Sorva

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!! Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala.<ref name=wiki>www.wikipedia.fi/sorva. {{#if:|Viitattu |}}</ref>

Ulkonäkö[muokkaa]

Noin 400-grammainen sorva.

Sorva muistuttaa ulkonäöltään särkeä, mutta sillä on punaiset evät ja se on särkeä leveämpi, lisäksi aikuisten yksilöiden kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. Sitä kutsutaan myös "punakontiksi" evien värin takia. Sorva kasvaa 15–30 cm:n pituiseksi, harvoin yli 30cm, mutta suurin pituus 45cm eli noin 1,7kg painava kala. <ref name="wiki"/>

Sorvan suu on ylöspäin suuntautunut. Vatsaevät ovat sorvalla selvästi selkäevän etupuolella, kun ne särjellä ovat lähes samalla kohtaa. Sorva on hiukan isosuomuisempi kuin särki. Kylkiviivalle sorvalla mahtuu 40–43 suomua, kun niitä särjellä on keskimäärin 42–45.<ref name=portti>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/sorva</ref>

Ravinto[muokkaa]

Sorva on kaikkiruokainen ja syö erilaisten pohjaeläinten lisäksi vesikasveja.<ref name="portti"/><ref name="wiki"/> Liikkuu pienissä parvissa syöden vitoja, ärviöitä, näkinpartaisleviä ja muita kasveja sekä hyönteisiä, kotiloita ja mahdollisesti muiden kalojen mätiä. Ensimmäisten viikkojen aikana poikaset syövät eläinplanktonia.

Kutu[muokkaa]

Sorva kutee toukokuun lopussa tai kesäkuussa, kun sen suosimien kutupaikkojen, matalien, ruohikkoisten lahtien veden lämpötila on noussut 17–22 asteeseen.<ref name="portti"/> Mätimunia 100 000 - 200 000kpl, läpimitta 1,5mm. Munat takertuvat tiukasti vesikasveihin. Kuoriutuminen tapahtuu lämpötilasta riippuen 3-10 päivässä. Poikaset kuluttavat ruskuaispussinsa loppuun kasveihin kiinnittyneenä. Sorva sekaantuu joskus muiden kalojen kutuun ja näin ollen voi risteytyä vimman, salakan tai särjen kanssa.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa]

Sorva on eteläinen ja lämpimien vesien laji, jota meillä on vain eteläisessä osassa Suomea. Sisävesissä sitä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvelle, Järvi-Suomessa Ruovedelle, Keiteleeseen ja Maaningalle asti. Suomenlahden rannikolla sorva on yleinen ja Pohjanlahdessa sitä on harvinaisempana Vaasan korkeudelle saakka. Sorva on tyypillisesti rehevien, matalien ja liejupohjaisten järvien ja merenlahtien asukki. <ref name="portti"/>Suosii myös matalia, nopeasti lämpeneviä järviä sekä jokien lahnavyöhykkeitä. Talvisin sorva hakeutuu syvempiin vesiin talvehtimaan.

Kalastus[muokkaa]

Sorva tarttuu mato-onkeen, pohja-onkeen sekä pilkkiin, yleensä sivusaaliina. Sitkeähenkisenä kalana sorva on hyvä syöttikala mm. hauelle.

Käyttö ruokakalana[muokkaa]

Ei arvostusta ruokakalana.

Lähteet[muokkaa]

<references />


















Kalaikoni.png Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sorva.