http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=MIETTINEN&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T09:28:44ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=14080Team Kalakukko2010-09-08T07:45:41Z<p>MIETTINEN: /* Jäsenet */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 13 pelaajaa.<br />
<br />
== Jäsenet ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kala-Vale(Varakapteeni)<br />
*Salkki<br />
*Kala-Pata(Varakapteeni)<br />
*Taavi Tumpelo<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=13927Team Kalakukko2010-08-07T11:37:06Z<p>MIETTINEN: /* Jäsenet */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 13 pelaajaa.<br />
<br />
== Jäsenet ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10(Varakapteeni)<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kala-Vale<br />
*Sampax<br />
*Salkki<br />
*Kala-Pata<br />
*Taavi Tumpelo<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=12484Team Kalakukko2010-06-14T15:19:34Z<p>MIETTINEN: /* Jäsenet */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 13 pelaajaa.<br />
<br />
== Jäsenet ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10(Varakapteeni)<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kala-Vale<br />
*Sampax<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=11425Team Kalakukko2010-05-21T05:14:50Z<p>MIETTINEN: /* Historia */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 13 pelaajaa.<br />
<br />
== Jäsenet ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10(Varakapteeni)<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kalamies<br />
*Kala-Vale<br />
*Sampax<br />
*Körmy<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=11424Team Kalakukko2010-05-21T05:13:09Z<p>MIETTINEN: /* Jäsenet */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 11 aktiivista pelaajaa. <br />
<br />
== Jäsenet ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10(Varakapteeni)<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kalamies<br />
*Kala-Vale<br />
*Sampax<br />
*Körmy<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpi-_ja_hyrr%C3%A4kelavapa&diff=10799Umpi- ja hyrräkelavapa2010-05-05T07:05:43Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Umpikelavapa.png|200px|thumb|right|Vavan erikoisuus "sormikoukku"]]<br />
Umpi- ja hyrräkelavavat eroavat muista siten että niiden kelakiinike ja kädensija ovat nk. pistoolimallia. Pituudet vavoilla ovat suhteellisen samat kuin [[Avokelavapa|avokelavavoissa]], 5-11 jalkaa. Raskaimmissa vapaluokissa ns. kahden käden vavoissa kädensija on suora kuten avokeloissa ja ne ovat pitempiä. Ainoa ero joka sen erottaa avokelavavasta on pienemmät vavan renkaat ja kelan alapuolella oleva sormikoukku.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Umpikelavapa.png&diff=10798Tiedosto:Umpikelavapa.png2010-05-05T07:04:59Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div></div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Teleskooppivapa&diff=10797Teleskooppivapa2010-05-05T07:00:40Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Teleskooppivapa.png|200px|thumb|right|Teleskooppivapa Umpi- ja hyrräkelalle]]<br />
Pitkien vapojen huonona puolena on yleensä se, että ne vievät kuljetuksessa tilaa. Tähän ongelmaan on kehitelty ratkaisuksi Teleskooppi periaatteella toimiva vapa. Teleskooppivapa koostuu 5-7 lyhyestä sisäkkäin menevästä vavan osasta. Liitoskohtia vahvistaa vapa-aihiota ympäri kiertävä metallinen tuki johon on yhdistetty vaparengas. Teleskooppivapa on oiva retki- ja varavapa, koska se on helppo kuljettaa mukana pienen kokonsa ansiosta. Pienimmät vavat ovat vain 20-25cm pitkiä kokoonpainettuna <br />Suomen markkinoilta löytyy harvoin laadukkaita ja todella hyvin tehtyjä teleskooppivapoja. Keski-Euroopassa valkoimat ovat yleensä runsaammat.<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Teleskooppivapa.png&diff=10796Tiedosto:Teleskooppivapa.png2010-05-05T07:00:03Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div></div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Teleskooppivapa&diff=10795Teleskooppivapa2010-05-05T06:35:05Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>Pitkien vapojen huonona puolena on yleensä se, että ne vievät kuljetuksessa tilaa. Tähän ongelmaan on kehitelty ratkaisuksi Teleskooppi periaatteella toimiva vapa. Teleskooppivapa koostuu 5-7 lyhyestä sisäkkäin menevästä vavan osasta. Liitoskohtia vahvistaa vapa-aihiota ympäri kiertävä metallinen tuki johon on yhdistetty vaparengas. Teleskooppivapa on oiva retki- ja varavapa, koska se on helppo kuljettaa mukana pienen kokonsa ansiosta. Pienimmät vavat ovat vain 20-25cm pitkiä kokoonpainettuna <br />Suomen markkinoilta löytyy harvoin laadukkaita ja todella hyvin tehtyjä teleskooppivapoja. Keski-Euroopassa valkoimat ovat yleensä runsaammat.<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Teleskooppivapa&diff=10794Teleskooppivapa2010-05-05T06:26:15Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: Pitkien vapojen huonona puolenan on yleensä se, että ne vievät kuljetuksessa tilaa. Tähän ongelmaan on kehitelty ratkaisuksi Teleskooppi periaatteella toimiva vapa. Teleskooppiva…</p>
<hr />
<div>Pitkien vapojen huonona puolenan on yleensä se, että ne vievät kuljetuksessa tilaa. Tähän ongelmaan on kehitelty ratkaisuksi Teleskooppi periaatteella toimiva vapa. Teleskooppivapa koostuu useasta lyhyestä sisäkkäin menevistä paloista. Liitoskohtia vahvistaa vapa-aihiota ympäri kiertävä rengas.<br /> Suomen markkinoilta löytyy harvoin laadukkaita ja todella hyvin tehtyjä teleskooppivapoja. Keski-Euroopassa valkoimat ovat yleensä runsaammat.<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Avokelavapa&diff=10793Avokelavapa2010-05-05T06:14:33Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Avokela]]vavan pituus on yleisesti 5 ja 11 jalan välillä. Vavat ovat suorakahvaisia ja vapa renkaita niissä on 5-10 kappaletta. Vavan alimmainen rengas on yleensä muita suurempi jotta se ei jarruttaisi puolalta purkautuvaan [[siima]]a.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpi-_ja_hyrr%C3%A4kelavapa&diff=10792Umpi- ja hyrräkelavapa2010-05-05T06:14:09Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: Umpi- ja hyrräkelavavat eroavat muista siten että niiden kelakiinike ja kädensija ovat nk. pistoolimallia. Pituudet vavoilla ovat suhteellisen samat kuin [[Avokelavapa|avokelavavoi…</p>
<hr />
<div>Umpi- ja hyrräkelavavat eroavat muista siten että niiden kelakiinike ja kädensija ovat nk. pistoolimallia. Pituudet vavoilla ovat suhteellisen samat kuin [[Avokelavapa|avokelavavoissa]], 5-11 jalkaa. Raskaimmissa vapaluokissa ns. kahden käden vavoissa kädensija on suora kuten avokeloissa ja ne ovat pitempiä. Ainoa ero joka sen erottaa avokelavavasta on pienemmät vavan renkaat ja kelan alapuolella oleva sormikoukku.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Avokelavapa&diff=10791Avokelavapa2010-05-05T06:05:10Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: Avokelavavan pituus on yleisesti 5 ja 11 jalan välillä. Vavat ovat suorakahvaisia ja vapa renkaita niissä on 5-10 kappaletta. Vavan alimmainen rengas on yleensä muita suurempi…</p>
<hr />
<div>[[Avokela]]vavan pituus on yleisesti 5 ja 11 jalan välillä. Vavat ovat suorakahvaisia ja vapa renkaita niissä on 5-10 kappaletta. Vavan alimmainen rengas on yleensä muita suurempi jotta se ei jarruttaisi puolalta purkautuvaan [[siima]]a.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet ==<br />
Kalamiehen tietokirja<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vavat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Avokela&diff=9593Avokela2010-04-15T04:55:43Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>'''Avokela''' (''englanniksi open-faced spinning reel'') on [[heitto-onginta|heitto-onginnassa]] ja [[heittokalastus|heittokalastuskessa]] käytettävä [[kalastus]][[kela]], jota käytetään virkistyskalastuksessa. Avokela on heitto-onkivavan alapuolella toisin kuin [[umpikela]]ssa ja [[hyrräkela]]ssa, kelat ovat vavan päällä.<br />Alunperin kevyeen kalastukseen rakennetut avopuolaiset kiintokelat ovat levinneet kaikille kalastuksen alueille. Keloja on nykyisin saatavilla lähes mikrokokoisista Ultra Light malleista aina järeisiin lohenkalastuskeloihin ja lukematon määrä kokovaihtoehtoja näiden väliltä.<br />Avokelojen parhaat ominaisuudet tulevat näkyviin [[Heittokalastus|heittokalastuksessa]]. Avonaisen puolan ansiosta [[siima]]purkautuu puolalta vapaasti ja lähes ilman kitkaa. Avokela soveltuu hyvin erittäin pitkiin heittoihin. Heittoa suorittaessa kalastajalla on siima sormissaan, joten tuntuma heittoon on herkempi kuin esim. umpikelassa ja hyrräkelassa.<br />Avokelojen huonona puolena pidetään yleensä sitä ettei heittäjä saa tuntumaa kalaan, koska siima kulkee puolalle siimaohjaimenkautta. Heikkoutena pidetään myös sitä että, siima kiertyy kalaa väsyttäessä joka kuitenkin on enemmän kalastajan kuin kelan vika.<br />
[[tiedosto:avokela.JPG|300px|thumb]]<br />
== Ominaisuudet ==<br />
<br />
Avokelojen tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluvat välityssuhde, joka voi vaihdella esimerkiksi 3,8:1:stä 5,1:1:een. Mitä suurempi välityssuhde on, sitä useamman kierroksen kelan siimapuola pyörii yhden kammen kierroksen aikana. Suuria välityssuhteita voi olla kevyillä ja pienillä keloilla, joihin kelataan pitkä ja suhteellisen ohut siima, kun taas saman avokelasarjan kookkaamille keloille on mitoitettu paksua siimaa vähemmän. <br />
<br />
== Siimatila ==<br />
<br />
Siimatila ilmoitetaan [[siima]]n paksuuden perusteella siiman pituutena.<br />
<br />
=== Kuulalaakerointi ===<br />
Muita avokeloihin ja myös muihin keloihin liitettäviä ominaisuuksia ovat kuulalaakereiden määrä, joka voi vaihdella esimerkiksi kahdesta yhteentoista Kuulalaakerit ovat melkoisen kallis osa, joten mitä enemmän avokelassa ja myös muissa keloissa on laakereita, sitä laadukkaampana sitä voidaan pitää kestävyytensä kannalta.<br />
<br />
=== Valmistusaineet ===<br />
Materiaaleista markkinoinnissa arvostetaan metallia enemmän kuin muovikomposiitteja.<br />
<br />
== Avokelamalleja ==<br />
<br />
Avokelamalleista on olemassa siimajarrun osalta kahta tyyppiä. Yleisimmässä ratkaisussa, etujarrullisessa avokelassa, säätö tapahtuu siimakelan päältä kelan etuosasta, kun taas harvinaisemmassa mallissa, takajarrullisessa avokelassa, kelan takaa kierrettävästä nupista.<br />
<br />
<br />
== Lähde ==<br />
<br />
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Avokela http://fi.wikipedia.org/wiki/Avokela]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Avokela&diff=9592Avokela2010-04-15T04:52:51Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>'''Avokela''' (''englanniksi open-faced spinning reel'') on [[heitto-onginta|heitto-onginnassa]] ja [[heittokalastus|heittokalastuskessa]] käytettävä [[kalastus]][[kela]], jota käytetään virkistyskalastuksessa. Avokela on heitto-onkivavan alapuolella toisin kuin [[umpikela]]ssa ja [[hyrräkela]]ssa, kelat ovat vavan päällä.<br />Alunperin kevyeen kalastukseen rakennetut avopuolaiset kiintokelat ovat levinneet kaikille kalastuksen alueille. Keloja on nykuisin saatavilla lähes mikrokokoisista Ultra Light malleista aina järeisiin lohenkalastuskeloihin ja lukematon määrä kokovaihtoehtoja näiden väliltä.<br />Avokelojen parhaat ominaisuudet tulevat näkyviin [[Heittokalastus|heittokalastuksessa]]. Avonaisen puolan ansiosta [[siima]]purkautuu puolalta vapaasti ja lähes ilman kitkaa. Avokela soveltuu hyvin erittäin pitkiin heittoihin. Heittoa suorittaessa kalastajalla on siima sormissaan, joten tuntuma heittoon on herkempi kuin esim. umpikelassa ja hyrräkelassa.<br />Avokelojen huonona puolena pidetään yleensä sitä ettei heittäjä saa tuntumaa kalaan, koska siima kulkee puolalla siimaohjaimenkautta. Heikkoutena pidetään myös sitä että, siima kiertyy kalaa väsyttäessä joka kuitenkin on enemmän kalastajan kuin kelan vika.<br />
[[tiedosto:avokela.JPG|300px|thumb]]<br />
== Ominaisuudet ==<br />
<br />
Avokelojen tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluvat välityssuhde, joka voi vaihdella esimerkiksi 3,8:1:stä 5,1:1:een. Mitä suurempi välityssuhde on, sitä useamman kierroksen kelan siimapuola pyörii yhden kammen kierroksen aikana. Suuria välityssuhteita voi olla kevyillä ja pienillä keloilla, joihin kelataan pitkä ja suhteellisen ohut siima, kun taas saman avokelasarjan kookkaamille keloille on mitoitettu paksua siimaa vähemmän. <br />
<br />
== Siimatila ==<br />
<br />
Siimatila ilmoitetaan [[siima]]n paksuuden perusteella siiman pituutena.<br />
<br />
=== Kuulalaakerointi ===<br />
Muita avokeloihin ja myös muihin keloihin liitettäviä ominaisuuksia ovat kuulalaakereiden määrä, joka voi vaihdella esimerkiksi kahdesta yhteentoista Kuulalaakerit ovat melkoisen kallis osa, joten mitä enemmän avokelassa ja myös muissa keloissa on laakereita, sitä laadukkaampana sitä voidaan pitää kestävyytensä kannalta.<br />
<br />
=== Valmistusaineet ===<br />
Materiaaleista markkinoinnissa arvostetaan metallia enemmän kuin muovikomposiitteja.<br />
<br />
== Avokelamalleja ==<br />
<br />
Avokelamalleista on olemassa siimajarrun osalta kahta tyyppiä. Yleisimmässä ratkaisussa, etujarrullisessa avokelassa, säätö tapahtuu siimakelan päältä kelan etuosasta, kun taas harvinaisemmassa mallissa, takajarrullisessa avokelassa, kelan takaa kierrettävästä nupista.<br />
<br />
<br />
== Lähde ==<br />
<br />
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Avokela http://fi.wikipedia.org/wiki/Avokela]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=UL-vapa&diff=9571UL-vapa2010-04-13T05:32:06Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: == UL-vapa == Urheilukalastuksen kehittymisen myötä kalastus ns. ultrakevyillä välineillä on tullu yhä suositummaksi. Vavat ovat toiminnaltaan herkkiä ja yleensä kokonaisvalta…</p>
<hr />
<div>== UL-vapa ==<br />
Urheilukalastuksen kehittymisen myötä kalastus ns. ultrakevyillä välineillä on tullu yhä suositummaksi. Vavat ovat toiminnaltaan herkkiä ja yleensä kokonaisvaltaisia. Vavan pituus vaihtelee 5-7 jalan välilä ja renkaiden määrä 4-6.<br />Ultrakevyiden vapojen viehätys on juurikin siinä että jo pienikin tärppi siiman päässä tuntuu aivan toisenlaiselta kuin muissa vavoissa. Taitava kalastaja saa niillä ylös myös jopa 20-kiloisen kuningaslohen. Yhdysvalloissa suurilla järvillä missä UL-kalastus on suosittua, on todistettu ultrakeveiden vapojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus, kun kysymys on suurien kalojen kalastuksesta.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
''Kalamiehen tietokirja''</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vapa&diff=9570Vapa2010-04-13T05:22:08Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>== Vavat ==<br />
Kalastuksessa käytettävä vapa on pituussuunnassa kartion muotoinen puinen, bambuinen, lasikuituinen, hiilikuituinen tai metallinen kappale, joka on varustettu [[siima]]a ohjaavilla renkailla, [[kela]]kiinikkeellä ja käden sijalla. Vavan tarkoitus on heittää [[syött]]i, [[uistin]] tai [[perho]] kalan oletetulle tai havaitulle paikalle. Vavan joustoa, kelan jarrua ja siimaa hyväksi käyttäen kala pyritään väsyttämään sen iskettyä syöttiin. Vavat voidaan jakaa seuraavasti: [[Avokela]]vapa, [[umpikela]]- ja [[hyrräkela]]vapa, kahdenkädenvapa, uisteluvapa, syväuisteluvapa, merikalastusvapa, rannikkovapa ja kelaonkivapa, jigivapa, [[UL-vapa]] ja Teleskooppivapa.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Vuonna 1496 julkaistu kirja ''The Book of Saint Albans'' oli tarkoitettu kalastusta ja haukalla metsästystä harrastaville. Kirjan tekijänä pidetään Dame Juliana Bernersiä. ''The Treatise of Fishing whit an Angle'' kuvaillaan erittäin tarkasti kalastuksen hienoudet ja loistokkuus. Lisäksi lukijaa opetetaan valmistamaan vapa, siimat ja perhot. Tuohon aikaan vavat olivat usein 12-18 jalkaa pitkiä, koska kelaa ei vielä oltu keksitty. Tarkoituksena oli kuitenkin saada täky pitkälle. Siitä johtui vapojen suuri pituus.<br />
<br />
Vuonna 1660 julkaisi ranskalainen Francoise Fortin kirjan nimeltään ''Les Ruses Innocentes'', joka myös sisälsi kalastusta käsittelevän osan. Vavat joita Fortin suositteli olivat miltei samanlaisia kuin Bernesin kirjassa. Poikkeuksena kuitenkin se että vavan tyviosa oli ontto ja kärki oli tehty valaanluusta. Fortinia voidaan myös pitää Kelan ensimmäisinä merkittävinä kehittelijöistä. Fortin rakensi vapoihinsa eräänlaisen siimatelineen, jolla hän sai siiman määrää olennaisesti kasvatettua. Vuosien 1730 ja 1770 välisenä aikana kelat yleistyivät ja näin voitiin siirtyä vähitellen lyhyempiin ja kevyempiin vapoihin.<br />
<br />
== Vavan valinta ==<br />
Vavan pituus vaikuttaa aina heittojen pituuteen. Hyrräkela ei aseta vavan pituudelle tarkkoja vaatimuksia, toisin kuin umpi- ja avokela joiden alarajana on hyvä käyttää 180cm. Perusryhmän vavat on jaettavissa kolmeen ryhmään toiminnan mukaan.<br />
<br />
* 1. Kärkitoiminen vapa. Tyviosa on jäykkä ja vain kärki on notkea ja nopeatoiminen. Vavalla heittää jo pienellä kädenliikkeellä. Parhaimmillaan käytettäessä kiintokelaa ja kalastaessa paikoissa joissa juuri heittotilaa ei ole. Parhaiten täyteiseen kärkitoimiseen vapaan sopivat 2-15g vieheet.<br />
<br />
* 2. Keskitoiminen vapa on yleisin vapatyyppi. Siinä yhdistyvät sekä kärki- että kokotoimisen vavan ominaisuudet. Vapa taipuu syvemmälle kuin kärkitoiminen ja siihen soveltuvat sekä kevyet että raskaat vieheet. Se vaatii koko kädellä suoritetut terävät ja rauhalliset heitot. Keskitoimisella vavalla on mahdollista heittää pitkiä ja tarkkoja heittoja. <br />
<br />
* 3. Kokotoiminen vapa. Se joustaa kokopituudeltaan. Heittoliikkeen on oltava rauhallinen ja pitkä. Vapa on erinomainen kalaväsytyksessä, koska kala joutuu kamppailemaan vavan koko toimintaa vastaan. Kokotoiminen vapa on sopivin hyrräkeloihin ja se soveltuu sekä kevyille että raskaille vieheille.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=9478Team Kalakukko2010-04-08T04:32:14Z<p>MIETTINEN: /* JÄSENET */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== HISTORIA ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 11 aktiivista pelaajaa. <br />
<br />
== JÄSENET ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10(Varakapteeni)<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kalamies<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=P%C3%A4%C3%A4nyliheitto&diff=9477Päänyliheitto2010-04-08T03:55:59Z<p>MIETTINEN: /* Päänyliheitto */</p>
<hr />
<div>== Päänyliheitto ==<br />
Päänyliheitto kuten myös [[sivuheitto]], voidaan erotella kahteen vaiheeseen: taka- ja etuheitto. Suoritus aloitetaan takaheitolla viemällä [[vapa]] kiihtyvällä nopeudella olan yli taaksepäin. Liike pysäytetään, kun vapa on lähes vaakatasossa maanpinnan kanssa. Tässä vaiheessa [[uistin]] painuu voimalla taakse ja taivuttaa vavan kaarelle. Vavan saavutettua maksimijännityksensä siirrytään etuheittoon. Mikäli etuheittoon käydään liian aikaisin tai vasta vavan jännityksen ennätettyä laueta, heitosta ei saada irti parasta mahdollista tehoa. Etuheitossa vapa viedään kiihtyvällä nopeudella eteenpäin. Vavan saavutettua edessä noin 60 asteen kulman liike pysäytetään ja [[siima]] vapautetaan. <br />
<br />
[[Tiedosto:Päänyli.jpg]]<br />
[[Tiedosto:Päänyli2.jpg]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Heittokalastustekniikat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalaverkko&diff=8765Kalaverkko2010-04-05T07:13:57Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>'''Verkko''' on [[kalastus|kalastuksessa]] pyyntiväline, joka koostuu yhteenpunotuista langoista siten, että verkkoon muodostuu ns. verkon silmiä. Verkko on mattomainen silmäverkko. <br />
<br />
Passiivisesti kalastavassa verkossa [[kala]] ui huomaamattaan verkonsilmään ja jää kiinni. Verkonsilmän koolla ja muodolla voidaan valita, millaisia ja minkäkokoisia kaloja halutaan saaliiksi. Verkko merkitään veteen kelluvilla merkeillä, jotta vesilläliikkujat osaavat varoa verkkoa ja kalastaja voi itse [[kokeminen (kalastus)|kokea]] (=nostaa) verkot vedestä.<br />
<br />
Riimuverkossa on normaali verkko madallettu kahdella isosilmäisellä (suomuväli useimmiten 300 mm) riimulla. Riimuverkolla pyydetään isoa [[lahna]]a ja isoa [[hauki|haukea]], joita ei normaalin verkon silmään sovi. Kala ui riimun läpi, jolloin normaali verkko painuu toisen riimun läpi muodostaen pussin, johon kala jää vangiksi.<br />
<br />
Aikaisemmin verkot kudottiin käsin. Nykyään verkon liina tehdään koneellisesti ja verkko voidaan [[paula|pauloittaa]] joko käsin tai koneellisesti. Verkon kudonnassa, paikkaamisessa ja pauloittamisessa käytetään litteää neulaa, josta käytetään nimitystä ''käpy''. Aikaisemmin kävyt valmistettiin puusta, mutta nykyään ne tehdään yleensä muovista.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Ajoverkko]]<br />
* [[Pintaverkko]]<br />
<br />
[[Luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Taimen&diff=8764Taimen2010-04-05T07:04:38Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Taimen.png|200px|thumb|right|Taimen]]<br />
<br />
<br />
'''Taimen''' (''Salmo trutta'') on ulkonäöltään hyvin paljon [[lohi|lohta]] muistuttava lohikala. Kalasta käytetään yleiskielessä muun muassa nimityksiä tonko ja forelli, sekä [[purotaimen|purotaimenesta]] käytetty nimitys tammukka.<br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
Yleisesti taimen ja lohi erotetaan toisistaan sillä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohen pilkutus sijoittuu kylkiviivan yläpuolelle. Toinen yleinen ero on, että taimenen pyrstön pää on yleensä suora, ja lohella pyrstössä on lovi. Kumpikaan näistä menetelmistä ei ole täysin varma, ja on aiheuttanut ongelmia jopa tutkijoille. Suomunäytteellä asiasta saadaan kuitenkin täysi varmuus. Taimen on yleensä pituudeltaan 40–70 cm. Taimen on myös lohta pienempi suurimpien taimenyksilöiden painaessa 12–16 kilogrammaa.<br />
<br />
==Elinkierto==<br />
Taimen syntyy keväisin kudusta yleensä jokiin ja pieniin puroihin. Sieltä se poikasvaiheen jälkeen joko suuntaa vaellukselle suurempiin vesistöihin tai jää synnyinseuduilleen elämään ns. paikallisena kalana. Muutaman vuoden kuluttua taimen palaa synnyinseudulleen kutemaan. Taimennaaras saavuttaa sukukypsyyden noin kaksivuotiaana.<ref>Erä-lehti, heinäkuu 1998</ref> Pariksi kelpaa missä tahansa elinvuosiaan viettänyt taimen, eli merivaellukselta saapunut suurikokoinen taimen saattaa valita kutuparikseen puroon paikalliseksi jääneen niukemmalla ravinnolla eläneen kalan siinä missä toisen merivaellukselta saapuneen kalankin.<br />
<br />
Elinympäristön ravintotilanne ja mahdollisuudet oman elinympäristönsä ulkopuoliseen vesistöön pääsemiseen vaikuttavat suuntaako taimen poikasvaiheen jälkeen noin kahden vuoden ikäisenä vaellukselle järveen, mereen tai suurempaan jokeen, vai jääkö se paikallisena kalana asustamaan synnyinalueilleen. Kutupuroonsa jäävät taimenet kasvavat niukemmalla ravinnolla ja hitaammin, kuin suurilla selillä pikkukaloja ravinnokseen nauttivat yksilöt. Näin ollen puroon jäävät kalat saavuttavat sukukypsyyden pienempikokoisina kuin vaelluksella käyneet kalat.<br />
<br />
==Luokittelu==<br />
Taimen jaetaan lähteestä riippuen vaelluskohteensa mukaisesti joko kolmeen alalajiin tai muotoon, [[meritaimen]]een, [[järvitaimen]]een ja [[purotaimen]]een. Monien tutkijoiden mukaan kyseessä ovat vain ekologiset muodot, mutta esimerkiksi [[FishBase]] jakaa lajin edelleen kolmeen alalajiin.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*{{FishBase|Salmo|trutta|9.5.2008}}<br />
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/taimen/ | Nimeke =Taimen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kala-atlas| Ajankohta =2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =RKTL | Viitattu = 9.5.2008 | Kieli = }}<br />
===Viitteet===<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
{{tynkä/Kala}}<br />
<br />
[[Luokka:Lohikalat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Taimen.png&diff=8763Tiedosto:Taimen.png2010-04-05T07:04:17Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div></div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siima&diff=8436Siima2010-03-29T06:32:02Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa koukku tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin.<br />
<br />
<br />
== Siiman paksuus ==<br />
<br />
Sopivan paksuista siimaa valittaessa täytyy ottaa huomioon pyydettävä [[kala]], että käytettävät välineet. Siiman paksuuden ja koukun koon tulisi olla suhteessa toisiinsa. Myös on kalastuspaikka vaikuttaa valittavan siiman paksuuteen. Mikäli kalastetaan kasvillisuuden ja pohjaoksien seasta, kannattaa käyttää vahvempaa siimaa.<br />
<br />
==== Sopivia siimanpaksuuksia eri lajeille ====<br />
<br />
{| class=" {{prettytable}} "<br />
|-<br />
| Ahven || 0,20-2,25mm <br />
|- <br />
| Ankerias || 0,35-0,50<br />
|-<br />
| Hauki || 0,40-0,50 <br />
|-<br />
| Kampela || 0,35-0,50 <br />
|-<br />
| Karppi || 0,20-0,40mm<br />
|- <br />
| Kuha || 0,35-0,40 <br />
|-<br />
| Lahna || 0,20-0,30 <br />
|-<br />
| Seipi || 0,15 <br />
|-<br />
| Siika || 0,20mm <br />
|- <br />
| Silakka || 0,30mm <br />
|-<br />
| Sorva|| 0,15-0,25 <br />
|-<br />
| Suutari || 0,25-0,35 <br />
|-<br />
| Särki || 0,15-0,20<br />
|-<br />
| Säynävä || 0,25mm<br />
|-<br />
| Turpa || 0,20-0,30<br />
|-<br />
| Vimpa || 0,15-0,20<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Siiman väri ==<br />
<br />
Kala saattaa tarkastella [[syötti]]ä jonkin aikaa. Tällöin on melko tärkeää ettei siima ole väärän värinen. Onkisiimoja on monen värisiä. Värittömän siiman lisäksi on olemassa mm. vihreitä, sinisiä ja jopa itsevalaisevia siimoja. Sellaisesta on hyötyä jos kalastetaan hämärässä. tosin tällöin voidaan kysyä näkeekö kala sen.<br />
<br />
== Siiman hoito ==<br />
<br />
Siiman käsittely vaikuttaa sen kestänyyteen. Auringonvalo vaikutaa haitallisesti nailonlankaan ajan myötä. Älä siis varastoi siimaasi aurinkoiseen paikkaan. Myös käyttö ja vavan vaparenkaat kuluttavat siimaa. Siksi siima kannattaa uusia silloin tällöin, vaikkapa kerran vuodessa. Kalastusreissulle kannattaa ottaa mukaan varasiimoja. <br />
<br />
<br />
== Siiman historia ==<br />
<br />
Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa [[Perhokalastus|perhokalastajat]] kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman [[taimen]]en käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailonsiimat kalastuksessa.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
Kalamiehen tietokirja (siiman historia)<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siima&diff=8435Siima2010-03-29T06:30:49Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa koukku tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin.<br />
<br />
<br />
== Siiman paksuus ==<br />
<br />
Sopivan paksuista siimaa valittaessa täytyy ottaa huomioon pyydettävä [[kala]], että käytettävät välineet. Siiman paksuuden ja koukun koon tulisi olla suhteessa toisiinsa. Myös on kalastuspaikka vaikuttaa valittavan siiman paksuuteen. Mikäli kalastetaan kasvillisuuden ja pohjaoksien seasta, kannattaa käyttää vahvempaa siimaa.<br />
<br />
==== Sopivia siimanpaksuuksia eri lajeille ====<br />
<br />
{| class=" {{prettytable}} "<br />
|-<br />
| Ahven || 0,20-2,25mm <br />
|- <br />
| Ankerias || 0,35-0,50<br />
|-<br />
| Hauki || 0,40-0,50 <br />
|-<br />
| Kampela || 0,35-0,50 <br />
|-<br />
| Karppi || 0,20-0,40mm<br />
|- <br />
| Kuha || 0,35-0,40 <br />
|-<br />
| Lahna || 0,20-0,30 <br />
|-<br />
| Seipi || 0,15 <br />
|-<br />
| Siika || 0,20mm <br />
|- <br />
| Silakka || 0,30mm <br />
|-<br />
| Sorva|| 0,15-0,25 <br />
|-<br />
| Suutari || 0,25-0,35 <br />
|-<br />
| Särki || 0,15-0,20<br />
|-<br />
| Säynävä || 0,25mm<br />
|-<br />
| Turpa || 0,20-0,30<br />
|-<br />
| Vimpa || 0,15-0,20<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Siiman väri ==<br />
<br />
Kala saattaa tarkastella [[syötti]]ä jonkin aikaa. Tällöin on melko tärkeää ettei siima ole väärän värinen. Onkisiimoja on monen värisiä. Värittömän siiman lisäksi on olemassa mm. vihreitä, sinisiä ja jopa itsevalaisevia siimoja. Sellaisesta on hyötyä jos kalastetaan hämärässä. tosin tällöin voidaan kysyä näkeekö kala sen.<br />
<br />
== Siiman hoito ==<br />
<br />
Siiman käsittely vaikuttaa sen kestänyyteen. Auringonvalo vaikutaa haitallisesti nailonlankaan ajan myötä. Älä siis varastoi siimaasi aurinkoiseen paikkaan. Myös käyttö ja vavan vaparenkaat kuluttavat siimaa. Siksi siima kannattaa uusia silloin tällöin, vaikkapa kerran vuodessa. Kalastusreissulle kannattaa ottaa mukaan varasiimoja. <br />
<br />
<br />
== Siiman historia ==<br />
<br />
Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa [[Perhokalastus|perhokalastajat]] kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman [[taimen]]en käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailonsiimat kalastuksessa.<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siima&diff=8434Siima2010-03-29T06:28:48Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa koukku tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin.<br />
<br />
<br />
== Siiman paksuus ==<br />
<br />
Sopivan paksuista siimaa valittaessa täytyy ottaa huomioon pyydettävä [[kala]], että käytettävät välineet. Siiman paksuuden ja koukun koon tulisi olla suhteessa toisiinsa. Myös on kalastuspaikka vaikuttaa valittavan siiman paksuuteen. Mikäli kalastetaan kasvillisuuden ja pohjaoksien seasta, kannattaa käyttää vahvempaa siimaa.<br />
<br />
==== Sopivia siimanpaksuuksia eri lajeille ====<br />
<br />
{| class=" {{prettytable}} "<br />
|-<br />
| Ahven || 0,20-2,25mm <br />
|- <br />
| Ankerias || 0,35-0,50<br />
|-<br />
| Hauki || 0,40-0,50 <br />
|-<br />
| Kampela || 0,35-0,50 <br />
|-<br />
| Karppi || 0,20-0,40mm<br />
|- <br />
| Kuha || 0,35-0,40 <br />
|-<br />
| Lahna || 0,20-0,30 <br />
|-<br />
| Seipi || 0,15 <br />
|-<br />
| Siika || 0,20mm <br />
|- <br />
| Silakka || 0,30mm <br />
|-<br />
| Sorva|| 0,15-0,25 <br />
|-<br />
| Suutari || 0,25-0,35 <br />
|-<br />
| Särki || 0,15-0,20<br />
|-<br />
| Säynävä || 0,25mm<br />
|-<br />
| Turpa || 0,20-0,30<br />
|-<br />
| Vimpa || 0,15-0,20<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Siiman väri ==<br />
<br />
Kala saattaa tarkastella [[syötti]]ä jonkin aikaa. Tällöin on melko tärkeää ettei siima ole väärän värinen. Onkisiimoja on monen värisiä. Värittömän siiman lisäksi on olemassa mm. vihreitä, sinisiä ja jopa itsevalaisevia siimoja. Sellaisesta on hyötyä jos kalastetaan hämärässä. tosin tällöin voidaan kysyä näkeekö kala sen.<br />
<br />
== Siiman hoito ==<br />
<br />
Siiman käsittely vaikuttaa sen kestänyyteen. Auringonvalo vaikutaa haitallisesti nailonlankaan ajan myötä. Älä siis varastoi siimaasi aurinkoiseen paikkaan. Myös käyttö ja vavan vaparenkaat kuluttavat siimaa. Siksi siima kannattaa uusia silloin tällöin, vaikkapa kerran vuodessa. Kalastusreissulle kannattaa ottaa mukaan varasiimoja. <br />
<br />
<br />
== Siiman historia ==<br />
<br />
Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa perhokalastajat kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman taimenen käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailon siimat kalastuksessa.<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siima&diff=8433Siima2010-03-29T06:27:59Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa koukku tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin.<br />
<br />
<br />
== Siiman paksuus ==<br />
<br />
Sopivan paksuista siimaa valittaessa täytyy ottaa huomioon pyydettävä [[kala]], että käytettävät välineet. Siiman paksuuden ja koukun koon tulisi olla suhteessa toisiinsa. Myös on kalastuspaikka vaikuttaa valittavan siiman paksuuteen. Mikäli kalastetaan kasvillisuuden ja pohjaoksien seasta, kannattaa käyttää vahvempaa siimaa.<br />
<br />
==== Sopivia siimanpaksuuksia eri lajeille ====<br />
<br />
{| class=" {{prettytable}} "<br />
|-<br />
| Ahven || 0,20-2,25mm <br />
|- <br />
| Ankerias || 0,35-0,50<br />
|-<br />
| Hauki || 0,40-0,50 <br />
|-<br />
| Kampela || 0,35-0,50 <br />
|-<br />
| Karppi || 0,20-0,40mm<br />
|- <br />
| Kuha || 0,35-0,40 <br />
|-<br />
| Lahna || 0,20-0,30 <br />
|-<br />
| Seipi || 0,15 <br />
|-<br />
| Siika || 0,20mm <br />
|- <br />
| Silakka || 0,30mm <br />
|-<br />
| Sorva|| 0,15-0,25 <br />
|-<br />
| Suutari || 0,25-0,35 <br />
|-<br />
| Särki || 0,15-0,20<br />
|-<br />
| Säynävä || 0,25mm<br />
|-<br />
| Turpa || 0,20-0,30<br />
|-<br />
| Vimpa || 0,15-0,20<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Siiman väri ==<br />
<br />
Kala saattaa tarkastella [[syötti]]ä jonkin aikaa. Tällöin on melko tärkeää ettei siima ole väärän värinen. Onkisiimoja on monen värisiä. Värittömän siiman lisäksi on olemassa mm. vihreitä, sinisiä ja jopa itsevalaisevia siimoja. Sellaisesta on hyötyä jos kalastetaan hämärässä. tosin tällöin voidaan kysyä näkeekö kala sen.<br />
<br />
== Siiman hoito ==<br />
<br />
Siiman käsittely vaikuttaa sen kestänyyteen. Auringonvalo vaikutaa haitallisesti nailonlankaan ajan myötä. Älä siis varastoi siimaasi aurinkoiseen paikkaan. Myös käyttö ja vavan vaparenkaat kuluttavat siimaa. Siksi siima kannattaa uusia silloin tällöin, vaikkapa kerran vuodessa. Kalastusreissulle kannattaa ottaa mukaan varasiimoja. <br />
<br />
<br />
== Siiman historia ==<br />
<br />
Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa perhokalastrajat kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman taimenen käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailon siimat kalastuksessa.<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuorovesipato&diff=8383Vuorovesipato2010-03-26T11:22:52Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:vuorovesipato.png|200px|thumb|right|Vuorovesipato on vanhin ihmisen valmistama pyydys]]<br />
<br />
== Vuorovesipato ==<br />
On vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalimmillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa.<br />
Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa.<br />
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]].<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Vuorovesipato.png&diff=8382Tiedosto:Vuorovesipato.png2010-03-26T11:22:23Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div></div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuorovesipato&diff=8381Vuorovesipato2010-03-26T11:03:57Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>== Vuorovesipato ==<br />
On vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalimmillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa.<br />
Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa.<br />
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]].<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuorovesipato&diff=8380Vuorovesipato2010-03-26T11:00:25Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>== Vuorovesipato ==<br />
On vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalammillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa.<br />
Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa.<br />
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]].<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuorovesipato&diff=8379Vuorovesipato2010-03-26T10:59:54Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>== Vuorovesipato ==<br />
On vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalammillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa.<br />
Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa.<br />
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]].<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuorovesipato&diff=8378Vuorovesipato2010-03-26T10:59:37Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>== Vuorovesipato ==<br />
On vanhin tunnettu kalan[[pyydys]]. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalammillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa.<br />
Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa.<br />
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]].<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuorovesipato&diff=8377Vuorovesipato2010-03-26T10:57:42Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: == Vuorovesipato == On vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuvede…</p>
<hr />
<div><br />
== Vuorovesipato ==<br />
On vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalammillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa.<br />
Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa.<br />
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja katiskoille.<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:passiivipyydykset]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Kalakukko&diff=8376Team Kalakukko2010-03-26T09:43:39Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:tiimilogo.png|200px|thumb|right|Joukkueen logo]]<br />
<br />
== HISTORIA ==<br />
<br />
Joukkue koostuu eri-ikäisistä ja eripuolella suomea asuvista ihmisistä. Team Kalakukko on keväällä 2008 perustettu [[Propilkki 2]] joukkue. Joukkueen perusti Miettinen nimimerkillä pelaava henkilö yhdessä Puolisonsa Hetan ja yhden kaverin voimin, myöhemmin joukkueeseen tuli lisää pelaajia ja osa pelaajista on lopettanu eri syistä. Joukkue aloitti peliuran harjoittelemalla ja muutamilla haastepelillä jonka jälkeen onkin pyrkinyt pelaamaan aktiivisesti joka viikko erilaisia haasteita.<br />
Vuonna 2008 syksyllä joukkue osallistui ensimmäistä kertaa propilkin liigaan jääden kuitenkin vaatimattomasti 11. Vuonna 2009 liigassa oli jo paljon enemmän joukkueita jolloin kalakukkojen taival päättyi alkupeleihin. Joukkue on kokoajan kehittynyt eteen päin ja tavoitteena onkin olla liigan kärkipäässä vielä lähivuosina.<br />
Joukkueessa on tällä hetkellä 11 aktiivista pelaajaa. <br />
<br />
== JÄSENET ==<br />
<br />
*Miettinen(Joukkueenjohtaja) <br />
*JAKE(Kapteeni) <br />
*Jänkhä(Varakapteeni)<br />
*Lupu10(Varakapteeni)<br />
*HETA <br />
*Sami<br />
*Jymy <br />
*Käämö<br />
*Herkko <br />
*Kalamies<br />
*Jokke-Pappa<br />
<br />
<br />
== Tkk:n pelaajien saavutukset ==<br />
-Jänkhä, Pro pilkin SM kisassa 2009 sijoittui 3<br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
http://www.kalakukko.suntuubi.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:propilkki-joukkueet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tasapainopilkki&diff=8372Tasapainopilkki2010-03-26T05:38:47Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:puntarit.png|200px|thumb|right|puntarit]]<br />
<br />
Tasapainopilkki eli puntari on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi.Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja karvapyrstöt.<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Puntarit.png&diff=8371Tiedosto:Puntarit.png2010-03-26T05:38:28Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div></div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tasapainopilkki&diff=8370Tasapainopilkki2010-03-26T05:31:20Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>Tasapainopilkki eli puntari on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi.Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja karvapyrstöt.<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tasapainopilkki&diff=8369Tasapainopilkki2010-03-26T05:28:17Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: Tasapainopilkki eli puntari on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi.Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja kar…</p>
<hr />
<div>Tasapainopilkki eli puntari on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi.Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja karvapyrstöt.</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vapa&diff=7956Vapa2010-03-15T08:18:15Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: == Vavat == Kalastuksessa käytettävä vapa on pituussuunnassa kartion muotoinen puinen, bambuinen, lasikuituinen, hiilikuituinen tai metallinen kappale, joka on varustettu siima…</p>
<hr />
<div>== Vavat ==<br />
Kalastuksessa käytettävä vapa on pituussuunnassa kartion muotoinen puinen, bambuinen, lasikuituinen, hiilikuituinen tai metallinen kappale, joka on varustettu [[siima]]a ohjaavilla renkailla, [[kela]]kiinikkeellä ja käden sijalla. Vavan tarkoitus on heittää [[syött]]i, [[uistin]] tai [[perho]] kalan oletetulle tai havaitulle paikalle. Vavan joustoa, kelan jarrua ja siimaa hyväksi käyttäen kala pyritään väsyttämään sen iskettyä syöttiin. Vavat voidaan jakaa seuraavasti: [[Avokela]]vapa, umpi- ja [[hyrräkela]]vapa, kahdenkädenvapa, uisteluvapa, syväuisteluvapa, merikalastusvapa, rannikkovapa ja kelaonkivapa, UL-vapa ja Teleskooppivapa.<br />
<br />
<br />
== Historia ==<br />
Vuonna 1496 julkaistu kirja ''The Book of Saint Albans'' oli tarkoitettu kalastusta ja haukalla metsästystä harrastaville. Kirjan tekijänä pidetään Dame Juliana Bernersiä. ''The Treatise of Fishing whit an Angle'' kuvaillaan erittäin tarkasti kalastuksen hienoudet ja loistokkuus. Lisäksi lukijaa opetetaan valmistamaan vapa, siimat ja perhot. Tuohon aikaan vavat olivat usein 12-18 jalkaa pitkiä, koska kelaa ei vielä oltu keksitty. Tarkoituksena oli kuitenkin saada täky pitkälle. Siitä johtui vapojen suuri pituus.<br />
<br />
Vuonna 1660 julkaisi ranskalainen Francoise Fortin kirjan nimeltään ''Les Ruses Innocentes'', joka myös sisälsi kalastusta käsittelevän osan. Vavan joita Fortin suositteli olivat miltei samanlaisia kuin Bernesin kirjassa. Poikkeuksena kuitenkin se että vavan tyviosa oli ontto ja kärki oli tehty valaanluusta. Fortinia voidaan myös pitää Kelan ensimmäisinä merkittävinä kehittelijöistä. Fortin rakensi vapoihinsa eräänlaisen siimatelineen, jolla hän sai siiman määrää olennaisesti kasvatettua. Vuosien 1730 ja 1770 välisenä aikana kelat yleistyivät ja näin voitiin siirtyä vähitellen lyhyempiin ja kevyempiin vapoihin.<br />
<br />
<br />
== Vavan valinta ==<br />
Vavan pituus vaikuttaa aina heittojen pituuteen. Hyrräkela ei aseta vavan pituudelle tarkkoja vaatimuksia, toisin kuin umpi- ja avokela joiden alarajana on hyvä käyttää 180cm. Perusryhmän vavat on jaettavissa kolmeen ryhmään toiminnan mukaan.<br />
<br />
* 1. Kärkitoiminen vapa. Tyviosa on jäykkä ja vain kärki on notkea ja nopeatoiminen. Vavalla heittää jo pienellä kädenliikkeellä. Parhaimmillaan käytettäessä kiintokelaa ja kalastaessa paikoissa joissa juuri heittotilaa ei ole. Parhaiten täyteiseen kärkitoimiseen vapaan sopivat 2-15g vieheet.<br />
<br />
* 2. Keskitoiminen vapa on yleisin vapatyyppi. Siinä yhdistyvät sekä kärki- että kokotoimisen vavan ominaisuudet. Vapa taipuu syvemmälle kuin kärkitoiminen ja siihen soveltuvat sekä kevyet että raskaat vieheet. Se vaatii koko kädellä suoritetut terävät ja rauhalliset heitot. Keskitoimisella vavalla on mahdollista heittää pitkiä ja tarkkoja heittoja. <br />
<br />
* 3. Kokotoiminen vapa. Se joustaa kokopituudeltaan. Heittoliikkeen on oltava rauhallinen ja pitkä. Vapa on erinomainen kalaväsytyksessä, koska kala joutuu kamppailemaan vavan koko toimintaa vastaan. Kokotoiminen vapa on sopivin hyrräkeloihin ja se soveltuu sekä kevyille että raskaille vieheille.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hyrr%C3%A4kela&diff=6858Hyrräkela2010-03-05T06:45:03Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Hyrräkela.png|200px|thumb|right| Shimano BSM-2200WFS]]<br />
== Hyrräkela ==<br />
<br />
Hyrräkelojen perhe on laajentunut [[Hauki|hauenkalastukseen]] sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkelohin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös [[ahven]]en kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, [[taimen]]en ja [[Lohi|lohen]] pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma siimaan, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyytensä vuoksi.<br />
<br />
Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi [[kela]]ksi. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena [[siima]] voi mennä pahasti sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siima sotkuja.<br />
<br />
<br />
== Heittäminen ==<br />
Heittäminen aloitetaan säätämällä jarrut käytettävän [[viehe]]en painon mukaiseksi, omiin taitoihin ja tuulioloihin sopiviksi. Jarrujen tiukkuus on kohdallaan kun vavan kärjestä roikkuva uistin kevyesti vapaa notkauttamalla vetää [[siima]]a ulos muutamia kymmeniä senttimetrejä. Kokeneempi hyrräkelan käyttäjä voi säätää jarrun hiukan herkemmälle. Puola vapautetaan painamalla vapautuspainiketta oikean käden peukalolla. Sama peukalo siirtyy painamaan siimaa puolan päältä, jottei se lähtisi pyörimään liian aikaisin. Itse heitto kuin myös ote muistuttaa suuresti [[umpikela]]n heittoa, Kun etuheitto on saavuttanut kriittisen pisteen, vapautetaan puola peukaloa nostamalla siiman päältä.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hyrr%C3%A4kela&diff=6857Hyrräkela2010-03-05T06:43:43Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Hyrräkela.png|200px|thumb|right| Shimano BSM-2200WFS]]<br />
== Hyrräkela ==<br />
<br />
Hyrräkelojen perhe on laajentunut [[Hauki|hauenkalastukseen]] sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkelohin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös [[ahven]]en kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, [[taimen]]en ja [[Lohi|lohen]] pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma siimaan, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyytensä vuoksi.<br />
<br />
Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi [[kela]]ksi. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena [[siima]] voi mennä pahasti sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siima sotkuja.<br />
<br />
<br />
== Heittäminen ==<br />
Heittäminen aloitetaan säätämällä jarrut käytettävän [[viehe|vieheen]painon mukaiseksi, omiin taitoihin ja tuulioloihin sopiviksi. Jarrujen tiukkuus on kohdallaan kun vavan kärjestä roikkuva uistin kevyesti vapaa notkauttamalla vetää siimaa ulos muutamia kymmeniä senttimetrejä. Kokeneempi hyrräkelan käyttäjä voi säätää jarrun hiukan herkemmälle. Puola vapautetaan painamalla vapautuspainiketta oikean käden peukalolla. Sama peukalo siirtyy painamaan siimaa puolan päältä, jottei se lähtisi pyörimään liian aikaisin. Itse heitto kuin myös ote muistuttaa suuresti umpikelan heittoa, Kun etuheitto on saavuttanut kriittisen pisteen, vapautetaan puola peukaloa nostamalla siiman päältä.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpikela&diff=6856Umpikela2010-03-05T06:29:52Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Umpikela.png|200px|thumb|right|Shimano FX2]]<br />
<br />
== Umpikela ==<br />
<br />
Yleensä [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Kalastus kalastusta] aloittavan ensikosketus [[heittokalastus|heittokalastukseen]] tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on [[Abu Garcia]]. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös [[Daiwa]], [[Shimano]], [[Shakespeare]].<br />
<br />
== Toiminta ja heittäminen ==<br />
<br />
Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä [[siima]]n ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle. Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heittoa aloittaessa painetaan kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Heitettäessä sormi hellitetään vivusta jolloin siima vapautuu. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle.<br />
<br />
== Plussat ja miinukset ==<br />
<br />
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle [[Heittokalastus|heittokalastajalle]] kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpikela&diff=6855Umpikela2010-03-05T06:29:11Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Umpikela.png|200px|thumb|right|Shimano FX2]]<br />
<br />
== Umpikela ==<br />
<br />
Yleensä [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Kalastus kalastusta] aloittavan ensikosketus [[heittokalastus|heittokalastukseen]] tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on [[Abu Garcia]]. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös [[Daiwa]], [[Shimano]], [[Shakespeare]].<br />
<br />
== Toiminta ja heittäminen ==<br />
<br />
Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä [[siima]]n ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle. Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heitettoa aloittaessa painetaan kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Heitettäessä sormi hellitetään vivusta jolloin siima vapautuu. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle.<br />
<br />
== Plussat ja miinukset ==<br />
<br />
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle [[Heittokalastus|heittokalastajalle]] kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hyrr%C3%A4kela&diff=6844Hyrräkela2010-03-05T05:57:12Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Hyrräkela.png|200px|thumb|right| Shimano BSM-2200WFS]]<br />
== Hyrräkela ==<br />
<br />
Hyrräkelojen perhe on laajentunut [[Hauki|hauenkalastukseen]] sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkelohin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös [[ahven]]en kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, [[taimen]]en ja [[Lohi|lohen]] pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma [[siima]]an, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyytensä vuoksi.<br />
<br />
Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi [[kela]]ksi. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena [[siima]] voi mennä pahasti sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siima sotkuja.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hyrr%C3%A4kela&diff=6840Hyrräkela2010-03-05T05:51:52Z<p>MIETTINEN: Ak: Uusi sivu: Shimano BSM-2200WFS == Hyrräkela == Hyrräkelojen perhe on laajentunut hauenkalastukseen sopivista keloista aina suurten val…</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Hyrräkela.png|200px|thumb|right| Shimano BSM-2200WFS]]<br />
== Hyrräkela ==<br />
<br />
Hyrräkelojen perhe on laajentunut [[Hauki|hauenkalastukseen]] sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkelohin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös [[ahven]]en kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, [[taimen]]en ja [[Lohi|lohen]] pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma [[siima]]an, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyytensä vuoksi.<br />
<br />
Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista ja eivät sovellu aloittelijan ensimmäiseksi kelaksi. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena [[siima]] voi mennä sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siima sotkuja.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Hyrr%C3%A4kela.png&diff=6835Tiedosto:Hyrräkela.png2010-03-05T05:45:12Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div></div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpikela&diff=6725Umpikela2010-03-04T14:14:58Z<p>MIETTINEN: /* Plussat ja miinukset */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Umpikela.png|200px|thumb|right|Shimano FX2]]<br />
<br />
== Umpikela ==<br />
<br />
Yleensä kalastusta aloittavan ensikosketus heittokalastukseen tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on [[Abu]]. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös [[Daiwa]], [[Shimano]], [[Shakespeare]].<br />
<br />
== Toiminta ja heittäminen ==<br />
<br />
Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä [[siima]]n ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle.Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heitettäessä siima vapautetaan painamalla kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle.<br />
<br />
== Plussat ja miinukset ==<br />
<br />
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle [[Heittokalastus|heittokalastajalle]] kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpikela&diff=6724Umpikela2010-03-04T14:02:12Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Umpikela.png|200px|thumb|right|Shimano FX2]]<br />
<br />
== Umpikela ==<br />
<br />
Yleensä kalastusta aloittavan ensikosketus heittokalastukseen tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on [[Abu]]. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös [[Daiwa]], [[Shimano]], [[Shakespeare]].<br />
<br />
== Toiminta ja heittäminen ==<br />
<br />
Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä [[siima]]n ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle.Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heitettäessä siima vapautetaan painamalla kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle.<br />
<br />
== Plussat ja miinukset ==<br />
<br />
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle heittokalastajalle kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINENhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Umpikela&diff=6721Umpikela2010-03-04T13:55:11Z<p>MIETTINEN: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Umpikela.png|200px|thumb|right|Shimano FX2]]<br />
<br />
== Umpikela ==<br />
<br />
Yleensä kalastusta aloittavan ensikosketus heittokalastukseen tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on Abu. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös Daiwa, Shimano, Shakespeare.<br />
<br />
== Toiminta ja heittäminen ==<br />
<br />
Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä siiman ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle.Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heitettäessä siima vapautetaan painamalla kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle.<br />
<br />
== Plussat ja miinukset ==<br />
<br />
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle heittokalastajalle kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[[Kalamiehen tietokirja]]<br />
<br />
[[luokka:kelat]]</div>MIETTINEN