Hakutulokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  • == Kalalajit == [[Luokka:Suomen järvet]]
    617 tavua (77 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.44
  • ...ppaassa ovat mukana kaikki [[Luettelo Suomen kalalajeista|Suomessa tavatut kalalajit]], ja kirjan artikkeleissa käsitellään kaloja ja kalastusharrastusta Suomen kalalajit on kirjassa lajiteltu 19 pääryhmään: Tutut [[ahvenet]], [[hauki|hauet]]
    1 KiB (127 sanaa) - 5. kesäkuuta 2013 kello 19.31
  • == Kalalajit == [[Luokka:Suomen vesistöt]]
    1 KiB (154 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.17
  • ...en ympäristökeskuksen [[koekalastus|koekalastuksissa]] vuonna 1998, järven kalalajit olivat tyypillisiä rehevöityneelle järvelle eli ([[ahven]], [[hauki]], [ ...uutana]], [[salakka]], [[särki]], [[särkilahna]] ja [[säyne]]). Runsaimmat kalalajit olivat
    2 KiB (218 sanaa) - 17. toukokuuta 2013 kello 16.33
  • Kuorsumaanjärven hallitsevat kalalajit ovat hauki ja ahven. [[Luokka:suomen järvet]]
    862 tavua (132 sanaa) - 5. kesäkuuta 2010 kello 12.07
  • ...naruskean värin kirjo kalan kyljillä ja varsinkin evissä tekee siitä yhden Suomen kauneimmista kaloista. * ''Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava''
    1 KiB (175 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.02
  • ...aameksi Ovnnesjohka)'' on [[Kemijoki|Kemijoen]] suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Se on samalla myös suurin kokonaan maan rajoj ...-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan. Ounasjoki on usein mainittu Suomen parhaaksi kalajoeksi.
    4 KiB (461 sanaa) - 3. marraskuuta 2012 kello 14.35
  • * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. [[Luokka: Suomalaiset kalalajit]]
    1 KiB (138 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.32
  • .... [[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu [[Suomenlahti|Suomenlahden]] lisäksi * Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
    2 KiB (235 sanaa) - 15. elokuuta 2011 kello 13.26
  • Joen tärkeimmät kalalajit ovat siis [[taimen]], [[kirjolohi]] ja [[harjus]]. Muita lajeja ovat: [[Luokka:Suomen joet]]
    1 KiB (172 sanaa) - 6. maaliskuuta 2010 kello 13.06
  • ...ren]] rannikolla, ja muistuttaa elintavoiltaan yleisempää [[hietatokko]]a. Suomen vesillä liejutokkoa tavataan lähinnä Helsingin ja Raippaluodon välisell [[luokka: suomalaiset kalalajit]]
    2 KiB (302 sanaa) - 30. toukokuuta 2011 kello 16.10
  • ...le kyljelle ja niistä tulee yläkylki. Vatsa eli alakylki on vaalea. Pituus Suomen vesillä on 20–40 cm. ...en merikala eikä se pysty lisääntymään kovin alhaisissa suolapitoisuuksia. Suomen rannikot ovat sen esiintymisalueen äärirajoilla, joten sopivillakin aluei
    3 KiB (345 sanaa) - 11. heinäkuuta 2011 kello 12.26
  • Kalalajit: [[ahven]], [[siika]], [[muikku]], [[säyne]], [[harjus]], [[nieriä]], [[j [[Luokka:Suomen järvet]]
    2 KiB (265 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.12
  • ...aelluksen aikana taimen kasvaa hurjaa vauhtia, sillä s[[luokka:suomalaiset kalalajit]]e käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten [[kolmipiikki]]ä, [[silak Suomenlahteen laskeva Inkoon Ingarskilanjoki oli vuonna 2006 ainoa Suomen rannikon joki, jossa taimenen poikastuotanto oli nousussa Ingarskilanjoen t
    3 KiB (346 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.24
  • Kalalajit [[kuha]], [[ahven]], [[kiiski]], [[salakka]], [[pasuri]], [[lahna]], [[sär [[Luokka:Suomen järvet]]
    3 KiB (313 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.21
  • ...mustakitatokko]]. Suomalaisten toimesta on yritetty kotiuttaa 14 kalalajia suomen vesistöihin. Muiden maiden istutuksista on peräisin olevia kalalajeja on *(M) Muiden maiden istuttama, Suomen aluevesiltä tavattu
    8 KiB (691 sanaa) - 13. helmikuuta 2024 kello 16.18
  • ==Yleisimmät kalalajit ja kalapaikat== Puroista on mahdollista pyydystää monia eri kaloja. Niiden kalalajit riippuvat lähellä olevista meristä ja järvistä. Mitä kauenpana se on
    6 KiB (885 sanaa) - 18. lokakuuta 2012 kello 17.09
  • Kymmenpiikki on yleinen koko Suomen rannikkoaleella sekä sisävesissä koko maassa. Aivan kaikissa järvissä [[Luokka: Suomalaiset kalalajit]]
    3 KiB (376 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.13
  • ...notkeita ja käärmemäisiä, kun taas kasvien ja juurakoiden suojassa elävät kalalajit ovat korkeita ja litteitä. {{Pääartikkeli|Luettelo Suomen kalalajeista}}
    7 KiB (890 sanaa) - 11. maaliskuuta 2024 kello 12.51
  • ...omerellä ja matkustavat varttuessaan Pohjois-Eurooppaan Golfvirtaa pitkin. Suomen rannikolle saapuessaan ne ovat jo noin 4-vuotiaita ja 20 cm:n pituisia. Atl [[luokka: suomalaiset kalalajit]]
    4 KiB (435 sanaa) - 21. marraskuuta 2011 kello 21.35

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä | 20 seuraavaa →