Purokalastus

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Purokalastus on hauskaa ja haasteellista kalastusta, jota harrastetaan puroilla ja pienillä joilla. Tässä artikkelissa saat vinkkejä vieheistä, liikkumistavasta, sekä välineistä.

Yleisimmät kalalajit ja kalapaikat[muokkaa]

Puroista on mahdollista pyydystää monia eri kaloja. Niiden kalalajit riippuvat lähellä olevista meristä ja järvistä. Mitä kauenpana se on merestä tai järvestä, sitä niukemmin siinä on kalalajeja. Puroilla yleinen kala on purotaimen. Se on yleensä pientä, 10-30cm pituista, ja niitä löytyy ympäri puroa. Ne selviävät pienissä ja matalissakin paikoissa. Sukukypsyyden se voi saavuttaa jo alle sadan gramman painoisena. Jos tämä tammukan asuinpaikka laskee järveen tai mereen, voi sinne nousta myös meri-, tai järvitaimenia, nämä kuitenkin nousevat hieman isompiin ja syvempiin sellaisiin. Myös puronieriä selviää tällaisissa paikoissa, mutta se ei ole niin yleinen kuin taimen. Sitä tuotiin vuonna 1960 Suomeen, ja osa näistä istutuksista on muodostanut luonnonvaraisen kannan. Harjuksiakin puroissa on, mutta niitä esiintyy enemmänkin Lapissa. Etelässäkin harjusta on, mutta yleisimmin istutettuna. Harjus ei myöskään kääpiöidy niin helposti kuin sukulaisensa taimen. Jos purossa ei jostain syystä ole jalompaa kalaa, voi siellä silti olla ahvenia. Ne ovat yleensä syöntipäälläkin, ja niitä esiintyy erityisesti kesällä niiden tullessa ruoan perässä. Hauet ovat pienissä puroissa yleensä sattumatapauksia, jotka ovat lähteneet nousemaan jostain lähijärvestä. Keväällä niitä kuitenkin voi tulla hieman paremmin niiden noustessa kudulle. Särkikaloista erityisesti säyne tykkää nousta puroihin kudulle.

Kalapaikat[muokkaa]

Harjukset löytyvät yleensä niva- ja suvanto-osuuksilta, sekä koskien alta. Hyönteisaikaan kalat pistelevät mielellään pinnassa ja paljastavat olinpaikkansa helposti. Purotaimenet ja puronieriät löytää syvistä montuista ja reunankoverteista, varsinkin, jos niiden päällä roikkuu kasvillisuutta. Niitä löytää myös ulkokaarteisiin kavertuneista kuopista. Haukia kannattaa hakea erityisesti syvistä ja suojaisista suvannoista. Ahvenia ja särkikaloja löytyy ympäri puroa. Sivuvirrat ja koskien niskat kannattaa myös kokeilla. Älä aliarvioi pientä puroa, siinä saatta asustaa jopan lähelle kilon kokoluokkaa olevia taimenia, jos syvyyttä, ravintoa ja suojapaikkoja on tarpeeksi.

Metrin levyisen puron leveästä kohdasta saatu nätti 42cm purotaimen

Liikkuminen ja vieheiden heittäminen[muokkaa]

Purolla pitää liikkua varovaisesti ja hiljaa. Ainoastaan leveissä tai syvissä paikoissa kalat pysyvät paikoillaan, eivätkä pakene melusta tai jalkojen töminästä. Vältä veteen koskemista kalapaikan lähellä. Maastoon sulautuvat vatteet saattavat myös auttaa. Vieheiden heittäminen voi olla ajoittain erittäin vaikeaa tiheän kasvuston takia, jolloin pienet, kelluvat vaaput toimivat. Tällaisia ovat mm. Rapalan pienimmät Originalit, Lady Lord-vaaput ja pienet Salmon Hornetit. Niitä voi liu'uttaa virtaa pitkin jopa kymmeniä metrejä, riippuen puron mutkaisuudesta. Sitten vain kelataan, ja yritetään olla osumatta kiviin ja puihin. Puun/kiven tullessa kohdalle voi kelauksen pysäyttää, ja antaa vaapun nousta - Tämä on myös vastustamaton houkutus nälkäiselle purotaimenelle. Jos tämä heittotyyli ei jostain syystä onnistu, voit kokeilla ampumisheittoa. Yritä uittaa vieheitäsi pohjan tuntumassa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, usein purossa on vähän ravintoa, joten kyllä kalat pinnastakin tulevat kuvan hakemaan jos sillä päällä ovat. Kannattaa harrastaa C&R-kalastusta, ja käyttää väkäsettömiä koukkuja, niin kanta pysyy ennallaan.

Välineet ja vieheet[muokkaa]

Yleisimmin puroilla käytetään 5-7 jalkaisia eli 150-210cm pitkiä vapoja, sekä kevyitä 500-1000 luokan keloja. Siimassa on hyvä olla vetoluujuutta, jotta vieheet saadaan pois puunrungoista, puskista ja muusta ikävästä. Paras valinta on 0,14-0,18 paksua kuitusiimaa, ja monofiilit 0,20-0,25 paksua. Kevyet välineet helpottavat heittoja, ja ovat vaivattomia kuljettaa. Itse olen erittäin tykästynyt lippoihin, tarkkaan sanottuna 1 ja 2 koon Vibraxeihin, Meppseihin ja Myran lippoihin. Ne kelpaavat kaikille purossa esiintyville kalastajan tavoitettavissa oleville kalalajeille. Yleensä väreinä käytän kuparia, hopeaa, kultaa ja mustaa. Ärsytysvärejä käytän silloin, kun on kuumaa ja aurinkoista, kun vesi on matalalla, tai silloin, kun mikään muu ei kelpaa. Koukkuihin kannattaa sitoa vaikka punaista marabouta, se tuntuu parantavan kalan ottihalukkuutta.Vaaput ovat myös erittäin käteviä niiden persoonallisen uiton mahdollisuuden ansiosta. Hyviä vaappumalleja on mainittu ylhäällä. Leechejä käytetään myös yleisesti, mutta niistä minulla ei ole juurikaan kokemusta. Hyviä leech-värejä ovat valkoinen, musta ja punainen, ja niitä voi pomputella kätevästi pohjaa pitkin jigin tavoin. Lusikat ja jigit ovat hieman hankalempia tapauksia niiden nopean uppoamisen takia, mutta isommalla purolla tai syvänteen osuessa kohdalle jompikumpi niistä saattaa olla päivän huippukuva.

Hyviä taimenuistimia. Ylhäällä oleva Abu Garcian lusikka sopii hieman isoimmille puroille.

Kalastuslaki[muokkaa]

Puroille harvemmin myydään lupia, ja Suomen kalastuslain mukaan jos purosi on luokiteltu lohi-, tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä ei saa kalastaa ilman lupaa. Jos puroasi ei ole luokiteltu lohi,- tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä saa teoriassa kalastaa rauhoitusaikana ja mato-ongella. Itse en ole käynyt puroilla rauhoitusaikana kaloja ajatellen, ja suosittelen muillekkin rauhoitusajan noudattamista.

Allaolevasta linkistä saat tietää kaikki Keski-Suomen lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt. Muiden kalastusalueiden lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt löydät tältä sivustolta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html

http://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue/images_servlet/lohisiika.htm

Lue myös[muokkaa]

Puronieriän heittokalastus