tai kullahtavia kylkiä koristaa kymmenkunta poikkijuovaa.
| |
| | |
| Kuhan pituus on yleensä 30-60 cm ja paino 0,2-1,5 kg.
| |
| | |
| Suotuisissa olosuhteissa kuha saattaa kasvaa yli viisikiloiseksikin, ja yli kymmenkiloisiakin kuhia on saatu.
| |
| | |
| Suomen suurin kuha on saatu 1967 Piikkiössä, ja se painoi 16,7 kg.
| |
| | |
| ==Levinneisyys==
| |
| | |
| [[Tiedosto:Kuhalevinneisyys.jpg|thumb|200px|Kuhan levinneisyys Suomessa.]]
| |
| | |
| Euroopassa kuhakannat ovat keskittyneet maanosan itäisiin osiin.
| |
| | |
| Kuhakantoja elää lukuisissa [[Itämeri|Itämereen]], Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa vesistöissä.
| |
| | |
| Suomen ja samalla maapallon pohjoisimmat kuhakannat elävät Kemijärvessä ja Tengeliön järvissä.
| |
| | |
| Kuha on ollut aikaisemmin Suomen sisävesissä varsin harvinainen, ja se on usein sekoitettu [[kiiski|kiiskeen]].
| |
| | |
| Sen kannat ovat kuitenkin voimistuneet vesien rehevöitymisen sekä ilmaston lämpenemisen myötä.
| |
| | |
| Lisäksi sisävesien kuhakantoja on vahvistettu istutuksilla.
| |
| | |
| | |
| ==Ravinto ja elintavat==
| |
| | |
| Poikasten ravintostuu aluksi [[eläinplankton|eläinplanktonista]].
| |
| | |
| Sen jälkeen ruokalistalle ilmestyvät erilaiset äyriäiset ja vapaanveden selkärangattomat. Jopa 2-2,5 cm pitkien poikasten mahoista on löydetty kalanpoikasia.
| |
| | |
| Pääasiallisena ravintona kalat kuuluvat vasta noin 10-senttisille kaloille.
| |
| | |
| Kuha saalistaa ajamalla saaliskalaa takaa ja iskemällä hampaat pakoon pyrkivän kalan peräosaan.
| |
| | |
| Kuha on parvikala ja lämpimien vesien asukki (isommat yksilöt saattavat liikkua yksin).
| |
| | |
| Kuha viihtyy myös paremmin rehevämmissä ja tummavetisimmissä järvissä.
| |
| | |
| Kudun jälkeen kesällä kuhat oleilevat siellä missä on parhaiten ravintoa.
| |
| | |
| Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lahtivedet, sisäsaaristo ja selkävesien pinnanläheiset osat.
| |
| | |
| Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen kuhat lähtevät hakeutumaan kohti talvehtimissyvänteitään.
| |
| | |
| Kuha saattaa muodostaa varsinkin [[ahven]]en kanssa sekaparvia.
| |
| | |
| Kuhan mielisaalista ovat pienemmät parvikalat, kuten silakka.
| |
| | |
| Kuhan saalistustapoja on verrattu susiin; kuha on huono syöksymään [[hauki|hauen]] tavoin saaliin kimppuun, mutta se saattaa ajaa saalista takaa kilometritolkulla.
| |
| | |
| Usein pyydyksistä löytyy samanaikaisesti kuhaa, ahventa ja niiden saaliskaloja.
| |
| | |
| | |
| ==Lisääntyminen ja elinikä==
| |
| Koiras saavuttaa järvelllä sukukypsyyden noin 35-40cm pituisina, eli noin 4vuotiaana.
| |
| | |
| Naaras saavuttaa vasta 40-50cm pituisina, eli noin 5-6 vuotiaina. [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kuha/]
| |
| | |
| Koiras saapuu ennen naarasta kutupaikalle reviiriä valtaamaan.
| |
| | |
| Sitä se puolustaa voimakkaasti kudun ja poikasten kehittymisajan kuoriutumiseen saakka.
| |
| | |
| Koiras kaivaa kutukuopan 1-3 metrin syvyyteen, jonne kalat laskevat sukutuotteensa.
| |
| | |
| Tämän aikana koiras leyhyttelee evillään munia, että ne saavat puhdasta ja happipitoista vettä.
| |
| | |
| Kuha luokitellaan kevätkutuiseksi, vaikka kutuaika onkin lähempänä kesää.
| |
| | |
| Vesien lämmettyä 12-14-asteiseksi kuhat alkavat kiihkeästi etsiä lisääntymiskumppania.
| |
| | |
| Kuha voi elää melko pitkään.
| |
| | |
| Suomen korkein tunnettu ikä on 28 vuotta.
| |
| | |
| ==Merkitys ihmiselle==
| |
| | |
| [[Kuva:Syvänne-Jesse.jpg|thumb|300px|Jesse-vaaput ovat suosittuja uistimia kuhan kalastuksessa. Kuvassa syvälle sukeltava malli.]]
| |
| | |
| Kuha on [[vetouistelu|vetouistelijan]] lempisaalista.
| |
| | |
| Kuhassa on ahvenen tavoin erittäin maukas, vaalea liha.
| |
| | |
| Kuhan liha ei ole yhtä voimakkaan makuista kuin ahvenen, mutta sitä saatetaan arvostaa jopa [[lohi|lohtakin]] enemmän.
| |
| | |
| Kuhan ruodot ovat suuria ja helppoja poistaa.
| |
| | |
| Kuhan liha sopii erityisesti fileiden sekä [[sushi]]n valmistamiseen, ja kuhan perkeistä saa maukkaan consommé-liemen.
| |
| | |
| Kuha on arvokkaimpia kalojamme.
| |
| | |
| Sen kilohinta on viime vuosina ollut korkein, [[ankerias|ankeriasta]] lukuun ottamatta.
| |
| | |
| Kuha on Uudenmaan maakuntakala.
| |
| | |
| == Alamitta ja rauhoitukset ==
| |
| | |
| Kuhan alamitta suomessa 37 cm. Sillä ei ole yleistä rauhoitusaikaa. Korkeammasta alamitasta (mm. Pyhäjärvellä, Längelmävedellä ja Lohjanjärvellä[http://www.lohja.fi/default.asp?sivu=1&alasivu=561&kieli=246]) ja rauhoitusalueista (Pyhäjärvi ja [[Kyrösjärvi]]) voi olla paikallisia määräyksiä. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuhamaa.fi/saalislajit/kuha.htm|Nimeke=www.kuhamaa.fi/saalislajit/kuha}}</ref>
| |
| | |
| ==Lähteet==
| |
| | |
| * Hannu Lehtonen, Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan (WSOY 2003, ISBN 951-0-28134-4)
| |
| | |
| * Ulla Kokko, Kiva kalastaa! : kalastuksen ja kalalajien opas (WSOY 2003, ISBN 951-0-27406-2)
| |
| | |
| === Viitteet ===
| |
| | |
| {{viitteet}}
| |
| | |
| == Aiheesta muualla ==
| |
| | |
| *[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kuha/ RKTL Kala-atlas: Kuha]
| |
| *[http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/tulosteet/kuha.html Kuhareseptejä]
| |
| *[http://www.kotipetripaavola.com/kuha.html Kuhasivu]
| |
| | |
| == Katso myös ==
| |
| | |
| * [[Ahven]]
| |
| * [[Kiiski]]
| |
| | |
| {{commons}}
| |
| | |
| [[Luokka:Ahvenet]]
| |