Pohjaonginta

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjaonginnassa tarkoittaa nimensä mukaisesti ongintaa, joka tapahtuu pohjassa tai sen tuntumassa. Pohjaongessa ei käytetä kohoa.

Pohjaonginta perinteisellä pohjaongella[muokkaa]

Perinteisellä pohjaongella tarkoitetaan usein veneestä käytettävää onkilaitetta. Siinä on lyhyehkö vapa. Esimerkiksi jäykähkö pilkkivapa. Myös katajanoksasta voi tehdä pohjaongen. Lyhyt virvelivapakin on hyvä pohjaongintavapa. Pohjaonginnassa käytetään yleensä 0,30-0,35mm paksuista siimaa. Isohko paino. (15-20g) on tarpeellinen siiman viemiseksi nopeasti pohjaan. Jos kalastat syvemmältä tai kovassa virrassa, kannattaa käyttää isompia painoja. Vielä sopivan kokoinen koukku ja syötiksi vaikka mato, on pohjaonki valmis. Paino asetetaan 15-20cm:ä koukun yläpuolelle. Mikäli kalat aristelevat paksua siimaa, voit käyttää koukun lähettyvillä ohuemmasta siimasta tehtyä peruketta. Koukku painoineen lasketaan pohjaan veneen laidan yli. Sitten siimaa kelataan niin, että syötti nousee hieman pohjan yläpuolelle. Kun kala nykäisee, vapa taipuu. Tällöin tehdään vastaisku. Kun pohjaongella ongitaan veneestä, on tavallista, että veneen laidalle asetetaan kaksi, tai kolmekin onkea. Pohjaongella tehdään silloin tällöin rauhallinen ja pitkähkö houkutusveto. Enimmäkseen onkea pidetään kuitenkin paikoillaan. Jos ongit usealla eri pohjaongella, ne kannattaa virittää hieman eri syvyyksille.

Pohjaonginta rannalta[muokkaa]

Veneestä tapahtuvan pohjaonginnan rinnalle on tullut myös rannalta tapahtuva pohjaonginta, jossa käytetään heittämiseen soveltuvaa vapaa keloineen, koukkuineen ja heittopainoineen. Rannalta tapahtuvassa pohjaonginnassa käytetään kahta erilasita onkijärjestelmää. Ensimmäisessä mallissa siiman toisessa päässä on päätypaino ja sen yläpuolella raksi, jossa on 3-5 koukkua lyhyiden tapsien päässä. Toisessa mallissa on siiman päässä koukku matoineen ja liukupaino, jonka läpi siima juoksee vapaasti, sekä mahdollinen pysäytyshauli. Koukku on tavallisesti kiinni ohuemmassa tapsissa, joka on kiinnitetty pääsiimaan.

Kuinka teet pohjaonkivavan[muokkaa]

Perinteinen vanhan ajan pohjaonkivapa on helppo tehdä katajasta. Katkaise sopivan vahvuisesta katajasta 40-50 cm:n pituinen pätkä. Kärjen on oltava senverran ohut, että kalan vetäessä syöttiä kärki antaa periksi, ja kala jää helpommin kiinni. Poista oksat, mutta jätä kahvanpäähän samalle puolen puuta 3-4:n cm:n pituiset oksantyngät noin 10cm:n välein siiman kerimistä varten. Lämmitä alempaa oksantynkää hetki tulitikulla, käännä lämmitetty oksa vastakkaiseen suuntaan ja taivuta sitä hetki. Jäähtyessään oksa jää alaspäin. Näin olet tehnyt siimalle kätevän säilytyspaikan. Kuori kataja siten, että vedät puukon ja peukalon avulla kuoren pois. Jätä kuitenkin kelmu puun pinnalle. Älä hio pintaa hiekkapaperilla heti, jotta pinta ei harmaantuisi. Ongen kärjessä olisi hyvä olla pieni haara. Jos et löydä tällaista katajaa, tee kärkeen pieni kolo siimaa varten.

Pohjaongella kalastamisen tekniikkaa[muokkaa]

Syvänteiden reunat ovat yleensä hyviä pohjaonkipaikkoja. Tällaisen paikan löytäminen voi kuitenkin olla hankalaa. Suomessa on järviä, joiden keskisyvyys on kuusi metriä, mutta syvänteet saattavat paikoin olla jopa 18-metrisiä. Jos et tunne järveä, tai merialuetta, jolla kalastat, kannattaa katsoa, löytyykö alueen kartasta tietoa syvänteistä. Jotta mahdollisuudet saaliiseen pohjaongella olisivat hyvät, kannattaa onkia samanaikaisesti useammalla ongella. Jos ongit kolmella pohjaongella, laita ensimmäinen onki aivan pohjaan, toinen 30-40 cm:ä pohjasta ja kolmas metrin verran pohjasta. Kun jokin onki alkaa saada saalista, viritä kaikki onget tälle syvyydelle. Seuraa onkien kärkiä. Kun kärki ilmaisee, että kala on tärppäämässä, tartu onkeen, tee vastanykäys ja vedä siima käsin ylös. Kun vedät siimaa, pidä käsi veneen ulkopuolella. ja anna siiman painua veteen sitä mukaa kun kiskot sitä. Silloin ylös vetämäsi siima on vedessä, eikä sotkeennu mihinkään veneessä. näin et sotke siimoja, vaikka käyttäisitkin useita pohjaonkia samanaikaisesti.

Lähteet[muokkaa]

  • Olli Aulio, Onkijan kirja. ISBN 9512048450